Analyysi: Italia ei ole uusi Kreikka – Keskustelu "etelän elätettävistä" pohjautuu harhakuviin ja väärinkäsityksiin

Italia on EU:n nettomaksaja ja yksi maailman suurimmista teollisuusmaista, kirjoittaa Italiassa asunut taloustoimittaja Petri Burtsoff.

Italia
Uppmuntrande banderoller i Rom 15.3.2020
Koronakriisi yhdisti ihmisiä Roomassa.EPA-EFE/All Over Press

Euroopan komission ehdotettua 750 miljardin euron jälleenrakennusrahastoa on julkinen keskustelu Suomessa seurannut vanhaa ja ennalta-arvattavaa kaavaa.

Etelän maat, etupäässä Italia, esitetään siivelläeläjinä ja laiskoina avunsaajina, joita hyvin taloutensa hoitavat ja säästeliäät Pohjois-Euroopan maat pakotetaan tukemaan.

Ihmisten mieliin palautuvat finanssikriisin aikaiset tapahtumat, jolloin muut EU-maat joutuivat kolmesti pelastamaan maksukyvyttömyyden partaalle ajautuneen Kreikan.

Tässä keskustelussa Välimeren maat kuten Espanja, Italia ja Kreikka niputetaan helposti samaan sarjaan, vaikka ne ovat elinkeinorakenteeltaan ja talouspolitiikaltaan varsin erilaisia.

Viimeksi tänään Italian ulkoministeri Luigi di Maio ärsyyntyi keskustelun sävystä ja kirjoitti (siirryt toiseen palveluun), etteivät muut maat voi kohdella Italiaa "kuin lasarettia", ja että "Italia vaatii kunnioitusta".

Italia on merkittävä talousmahti ja teollisuusmaa

Aloitetaan koosta. Italia on Euroopan unionin kolmanneksi suurin talous ja maailman johtavien teollisuusmaiden G8-ryhmän jäsen.

Sen bruttokansantuote on kymmenkertainen Kreikkaan verrattuna (siirryt toiseen palveluun). Jos tarkastellaan teollisuuden tuottamaa arvonlisää, on se Italiassa yli 13 kertaa Kreikkaa suurempi.

Talouden koko ei ole yhdentekevää, kun mietitään kansantalouden kriisinkestävyyttä. Kun valtio velkaantuu, painaa velkojien vaakakupissa se, miten paljon arvoa velan maksaja vuositasolla tuottaa.

Jos lainaan satasen koululaiselle ja tonnin yritysjohtajalle, luotan todennäköisesti enemmän yritysjohtajan kykyyn hoitaa velkaansa kuin koululaisen, vaikka molemmat olisivat talousvaikeuksissa juuri nyt.

En tom strand med badstolar.
Koronakriisin tyhjentämä uimaranta Italiassa.Christin Sandberg

Italian talous on myös elinkeinorakenteeltaan Kreikkaa monipuolisempi. Se on sekoitus miljoonia pk-yrityksiä sekä suurempia teollisuusyrityksiä, joista monet toimivat Euroopan talousveturin Saksan tärkeinä alihankkijoina.

Myös työttömyyslukujen valossa Italian tilanne on selvästi Kreikan kriisivuosia vahvempi. Italian työttömyys oli ennen koronakriisiä kymmenen prosentin luokkaa. Se on huolestuttava luku, mutta matala verrattuna Kreikan laman aikaiseen lähes 30 prosentin työttömyyteen.

Italian taloutta vaivaavat tietenkin monet ongelmat, kuten joustamattomat työmarkkinat, sääntely ja byrokratia, jotka yhdistettynä ovat johtaneet heikkoon työvoiman tuottavuuteen esimerkiksi Saksaan verrattuna.

Sen talous ei ole pystynyt merkittävään kasvuun pitkään aikaan, mutta samaa voi sanoa koko Euroopasta.

Italia on hoitanut talouttaan selvästi Kreikkaa vastuullisemmin

Italia on EU:ssa nettomaksaja. Vuonna 2018 se maksoi EU:lle viisi miljardia euroa enemmän kuin mitä se EU:lta sai. Vaikka lukuja tarkasteltaisiin suhteessa asukaslukuun, on Italia siltikin selvästi Suomea suurempi nettomaksaja EU:ssa (siirryt toiseen palveluun).

Mielikuva "etelän elätettävästä" on tässäkin kohtaa väärä.

Italian taloudenhoidossa on paljon moitittavaa alkaen veronkierrosta ja harmaan talouden ylisuuresta roolista, sekä valtavasta velkataakasta, johon palaan myöhemmin.

Italian taloudesta kirjoittaessa ei voi jättää mainitsematta mafiaa, jonka liiketoiminta on niin laajaa, että mafiaa voidaan pitää Italian suurimpana yrityksenä.

Jos tarkastellaan kymmenen vuotta sitten maksukyvyttömäksi ajautunutta Kreikkaa, on Italian taloudenhoito aivan eri tasolla.

Kreikan budjetin alijäämä painui pahimmillaan 15 prosenttiin, kun se EU:n sääntöjen mukaan ei olisi saanut olla kolmea prosenttia enempää. Italia puolestaan on pysynyt kolmen prosentin säännön sisällä lähes joka vuosi finanssikriisin jälkeen.

Tämä taas on saanut aikaan sen, että Italian kauppatase on pysynyt ylijäämäisenä, ja riski maksukyvyttömyydestä on pienempi kuin Kreikassa, jossa kauppatase oli vahvasti alijäämäinen maan ajautuessa kriisiin.

Italian velanhoitokulut eivät eroa merkittävästi Isosta-Britanniasta...

Italian suurin taloudellinen ongelma on valtava velkataakka. Valtiolla on velkaa huimat yli 2 000 miljardia euroa.

Valtion velkaa on tapana mitata suhteessa bruttokansantuotteeseen, ja silläkin mittarilla mitattuna Italian luku, 130 prosenttia, on Euroopan korkeimpia, toki Kreikalla velkaa on vielä selvästi enemmän, yli 180 prosenttia suhteessa bkt:hen.

En man i Rom som storhandlat under coronaepidemin i Italien 16.3.2020.
Turismi työllistää kuusi prosenttia Italian koko työvoimasta ja se tyrehtyi kuin seinään. Kuvassa autio turistialue Roomassa 16. maaliskuuta.

Kreikka jouduttiin pelastamaan juuri sen velkaantumisen takia, kun markkinat menettivät luottamuksensa maan kykyyn hoitaa paisuvaa valtionvelkaansa.

Pitääkö Italian velkataakasta sitten olla huolissaan? Kyllä ja ei.

Italian suurimman pankin Unicreditin pääekonomisti Erik F. Nielsen kirjoittaa tuoreessa talouskatsauksessaan (siirryt toiseen palveluun), että valtion velkaa tarkastellessa pitäisi huomioida velkamäärän lisäksi korkotaso.

Hänen mukaansa 100 prosentin velkasuhde viiden prosentin koroilla on pahempi kuin Italian nykyinen 130 prosentin velkasuhde nykyisillä noin parin prosentin koroilla.

Italian koronhoitokustannukset ovat huimat, mutta Nielsenin mukaan vain prosenttiyksikön enemmän kuin Espanjassa ja Isossa-Britanniassa.

...ja suurin osa velasta on kotimaisten velkojien käsissä

Vielä tärkeämpää on Nielsenin mukaan se, miten velka on jakautunut. Italian valtionvelasta puolet on Italian kansalaisten ostamaa ja 17 prosenttia maan keskuspankin Banca d'Italian ostamaa.

Kansantalouden kannalta siis yli kaksi kolmasosaa Italian velasta on rahaa, joka kiertää maan talouden sisällä.

Kun Italian valtio maksaa velkansa korkoja tai lyhentää velkaansa, päätyy suuri osa rahasta Nielsenin mukaan takaisin maan kansalaisille tai maan keskuspankille, joka puolestaan tilittää voittonsa valtion kassaan.

Velkataakan kestävyyteen vaikuttaa se, luottavatko finanssimarkkinat Italian maksukykyyn. Kreikan tapauksessa luottamus mureni ja tiedämme seuraukset.

Toistaiseksi Italian valtionvelan korot ovat pysyneet verrattain matalina hieman alle puolessatoista prosentissa, kun ne vuonna 2011 kävivät lähes seitsemässä prosentissa. Kreikassa vastaavan valtionvelat koron nousivat samaan aikaan reilusti yli 30 prosentin.

Gondolit odottavat tyhjinä hiljaisessa Venetsiassa kanavan laidalla.
Gondolit odottavat tyhjinä hiljaisessa Venetsiassa kanavan laidalla.Rex Features / All Over Press

Kansalaisten halu ostaa Italian valtion velkakirjoja on koronakriisin myötä jopa kasvanut. Viikko sitten Italia myi 22,3 miljardin euron edestä valtionvelkakirjoja (siirryt toiseen palveluun) kotimaisille sijoittajille ja säästäjille.

Kyseessä on kaikkien aikojen ennätys. Nielsen vetää tästä seuraavan johtopäätöksen.

– Italian velkataakka on täysin kestävällä pohjalla. Jos ulkomaiset sijoittajat lähtevät, Italian kotimainen yksityinen sektori astuu apuun säästöineen, hän kirjoittaa.

Eikö Italiasta sitten pidä olla huolissaan?

Tarkoittaako kaikki tämä sitä, että Italian talous ei ole huolenaihe ja koko EU:n tukipaketti on turha?

Ei missään nimessä.

Koronakriisi iski Italiaan kovaa. Siinä missä muulla Euroopalla oli aikaa reagoida ja valmistautua, Italia toimi koko maanosan koekaniinina.

Tähän päivään mennessä 33 340 ihmistä on kuollut ja yli 230 000 ihmistä saanut tartunnan. Italian koronarajoitukset olivat kovimpia koko länsimaiden mittakaavassa ja maan taloudellinen toiminta lakkasi lähes täysin.

Arvostetun London School of Economicsin taloustieteen professorin Lorenzo Codognon arvion mukaan Italian talous supistuu tänä vuonna jopa 14 prosenttia.

Italialla on niin suuri määrä velkaa, että sen taloudellinen liikkumavara on pienempi kuin monella muulla maalla, eivätkä sen omat tukitoimet riitä.

Vielä suurempi huolenaihe ovat maan pankit. Koronakriisi on tehnyt monesta italialaisyrityksestä maksukyvyttömän, tämä on lisännyt jo ennestään korkeaa ongelmaluottojen määrää maan pankeissa.

Markkinoiden luottamusta Italian pankkeihin mittaava FTSE Italia All-Share Banks -indeksi romahti koronakriisin myötä, mikä ei lupaa hyvää.

Italian talous on kiistatta koko Euroopan murheenkryyni, mutta tilannetta eivät edesauta ennakkoluulot ja harhakuvitelmat. Italia ei ole uusi Kreikka.

Toimittaja asui Roomassa vuosina 2012–2016.

Lue myös:

Italian talousennusteet synkkenevät: Onko edessä uusi eurokriisi?

Saako Suomi ilmaista rahaa vai joutuuko se maksajaksi? 8 kysymystä ja vastausta EU-komission uudesta miljardipaketista

Italialaiset pettyivät EU:n kriisinhoitokykyyn – Tutkija: Nyt ei ole aika pohjoisen ja etelän poteroille

EU:n elvytysrahastosta kertyisi jokaiselle suomalaiselle 2 200 euroa vastuita – yhteissumma on hävittäjäkaupan luokkaa