Mies lähetti huijauskirjeen kymmenille tuhansille suomalaisille yrityksille – lähes 400 maksoi laskun

Petoksen kohteeksi joutuneet yritykset maksoivat yhteensä lähes 100 000 euroa "ilmoitusmaksutarjouksen" lähettäneelle yritykselle.

rikokset
En rulle med eurosedlar som har en handboja runt sig.
Vuonna 1968 syntynyt mies huijasi noin 400 suomalaista yritystä.Mostphotos \ Marén Wischnewski

Vuonna 1968 syntynyt mies lähetti vuosina 2015–2016 Suomen yritystietopankki SYTP Oy:n nimissä 48 000 suomalaiselle yritykselle huijauskirjeen, jossa oli 249 euron suuruinen eräpäivän sisältänyt tilisiirtolomake.

Kirje koski "ilmoitusmaksutarjousta". Laskun maksoi 397 kirjeen saanutta yritystä. Yritykset maksoivat SYTP Oy:n tileille yhteensä lähes 100 000 euroa.

Suomen yritystietopankki SYTP Oy oli perustettu 2015 Helsingissä, mutta perustaja itse ei asunut Suomessa eikä yrityksellä ollut työntekijöitä. Vuonna 1968 syntynyt mies oli SYTP Oy:n hallituksen ainoa varsinainen jäsen ja toimitusjohtaja.

Hovioikeus alensi rikoshyötykorvausta

Helsingin käräjäoikeudessa törkeästä petoksesta yli 70 000 euron rikoshyötykorvauksiin tuomittu mies sai tänään Helsingin hovioikeudessa helpotusta korvausten määrään.

Hovioikeuden mukaan mies yrityksineen oli saanut kulujen jälkeen rikoshyötyä vain noin 35 000 euroa. Hovioikeus myös kumosi yrityksen tilin noin 61 000 euron takavarikon. Muilta osin hovioikeus piti käräjäoikeuden lokakuussa 2018 antaman tuomion ennallaan.

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi miehen törkeästä petoksesta yhden vuoden ja kolmen kuukauden ehdolliseen vankeuteen. Lisäksi mies joutui korvaamaan huijaamilleen yrityksille aiheutuneita vahinkoja. Korvausta petoksesta vaati käräjäoikeudessa 18 yritystä.

Mies lähetti kirjeitä myös Tšekissä

Mies ja SYTP Oy valittivat käräjäoikeuden tuomiosta hovioikeuteen. Vaatimuksena oli syytteen, menettämisvaatimusten ja korvausvaatimusten hylkääminen tai ainakin korvausvaatimusten alentaminen ja takavarikon purkaminen.

Miehen ja yrityksen puolustuksen mukaan teko ei täyttänyt törkeän petoksen kriteerejä, koska miehen toiminta ei ollut tahallista ja yrityksen tarjoama hakupalvelu oli ollut toimiva. Puolustuksen mukaan kirjeen ulkoasu ei ollut harhaanjohtava ja maksun maksaneet yritykset olivat laiminlyöneet selonottovelvollisuutensa. Lisäksi rikoshyöty oli puolustuksen mielestä käräjäoikeudessa arvioitua matalampi.

Mies yrityksineen oli lähettänyt vastaavia kirjeitä myös yrityksille Tšekissä, jossa hän oli voittanut asiaa koskevat riita-asiat yrityksiä vastaan. Toisaalta mies ja hänen yrityksensä olivat hävinneet tapauksia, joissa asianosainen oli ollut kuluttaja-asemassa.

Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että maksun maksaneet yrittäjät eivät olleet maksaneet sitä tarkoituksenaan hyödyntää yritystietohakemistopalvelua. Siksi SYTP Oy:n saama hyöty oli taloudellisesti oikeudetonta.

Hovioikeuden mukaan erehdyttäminen oli ollut tahallista, koska kirjeiden harhaanjohtavuus oli noussut esiin jo aiemmin Tšekissä. Petosten määrän vuoksi tuomio pysyi törkeänä petoksena.

Korjattu 2.6.2020 klo 16.26: Otsikosta vaihdettu sana huijausmaksu sanaksi huijauskirje.