1. yle.fi
  2. Uutiset

600 lähes käyttämätöntä kaupunkipyörää lojuu varastossa – niitä ei saada käyttöön Suomessa poikkeuksellisen kiistan vuoksi

Pyöräilykaupunkina itseään pitävässä Oulussa kaupunkipyörät voivat jäädä haaveksi, jos rahasta ei päästä sopuun.

Kaupunkipyörät
Oululaisia kaupunkipyöriä varastossa.
Kun muualla Suomessa kaupunkipyöriin satsataan, Oulussa lähes käyttämättömät pyörät viruvat varastossa, vaikka pyöräilykelit ovat parhaimmillaan.Marko Väänänen / Yle

Oulun Rajakylässä ja Toppilassa lepää 600 kaupunkipyörää tyhjän panttina. Näyttää siltä että ne viihtyvät siellä koko kesän. Kuusikymmentä pyöräasemaa on varastossa Toppilassa.

Syynä tähän on Oulun kaupungin ja kaupunkipyöräjärjestelmän toimittaneen Nextbike Polskan erilainen näkemys toiminnan vakuuksista.

Maailmalla ja muualla Suomessa on kaupunkipyöräjärjestelmiä onnistuttu ottamaan käyttöön ilman isompia ongelmia. Oulussakin niitä ehdittiin kokeilla viime kesänä, mutta nyt koko kuvio on kaatumassa poliittiseen vääntöön.

Yhteiskäyttöpalveluihin erikoistunut suomalainen Rolan Oy vastaa Oulun kaupunkipyörätoiminnan käytännön toteutuksesta. Nextbike Polska taas on Oulun kaupungin sopimuskumppani, ja omistaa kaupunkipyörät. Kaupungin ja puolalaisyhtiön välisessä kiistassa Rolanilla ei ole varsinaista roolia,vaikka se onkin toiminnan keskiössä.

– Kustannukset juoksevat ja tavara seisoo varastossa niin kauan kuin kukaan ei selkeästi päätä, että järjestelmä lopetetaan tai otetaan käyttöön, sanoo Rolan Oy:n myyntijohtaja Aki Laiho.

Kaupunkipyöräjärjestelmästä tehtiin sopimus vuosiksi 2019–2028. Vuosittainen kustannus kaupungille pyöristä on sopimuksen mukaan vajaa 700 000 euroa.

Oulu halusi sopimukseen vakuuden mahdollisen konkurssitilanteen varalta, jotta palvelu saadaan toteutettua kesäkauden loppuun saakka. Takuusummaksi sovittiin vajaa 800 000 euroa.

Turussa Nextbike Polskan pyörät ovat ympärivuotisessa käytössä, eikä yhtiöltä ole vaadittu minkäänlaista vakuutta. Palvelu toimii siellä hyvin.

Poliittinen vääntö astuu kuvaan

Nextbike Polska on tänä vuonna joutunut taloudellisiin vaikeuksiin ja hakenut yrityssaneeraukseen. Tilanteesta yhtiö syyttää ennen kaikkea koronaviruspandemiaa, mutta sillä vaikuttaa olleen ongelmia jo aiemminkin. Puolalaisyhtiön operatiivinen toiminta jatkuu Aki Laihon mukaan normaalisti.

Kiista kiteytyy siihen, että osa Oulun poliittisista päättäjistä ei myönny talousvaikeuksiin ajautuneen Nextbike Polska esitykseen puolittaa kymmeneksi vuodeksi annettava vakuus ja siirtää sopimus saksalaiselle emoyhtiölleen Nextbike Gmbh:lle.

Yhtiö esitti Oululle vakuussumman puolittamista 400 000 euroon. Oulun virkamiehille se olisi käynyt, mutta lähimainkaan poliittista yksimielisyyttä ei asiasta ole syntymässä. Tämän vuoksi yhdyskuntajohtaja Matti Matinheikki ei ole vienyt asiaa päätettäväksi yhdyskuntalautakuntaan.

Matinheikki sanoo että asiasta on olemassa selkeä näkemysero Oulun päättäjien keskuudessa, mutta ei halua kommentoida rintamalinjoja asiassa.

– Ei ole järkeä lähteä äänestyttämään lautakuntaa, koska ei löytynyt yhteistä poliittista tahtoa sopimusmuutokseen. Aikanaan kun kaupunkipyöristä päätettiin Oulussa, se oli valtuuston yhteinen tahtotila, sanoo Matinheikki.

Lähikuva oululaisista kaupunkipyöristä.
Rolanin myyntijohtajan mukaan Oulun kaupunkipyörät olisivat työllistäneet toistakymmentä henkeä joka vuosi. Marko Väänänen / Yle

Osa Oulun poliitikoista on vastustanut kaupunkipyöriä alusta saakka. Varsinkin kaupungin keskustan ulkopuolelta äänensä keräävien kunnallispoliitikkojen näkökulmasta kaupunkipyörähanke on vähemmän kiinnostava. Nextbike Polskan talousongelmat tulivat heidän kannaltaan hyvään aikaan.

Nyt näyttää siltä, että hanke kaatuu nimenomaan yhtiön vaikeuksiin, kun kaupunki pitää kiinni alkuperäisestä vakuussummasta, eikä puolalaisyhtiö pysty sitä toimittamaan.

Oulu on poikkeus pyöräkaupungeissa

Pyöräliiton erityisasiantuntija Martti Tulenheimo tuntee Suomen kaupunkipyörämarkkinan kuin omat taskunsa. Hän on toiminut eri rooleissa kymmenkunnassa kaupunkipyörähankkeessa ja on ollut mukana konsultoimassa myös Oulun kaupunkia kaupunkipyörien hankinnassa.

Vastaavaa kiistaa kaupunkipyörämaailmassa Suomessa ei hänen mukaansa ole ollut.

– Oulun tilanne on hyvin poikkeuksellinen. On lähdetty kiistelemään yrityksen kanssa teknisluontoisesta vakuudesta.

Toki myös Nextbike Polskan tilanne on poikkeuksellinen. Yritys on ajautunut mittaviin taloudellisiin vaikeuksiin jo syksyllä 2019. Tilanne vaikeutui koronakevään aikana.

Silti Tulenheimo pitää panttia tietynlaisena muodollisuutena. Turussa saman yhtiön järjestelmä saatiin pystyyn aikaisemmin sovitusti, eikä siellä samoja ongelmia ole.

Oulussa kuitenkin ollaan pattitilanteessa. Kaupungin pitäisi maksaa ainoastaan palvelun tuottamisesta, mutta se ei halua päästää yhtiötä tuottamaan tätä palvelua.

– Ulkopuolisesta näyttää absurdilta käydä kiistaa siitä vakuudesta, jollei tarkoituksena ole sabotoida koko asiaa. Siltähän tämä vähän haiskahtaa. Yllättävää että toisen pyöräilykauden alussa Oulun päättäjät alkavat heittää kapuloita rattaisiin, sanoo Tulenheimo.

Oululainen kaupunkipyörä katsottuna takaapäin.
Rolanilla lasketaan kaupunkipyörien voivan tuoda Oululle jopa 100 000 euron vuosituoton, mutta yhdyskuntajohtaja Matti Matinheikki ei ihan tällaisiin lukuihin Pohjois-Suomessa usko. Marko Väänänen / Yle

Kaupunki ei halua antaa siimaa

Tilanne on pyöräilykaupunki Oululle imagotappio, sanoo Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mirja Vehkaperä (kesk.).

Oulun Kaupunginhallituksessa asiaa ei ole virallisesti käsitelty. Vakuuden puolittamisesitys sai kuitenkin uuden käänteen siinä vaiheessa kun kaupunginhallituksessa asiaan nihkeästi suhtautuvat poliitikot kiinnostuivat asiasta. Kävi ilmeiseksi, että sopimusmuutos tulisi kohtaamaan vastarintaa vaikka se yhdyskuntalautakunnassa hyväksyttäisiinkin.

Vehkaperä näkee syyn tilanteen junnaamiseen kuitenkin siinä, että palveluntuottajan taloustilanne on ollut huono.

– Me emme anna enempää tälle yritykselle siimaa, vaan toivomme että pysytään tehdyssä sopimuksessa ja saamme sen palvelun, jonka me olemme tänne tilanneet, sanoo Vehkaperä.

Hän valittelee sitä, että koko maailmassa on vain vähän yrityksiä, jotka ovat kiinnostuneita Oulun kaltaisen lyhyen kauden palvelujen tarjoamisesta.

Vehkäperä sanoo, että jos yritys ei pysty alkuperäisen sopimuksen mukaista vakuutta maksamaan, se joutuu pyöränsä ja palvelupisteensä keräämään pois.

– Joudumme sitten uudestaan pohtimaan, onko meillä halukkuutta kaupunkipyöräpalvelun ostajaksi edelleenkin vai haluammeko me jotain muuta sen tilalle, sanoo Vehkaperä.

Pyöriä operoivan yhtiön mielestä pyörät tuottaisivat kaupungille rahaa

Rolan Oy:n myyntijohtaja Aki Laiho kertoo, että pyörät on huollettu talven aikana ja valmistauduttu käynnistämään toiminta keväällä.

– Ehdotimme kaupungille, että pyörät otettaisiin käyttöön jo huhtikuun alussa. Se on turvallisin tapa liikkua koronaviruspandemian aikana ja näin tehtiin esimerkiksi Helsingissä, sanoo Laiho.

Hän ei halua ottaa kantaa Oulun kaupungin päätöksentekoon, mutta toteaa, että asia on nyt täysin Oulun kaupungin poliittisten päättäjien käsissä. Pyörät ovat koko ajan toimintavalmiudessa.

Rolan operoi Nextbike Polskan pyöriä Oulun ohella myös Turussa, missä vastaavia ongelmia ei ole ilmennyt.

Oulun kaupunki ei ole toistaiseksi maksanut pyöristä mitään. Täydessä kausikäytössä ne tuottaisivat Laihon laskelmien mukaan noin 100 000 euroa kaupungin kassaan vuodessa.

Yhdyskuntajohtaja Matti Matinheikki ei ihan tällaisiin lukuihin Pohjois-Suomessa usko.

– Meillä ei kaupunkipyörissä mainostamiseen ole syntynyt samanlaista imua kuin Etelä- Suomessa, sanoo Matinheikki.

Oululaisia kaupunkipyöriä eli "sykkeleitä" varastossa.
Rajakylän varasto tyhjenee lähiaikoina ja pyörät siirtyvät Toppilaan, missä pyöräasematkin odottavat mitä tuleman pitää. Marko Väänänen / Yle

Yhdyskuntalautakunnan puheenjohtaja suree pikkupolitikointia

Oulun yhdyskuntalautakunnan puheenjohtaja Martti Korhonen (vas.) pitää kaupunkipyöriä edelleen hyvänä hankkeena ja toivoo asian jotenkin ratkeavan.

– Kaupunkipyörät olisivat todella hyvä asia kaupungin pitovoiman kannalta tulevaisuudessa, jos yliopisto muuttaa keskustaan ja kaupungin rakenne tiivistyy muutenkin, sanoo Korhonen.

Korhonen arvioi kaupungin riskin tässä toiminnassa olemattomaksi, eikä vakuussumman puolittaminen hänen mielestään oikeasti olisi ollut iso asia tässä tilanteessa, jossa Euroopassa muutenkin tuetaan yrityksiä ja työllisyyttä monin tavoin. Mutta puolalaisyhtiön taloustilanteen heikkeneminen avasi Korhosen mukaan sopivan tien pikkupolitikoinnille.

– Saahan tästä joku maalattua sellaisen mörön, joka puree oman äänestäjäkunnan keskuudessa vaikkapa Oulun kävelykatu Rotuaarin kulmilla, sanoo Korhonen.

Keski-Euroopassa on isommat volyymit, eikä Suomi ole markkinana kovin haluttu kaupunkipyöräalalla. Vain Nextbike Polska jätti aikanaan tarjouksen kaupunkipyöristä Oululle.

Asiassa on sekin mielenkiintoinen puoli, että eurooppalaiset kaupunkipyörätoimijat vaikuttavat jakaneen Euroopan keskenään niin, että eivät juurikaan kilpaile keskenään. Esimerkiksi suomalaiset kaupungit saavat yleensä vain yksi tai kaksi tarjousta.

Tällainen sopimus oli aiemmin Pyöräliiton erityisasiantuntija Martti Tulenheimon mukaan myös saksalaisella Nextbike Gbmh:lla Nextbike Polskan kanssa. Puolalaisyhtiön talousvaikeuksien jälkeen saksalaisyhtiö hankki Tulenheimon mukaan osake-enemmistön puolalaisyhtiöstä.

Jos asetelma säilyy pattitilanteessa koko kesän, Oulun juna taitaa mennä. Voi olla että pyöräilyn ykköskaupunkina itseään pitävässä Oulussa kaupunkipyörät jäävät vain haaveeksi.

Tästä voit myös katsoa tiiviisti, mistä Oulun kaupunkipyöräkuviossa on kyse.

Keskustele aiheesta 5.6 kello 23:een asti!

Lue seuraavaksi