Tutkija on eri mieltä kasvosuojainten hyödyistä kuin STM:n selvitys – "Toivoisin jonkinlaista suositusta maskien käyttöön"

Apulaisprofessori Tarja Sironen Helsingin yliopistosta pitää perjantaina julkaistua kasvosuojainselvitystä kapeakatseisena. Maskin käytölle löytyy hänen mukaansa myös tukea tutkimuksesta.

koronavirus
Maskeja ulkona.
Kasvosuojuksia on monenlaisia. Näitä ovat hengityssuojaimet, kirurgiset suu-nenäsuojukset, kuluttajille tarkoitetut suu-nenäsuojukset, kankaiset ja muista materiaaleista valmistetut kasvosuojukset ja itsevalmistetut kasvosuojukset. Kuvituskuva.AOP

Kasvosuojainten käytölle löytyy asiantuntijoilta myös tukea, vaikka STM:n selvitys (siirryt toiseen palveluun) totesi kasvomaskien hyödyt vähäisiksi epidemian leviämisen estämisen kannalta.

Uhkaavien infektiotautien yksikön apulaisprofessori Tarja Sirosen mielestä STM:n tuore, Summaryx Oy:llä teetetty selvitys ei kerro kaikkea kasvosuojainten merkityksestä virusepidemian torjunnassa.

– Siinä oli aikarajoitteiden vuoksi otettu aika kapea katsantokanta. Tiedetään, että maskien käyttö ei ole ongelmatonta. Jos katsotaan asiaa laajemmin ja mitä on opittu tämän kevään aikana, niin kyllä sieltä löytyy myös paljon tukea kasvomaskien käytölle, sanoo Sironen radion Ykkösaamun haastattelussa.

Esitys kasvosuojaimista tällä viikolla

STM laatii tällä viikolla hallitukselle esityksen siitä, miten kasvosuojainten käyttöä pitäisi suosittaa, vai pitäisikö sitä suosittaa lainkaan. Kasvosuojaimia koskeva kirjallisuuskatsaus on osa taustaselvitystä, jonka perusteella esitys lopulta hallitukselle tehdään.

Liikkumista ja kokoontumista koskevat rajoitukset purkautuivat Suomessa osittain tänään. Erityisesti vapaa-aikaan ja kokoontumisiin ja kotimaanmatkailuun liittyviä rajoituksia on lievennetty. Myös joukkoliikenteen matkustajamäärät ovat lisääntyneet kuluneen toukokuun loppupuolella.

Monet toimijat miettivät parhaillaan ratkaisujaan suojautumisen suhteen. Esimerkiksi Helsingin seudun liikenteellä (HSL) ei ole tällä hetkellä suosituksia maskien käyttöön joukkoliikenteessä, mutta niiden käyttöä ei ole kiellettykään. VR puolestaan aikoo jatkossa myydä junissa maskeja ja käsidesiä matkustajille.

Näkökulmia on monia, eivätkä ne aina sulje toisiaan pois

Kasvosuojaimiin liittyy monia näkökulmia, eivätkä ne välttämättä sulje toisiaan pois. Virustartunnan leviämisen näkökulmasta keskeisiä kysymyksiä ovat: ketä kasvosuojain suojaa ja missä suojainta pitäisi käyttää?

Kevään aikana viruksesta ja hengitystieinfektioista on opittu paljon, muun muassa se, että virus käyttäytyy eri tavalla kuin asiantuntijat ovat odottaneet.

STM:n tutkimuskatsauksesta oli Sirosen mukaan jäänyt pois muun muassa tuoretta virologista tutkimusta aiheesta.

Yhtenä esimerkkinä hän mainitsee Nature Medicine -lehdessä (siirryt toiseen palveluun) julkaistun kirurgisen hengityssuojaimen tehoa tarkastelleen tutkimuksen, joka tehtiin hengitystieinfektioon sairastuneille potilaille. Tutkittavien joukossa oli korona-, rino- ja influenssaviruksen aiheuttamaan tautiin sairastuneita.

Tutkimuksessa oli mitattu potilailta, kuinka paljonko hengityssuojain päästää mikrobeja läpi, ja tutkimuksen mukaan koronavirus pysähtyi maskiin.

Sironen on itse ollut mukana tutkimuksessa, jossa tutkitaan viruksen leviämisestä aerosolien välityksellä. Asiaa on tutkittu Aalto-yliopiston Ville Vuorisen johtamassa laajassa suomalaistutkimuksessa. (siirryt toiseen palveluun) Tutkimusta samasta aiheesta on tehty muuallakin maailmassa.

– Tämä uusi koronavirus ei leviä ainoastaan pisaroina, vaan myös aerosoleina. Se muuttaa käsitystä siitä, miten virusta myöskin pitäisi torjua.

Uuden aerosolitutkimuksen perusteella virus voi levitä ilmateitse jopa neljän metrin päähän. Suojautumisen kannalta tämä merkitsee sitä, että käsienpesu suojaa pisaratartunnalta, mutta ei aerosolitartunnalta.

– Pisaratartuntoja voi hyvin pitkälle torjua käsienpesulla, koska painavat pisarat tippuvat nopeasti pinnoille ja sieltä se käsien kautta saadaan. Tämän merkitys on nyt pienenemässä. Nyt ymmärretään, että hengitysteitse aerosolileina tapahtuva tartunta on merkityksellisempi ja silloin ilman muuta maski on hyvä keino – kontaktien välttämisen lisäksi. Jos kontakteja ei voi välttää, maski on erinomainen apu siinä vaiheessa, sanoo Sironen.

Kaikilla maskeilla on suojavaikutus – teho vaihtelee

Maskeja ja suojaimia on käytössä ja myynnissä hyvin monenlaisia. Myös niiden suojateho on erilainen. Laboratorio-olosuhteissa käytännössä kaikkien kasvosuojusten on todettu ainakin jossain määrin vähentävän mikrobien leviämistä hengitysilman mukana. Sirosen mukaan kyse on kokonaisuudesta.

– Kyse on siitä, kuinka paljon kasvosuojaimet suojaavat. Yhtä tärkeää kuin suojella itseään, on suojella muita, suojella riskiryhmäläisiä ja pysäyttää epidemian leviämistä, sanoo Sironen.

Kankaisten maskien materiaali ja muoto vaikuttavat siihen, mikä on niiden suojateho. Myös käyttöaika ja pesu ovat tekijöitä, jotka voivat muuttaa niiden suojaavuutta.

Tutkija toivoisi suositusta kasvosuojainten käyttöön

Perjantaina julkaistussa selvityksessä todetaan, että tutkimusnäytön perusteella kasvosuojusten käytön vaikutus hengitystieinfektioiden leviämiseen väestössä on vähäinen tai olematon, mutta tutkimustulosten soveltaminen Suomen tilanteeseen on hankalaa.

Tämän vuoksi selvityksen kirjallisuuskatsauksen perusteella ei voi tehdä loppuunvietyjä johtopäätöksiä Suomen tilanteen suhteen.

– Toivoisin jonkinlaista suositusta maskien käyttöön riskiryhmien suojelemiseksi ja ruuhkaisissa sisätiloissa se olisi hyvä lähtökohta, Sironen summaa.

Lue lisää:

Ylen kysely: Suurin osa suomalaisista ei pidä maskipakkoa tarpeellisena

Suomalaistutkimus: Yskitty koronavirus voi levitä neljän metrin päähän – sairastuttavasta virusannoksesta ei vielä ole tietoa

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus