Kuikan untuvat ja joutsenen räpylä taipuivat muinoin käsilaukuiksi – katso video kolttasaamelaisten vanhoista laukuista

Ennen vanhaan kolttasaamelaisilla on ollut tapana hyödyntää lintuja käsityömateriaalina.

käsityöt (tuote)
Kolttasaamelaisia vanhoja laukkuja Siidan kokoelmissa.
Vanhoissa kolttasaamelaisissa laukuissa on käytetty materiaalina muun muassa kuikan sulkia ja joutsenen räpylää. Sara Wesslin / Yle

Saamelaismuseo Siidan kokoelmista löytyy kokoelma saamenkäsitöitä, joita ei tänä päivänä ihan jokaisella vastaantulijalla ole.

Saamelaismuseon amanuenssi Anni Guttorm esittelee vastikään konservoitua poronnahasta eli sisnasta ja verkakankaasta tehtyä laukkua. Ensivilkaisulla se näyttää aivan tavalliselta nahkalaukulta, mutta laukussa on käytetty materiaalina myös jotain, minkä hyödyntäminen on tänä päivänä laitonta.

– Erityistä tässä laukussa on se, että siinä on käytetty kuikan sulkia. Ymmärtääkseni erityisesti kolttasaamelaiset ovat käyttäneet lintujen sulkia ja muutenkin lintuja materiaalina käsitöissään, kertoo Guttorm.

Tämän kuikkalaukun alkuperäistä tekijää ei tiedetä.

Kuikka on Suomessa rauhoitettu, joten sen osien hallussapito on nykyään pääsääntöisesti kielletty.

Joutsenen käpälästä valmistettu laukku.
Ǩiõčč videost jeänab nuõrttsäʹmmlai tuâlʼjõž laauki pirr.

Laukkujen tarina on yhä tuntematon

Kolttasaamelaisten laukut ovat saapuneet hiljattain takaisin saamelaismuseoon Inariin. Vanhat laukut lähetettiin konservoitavaksi Konservointikillalle, sillä laukut alkoivat olla osittain jo huonossa kunnossa. Esimerkiksi kuikkalaukun sulkauntuvat alkoivat irrota laukusta kokonaan.

Suomen Kalevalaisten naisten seuran tuella laukut saatiin konservointiin Konservointikillalle, jossa laukkujen alkuperäinen muoto palautettiin kosteuskäsittelyllä, laukut puhdistettiin ja laukkuja tuettiin muun muassa tukikankaalla

Guttorm nostaa vielä kaksi muuta laukkua pöydän päälle. Kaikki kolme laukkua ovat saapuneet museolle lahjoituksena.

Vanha sisnainen ja juuriompelein koristeltu laukku toimi aikoinaan käsityöpussukkana. Pussukan lahjoitti 1970-luvulla Feodosia Semenoff, jonka esivanhemmat ompelivat laukun jo ennen sotia. Myöhemmin käsityöpussukka kulki jopa neljällä eri sukupolvella. Tarkkaa tietoa ei ole, kuka Semenoffin sukulaisista on laukun ommellut. Museoon saapuessaan pussukka oli jo melko likainen.

Seuraava laukku saa toimittajan jo hieraisemaan silmiään. Pieni laukku on ommeltu joutsenen räpylänahasta. Laukun pinnalta voi yhä erottaa linnun räpylässä olleen luuston painaumat.

Saamelaismuseo Siidan amanuenssi Anni Guttorm esittelee vanhoja kolttalaukkuja.
Saamelaismuseon kokoelma-amanuenssi Anni Guttorm toivoo, että käsityöntekijät saavat inspiraatiota lintulaukuista. Sara Wesslin / Yle

– Tällaisia ei meidän kokoelmissa ole montaa. Meillä taitaa olla kaksi tällaista joutsenlaukkua, kertoo Anni Guttorm.

Museolla ei ole tarkkaa tietoa siitä, kuka laukun on aikoinaan tehnyt. Joutsenlaukun lahjoitti saamelaismuseolle aikoinaan Eudokia Sverloff. Guttorm arvelee, että laukut on tehty ennen 1950-lukua, mutta kuitenkin 1900-luvun alkupuolella.

Laukkujen tarina mahtaa jäädä kokonaan arvoitukseksi. Siksi suunnitteilla on asettaa erityiset laukut näytille saamelaismuseo Siidan uudistettavaan perusnäyttelyyn.

– Mielestäni näillä on todella suuri arvo. Tällaista materiaaleja ei enää käytetä. Siksi on tärkeää, että esimerkiksi käsityöntekijät ja opiskelijat pääsevät katsomaan näitä laukkuja.

– Joutsenta saati kuikkaa ei saa enää käyttää, mutta voisi hyvin miettiä, miten muuten vanhaa käsityötä voi hyödyntää, pohtii Guttorm.