Hetemäen raportti kehottaa varautumaan koronapandemian pahempaan toiseen aaltoon

Kansliapäällikkö Martti Hetemäen johtaman työryhmän raportin toinen osa keskittyy koronakriisin jälkihoitoon ja jälleenrakentamiseen.

koronavirus
Hetemäki esittelee raporttinsa koronakriisin jälkihoitoon
Hetemäki esittelee raporttinsa koronakriisin jälkihoitoon

Valmiussuunnittelussa on varauduttava siihen, että koronaepidemian mahdollinen toinen aalto on vakavampi ja vaikeammin hallittava kuin ensimmäinen. Näin ohjeistaa valtiovarainministeriön kansliapäällikön Martti Hetemäen johtama työryhmä.

– Voi hyvin olla, että olemme vasta alkuvaiheessa tässä kriisissä, Hetemäki totesi tiedotustilaisuudessa.

Kun epidemiasta päästään, jälkihoito vie vielä kauan. Hetemäki on johtanut kansliapäälliköiden työryhmää, jonka raportin toinen, koronan jälkihoitoa käsittelevä osa, luovutettiin tänään hallitukselle.

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsti Varhila korosti tiedotustilaisuudessa, ettei pandemia ole suinkaan ohi. Vasta-ainetutkimusten perusteella kansalaisille ei ole havaittu muodostuneen vasta-aineita.

Ulkoministeriön valtiosihteeri Matti Anttonen muistutti, että Suomi elää viennistä.

– Vaikka kaikki ravintolat olisivat neljään asti auki, ei se auta vientiä.

Hän korosti, että EU-maiden talouksien toipuminen on Suomelle elintärkeää. EU:n elvytyksen kautta kasvavat myös panostukset ilmastoon.

Varautumista toiseen aaltoon jälkihoidon rinnalla

Raportin mukaan koronapandemian toisen aallon taloudelliset ja yhteiskunnalliset seuraukset voisivat olla ensimmäistä vakavammat. Syynä on se, että taloudellinen ja sosiaalinen lähtötilanne on heikompi kuin oli alkuvuodesta 2020.

Päätöksiä kuitenkin helpottavat kokemukset ensimmäisen vaiheen rajoitustoimien vaikutuksista.

Valmiussuunnittelu olisi kuitenkin raportin mukaan käynnistettävä samaan aikaan koronan jälkihoidon kanssa. Suunnitelmat pitää päivittää ministeriöiden ja hallinnonalojen yhteistoiminnassa.

Hetemäen mukaan Suomi on tunnettu tehokkaasta hallinnostaan, kriisitilannetta on johdettu varmalla otteella ja instituutiot ovat vakaita.

Kunnianhimoisena tavoitteena pitää työryhmän mukaan olla, että koronan toinen aalto otetaan vastaan epidemiologisesta näkökulmasta vähintään yhtä tehokkaasti kuin ensimmäinen, mutta toimien taloudelliset ja sosiaaliset haitat jäävät pienemmiksi.

Kriisin johtamisrakenteen toimivuutta kannattaa työryhmän mukaan arvioida. Päätöksenteon tueksi kaivataan rajoitusten vaikuttavuusarvioita ja toimintavaihtoehtoja.

Koronan ensimmäisessä vaiheessa vastuita jäi hallinnonalojen väliin. Tämä pitäisi työryhmän mukaan kyetä estämään sillä, että kaikki oleelliset operatiivisen tason toimijat kuten virastot ja laitokset osataan pyytää mukaan suunnitteluun.

Nuorten työllistymistä ja koulutusta tuettava

Talous ei palaa ennalleen ennen kuin kuluttajien ja yritysten luottamus palaavat ennalleen, raportissa todetaan. Siksi epidemian leviämisen estäminen ja tartuntojen ehkäiseminen on tärkeintä myös talouden elpymisen näkökulmasta.

Koronaviruksen aiheuttama tauti on ollut erityisen vaarallinen ikääntyneille, mutta taloudelliset haitat iskevät työikäiseen väestöön. Myös lapsille ja nuorille kriisillä on merkittäviä vaikutuksia, jotka voivat olla pitkäkestoisia.

Kriisi iski voimakkaimmin palvelualoille, mutta näkymät ovat heikentyneet myös teollisuudessa. Riskinä on, että talouden elpyminen vie pitkään.

Jos kriisi pitkittyy, on raportin mukaan varauduttava pitkäaikaistyöttömyyteen. Työttömyys saattaa myös muuttua rakenteelliseksi.

Raportissa todetaan, että talouskriisit iskevät usein ensimmäiseksi nuorten työllisyyteen ja kriisin aikana työmarkkinoille tuleviin, millä voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia kyseisten sukupolvien tulokehitykseen. Tämän takia koronakriisin jälkihoidossa tulee kiinnittää erityistä huomiota nuorten työllistymiseen ja hyvinvointiin sekä koulutukseen ja koulutuspaikkojen määriin.

Kriisin jälkeen työllisyysasteen nostaminen on yhä keskeinen tavoite. Sitä edistävien rakenteellisten uudistusten valmistelua tulee raportin mukaan jatkaa.

Vihreä elvytys palvelee Suomen etuja

Kriisin jatkuessa pitkään kaikkia yrityksiä ei pystytä tukemaan. Raportti viittaa Vihriälän selvitysryhmään, jonka mukaan myös pitää pohtia, mitkä yrityksistä ovat yhteiskunnan kannalta arvokkaimpia. Tukitoimet täytyy kohdistaa tällaisiin yrityksiin.

Raportissa korostetaan vienninedistämistä ja uusien vientikohteiden avaamista. Paikalliseen läsnäoloon täytyy panostaa ja vientiyritysten tarpeisiin on räätälöitävä palveluja.

Raportti korostaa vihreää elvytystä ja hiilineutraaliustavoitteen edistämistä. Suomen kannattaa tavoitella edelläkävijän roolia ilmastotyössä, koska näin syntyvät innovaatiot voivat tarjota Suomelle uusia työpaikkoja sekä kohentaa taloutta ja vientiä.

Työllisyyttä tukevat toimet ovat tärkeitä, mutta ne eivät riitä ratkaisemaan julkisen talouden ongelmia. Jotta julkista taloutta saataisiin vakautettua vaaditut 7 miljardia euroa, työllisyyden pitäisi lisääntyä peräti 240 000 hengellä. Työryhmän mukaan tällainen muutos vaatisi huimia rakenteellisia muutoksia työvoiman kysynnässä ja tarjonnassa.

Julkisen talouden kestävyysvaje kasvaa koronakriisin takia eikä sen poistaminen lähivuosien aikana ei ole raportin mukaan realistinen tavoite.

Hetemäki totesi, että Suomen julkinen talous oli kriisin tullessa huonommassa kunnossa kuin muilla Pohjoismailla. Lisäksi Suomea rasittaa ikärakenne, jossa yli 70-vuotiaiden osuus nousee muita Pohjoismaita nopeammin.

Raportti suosittaa laatimaan tiekartan siitä, millä aikataululla ja toimilla julkisen talouden kestävyys palautetaan kriisin jälkeen, vaikka päätökset yksittäisistä sopeutustoimista tehtäisiinkin myöhemmin.

Lue myös:

Rajoitusten purkamisen taustalla oleva 80-sivuinen Hetemäen raportti julkistettiin – siitä selviää, että normaalielämään palataan luultavimmin vasta ensi vuonna

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus