Valko-Venäjällä pelataan venäläistä rulettia koronan kanssa – tutkija: Virheen tunnustaminen murentaisi presidentin kovan miehen imagoa

Koronarajoituksia välttelevästä Valko-Venäjästä on tullut yksi Euroopan pahimmista tautipesäkkeistä.

Valko-Venäjä
Opposition kannattajat liimaavat julisteita Valko-Venäjällä
Presidentti Lukašenkaa vastustava oppositio liimaa julisteita Miniskissä toukokuun loppupuolella.Tatyana Zenkovich / EPA

Valko-Venäjällä elämää on jatkettu koronaepidemiasta huolimatta lähes tavalliseen tapaan.

– Ihmiset käyttäytyvät ikään kuin minkäänlaista epidemiaa ei olisikaan. Se on surullista ja pelottavaa, kertoo Valko-Venäjän pääkaupungissa Minskissä asuva käsipallovalmentaja Natalja Petrakova Ylelle puhelimitse.

Virus ei kuitenkaan ole kiertänyt itsevaltaisesti johdettua maata Itä-Euroopassa.

Yli yhdeksän miljoonan asukkaan Valko-Venäjästä on tullut yksi suhteellisesti eniten tartuntoja saaneista maista Euroopassa, eivätkä tautitapaukset näytä vieläkään kääntyneen selvään laskuun.

Eilen maanantaina maan virallisten tilastojen mukaan (siirryt toiseen palveluun) koronatartuntoja oli yli 43 000. Koronavirukseen liittyviä kuolemia kerrotaan sitä vastoin olevan vain 240.

Valko-Venäjän koronatilastojen luotettavuus on herättänyt suuria epäilyjä. Esimerkiksi Ruotsissa koronaan liittyviä kuolemia on raportoitu noin 18 kertaa enemmän, vaikka maissa on vahvistettu tartuntoja suunnilleen yhtä paljon ja kummatkin maat ovat pidättäytyneet tiukoista rajoituksista.

– Tilanne on varmasti huonompi, mitä meille kerrotaan. Ehkä viranomaiset eivät halua lietsoa paniikkia, Petrakova sanoo.

Nainen kasvosuojassa.
Minskissä asuva Natalja Petrakova kertoo olevansa huolissaan maansa koronatilanteesta.Natalja Petrakova

Valtio vähättelee yhä koronaepidemian vakavuutta

Valko-Venäjän viranomaiset ja valtion kontrolloima media kiistivät pitkään koronaviruksen vaarallisuuden.

Vuodesta 1994 lähtien maan presidenttinä toiminut Aljaksandr Lukašenka on kutsunut (siirryt toiseen palveluun) koronapandemiaa muun muassa psykoosiksi, jonka aiheuttama paniikki on itse virusta vaarallisempi. Hän on myös neuvonut (siirryt toiseen palveluun) hoitamaan koronatartuntaa saunan ja vodkan avulla.

Lukašenka piti toukokuussa voitonpäivän kunniaksi mahtipontisen sotilasparaatin kuten aina ennenkin, eikä maassa ole muutenkaan otettu käyttöön mittavia rajoituksia epidemian tukahduttamiseksi.

Lue lisää: Valko-Venäjällä vähät välitettiin koronasta – Tuhannet ihmiset ja sotilaat osallistuivat voitonpäivän juhlintaan, katso kuvat

Epidemiatilanteen pahentuessa viranomaiset ovat kuitenkin alkaneet suhtautua virukseen aiempaa vakavammin. Valtion media kehottaa nyt välttämään turhia kontakteja ja pitämään turvavälejä.

Nainen istuu hevoskärryssä yllään kasvosuojus
Valko-Venäjän maaseudulla hevoskärryllä matkustava nainen on pukenut ylleen kasvosuojan ja suojakäsineet.Sergei Gapon / AFP

Yksityistä EAST Center -ajatushautomoa johtavan Andrei Jelisejeun mukaan viestimissä kuitenkin vähätellään yhä epidemian todellista luonnetta ja kansalaisille välitetty viesti on monin paikoin ristiriitainen ja vääristynyt.

– Länsimaiden johtajien väitetään vihdoin ottavan oppia Lukašenkan viisaista päätöksistä, kun niiden kerrotaan luopuvan talousvaikeuksien edessä järjettömistä rajoitustoimistaan, Jelisejeu kertoo Ylelle puhelimitse Valko-Venäjältä.

Moni valkovenäläinen vaatii valtiolta järeämpiä toimia epidemian hillitsemiseksi. Tästä kertoo riippumattoman Tut.by-uutissivuston suosittu nettikysely (siirryt toiseen palveluun), jonka mukaan kaksi kolmasosaa vastaajista kannattaa karanteenirajoituksia.

Kansalaiset ottavat itse vastuun tilanteesta

Valkovenäläisten suhtautuminen koronaepidemiaan on jakautunut. Osa kansalaisista tukee valtion löyhää koronalinjaa.

Yksi heistä on minskiläisen rakennustarvikkeita myyvän yrityksen johtaja Aleksandr Onoprijenko. Hänen mielestä koronavirusta voi verrata tavalliseen kausi-influenssaan, mutta valkovenäläisten suhtautuminen siihen on kevään aikana muuttunut paljon.

– Aluksi kun puhuttiin, ettei viruksesta edes ole vaaraa, ihmiset kulkivat maskeissa kadulla. Nyt kun koronaepidemian vaarallisuudesta jo puhutaan yleisesti, niin kaikki näyttävät olevan kyllästyneitä käyttämään kasvosuojia, Onoprijenko ihmettelee Ylelle antamassa puhelinhaastattelussa.

Mies puvussa.
Minskiläinen Aleksandr Onoprijenko ei pidä koronaepidemiaa juuri tavallista kausi-influenssaa kummempana.Maks Jermolenko

Onoprijenko arvostelee muiden maiden tiukkoja koronarajoituksia. Hän kertoo silti myös itse pesevänsä käsiään aiempaa useammin ja välttelevänsä julkisia kulkuneuvoja.

Toiset taas ovat pyrkineet mahdollisuuksien mukaan eristäytymään omiin oloihinsa.

Natalja Petrakova veti luokan ensimmäisten vanhempien joukossa 13-vuotiaan tyttärensä pois kouluopetuksesta jo maaliskuun puolivälissä. Viime viikolla ennen kuin koulujen kesälomat alkoivat enää vain muutama oppilas saapui kouluun tyttären 25 oppilaan ryhmästä.

Aluksi poissaolon perusteeksi kirjattiin perhesyyt, mutta myöhemmin syyksi sallittiin jo virallisestikin koronapandemia.

– Kaikki yrittävät lain puitteissa toimia niin inhimillisesti kuin pystyvät, Petrakova sanoo.

Käsipallomaalivahteja valmentava Petrakova kertoo, että hänen työpaikallaan urheiluopistossa jo kuusi valmentajaa on joutunut sairaalahoitoon COVID-19-tartunnan vuoksi. Hän on helpottunut siitä, että käsipallosarja on saatu tältä kaudelta päätökseen.

Moni muu urheilutoiminta, kuten Valko-Venäjän jalkapallon pääsarja, on sitä vastoin jatkunut läpi epidemian.

Lue lisää: Maailmalla ihmetellään, miksi Valko-Venäjän urheiluelämä pyörii täyttä häkää pandemian keskellä — juontaako syy kiistaan Putinin kanssa?

Petrakova ei syytä valtiovaltaa epidemian huonosta hoidosta vaan kannustaa kansalaisia itse ottamaan vastuuta tilanteesta.

– Oli kyse sitten presidentistä tai kuninkaasta, niin loppujen lopuksi kaikki ovat vain ihmisiä. Meidän jokaisen tulee ajatella itsenäisesti, Natalja Petrokova sanoo.

Epidemia varjostaa tulevia presidentinvaaleja

Valko-Venäjän virallinen näkemys koronaepidemiasta ja sen hoitamisesta henkilöityy maata autoritäärisesti johtavaan Aljaksandr Lukašenkaan.

Edes maailman terveysjärjestö WHO:n suositukset (siirryt toiseen palveluun) tai Valko-Venäjän terveysministeri Uladzimir Karanikin näkemykset (siirryt toiseen palveluun) eivät ole kääntäneet presidentin päätä.

– Tämä on järkyttänyt monia ihmisiä, myös hallitsevassa eliitissä, ja tuonut mieleen Tšernobylin kaikuja, kirjoittaa (siirryt toiseen palveluun) Artjom Šraibman Moskovan Carnegie-keskuksesta.

Šraibmanin mukaan elokuussa järjestettäviin presidentinvaaleihin valmistautuvan Lukašenkan asema näyttää nyt heikommalta kuin koskaan aiemmin hänen 26 vuotta kestäneellä valtakaudellaan.

Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukašenka voitonpäivän paraatissa Minskissä 9. toukokuuta.
Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukašenka voitonpäivän paraatissa Minskissä 9. toukokuuta.Sergei Gapon / EPA

Lukašenka vieraili perjantaina (siirryt toiseen palveluun) minskiläisessä traktoritehtaassa, jossa hän jatkoi tuttua linjaansa. Presidentti kertoi, että pandemiassa kyse on vain puoliksi sairaudesta ja loput on politiikkaa. Lisäksi maan lievien koronarajoitusten arvostelu kertoo Lukašenkan mukaan muiden kateudesta.

Tutkija Andrei Jelisejeu uskoo, että Lukašenkan on vaikea irtisanoutua epidemian alkuvaiheen vähättelevistä lausunnoistaan, sillä virheen tunnustaminen murentaisi presidentin kovan miehen imagoa.

Lukašenka tuntuukin luottavan siihen, että Valko-Venäjä pystyy maan kansainvälisesti verrattuna (siirryt toiseen palveluun) suuren sairaalakapasiteetin avulla selviytymään siihen saakka, kunnes virus hiipuu kesän tullessa itsekseen.

– Kyse on venäläisestä ruletista, Jelisejeu EAST Center -ajatushautomosta huomauttaa.

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 23:een saakka.

Lue lisää:

Ylen uusimmat tiedot koronaviruksesta

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus