Tulipalo oli jäädä mysteeriksi – sitten koululaisten omatunto alkoi painaa ja alkoi polku, jota kukaan alle 15-vuotias ei halua kulkea läpi

Ankkuritapaamisissa käsitellään tyypillisesti nuorten näpistyksiä, ilkivaltaa ja pahoinpitelyjä. Helsingissä on puututtu myös jengiytymiseen.

vahingonteko
maan tasalle palanut uimakoppi
Uimakoppi paloi Kouvolassa lokakuussa 2019. Kuvan on ottanut kopin talkootöillä rakentanut kotiseutuyhdistys.Mämmälän kotiseutuyhdistys

Se oli kaveriporukan päähänpisto.

Oli sateinen lokakuun päivä kouvolalaisella uimapaikalla. Kolme nuorta kaverusta päätti sytyttää nuotion uimapaikan uimakoppiin.

Tuli alkoi levitä, ja kaverukset katsoivat parhaaksi poistua paikalta.

He eivät jääneet kiinni.

Seuraavana aamuna kotiseutuyhdistyksen talkootyönä tehty uimakoppirakennus oli tiessään. Yhdistetystä uimakopista ja varastosta muistuttivat vain perustukset ja muutama palanut ranko.

Kouvolalainen Mämmälän kotiseutuyhdistys oli rakentanut uimakopin muutamaa vuotta aikaisemmin samalla, kun se kunnosti Korjärven uimalana tunnetun uimapaikan asukkaiden käyttöön.

Uimakoppi oli tehty pyöröhirrestä, ja sen katolle oli asennettu aurinkopaneelit. Ne antoivat virtaa lastenaltaan eli pienen lammen vedenvaihtotekniikalle.

pyöröhirsinen iso uimakoppi, jonka katolla on aurinkopaneeli
Reilunkokoinen uimakoppi toimi myös varastona. Vahinkojen arvo oli ainakin 10 000 euroa.Mämmälän kotiseutuyhdistys

Tutkinta miltei keskeytyi

Palo vaikutti tahallaan sytytetyltä. Poliisi kirjasi rikosilmoituksen ja alkoi tutkia tapausta törkeänä vahingontekona (siirryt toiseen palveluun) (siirryt Finlex-sivustolle).

Tutkinta kuitenkin mateli. Palosta oli kulunut jo lähemmäs kaksi kuukautta, eikä ratkaisevia silminnäkijähavaintoja ollut.

– Käytännössä tutkinta olisi todennäköisesti keskeytetty, komisario Jarno Saarinen Kaakkois-Suomen poliisista arvioi.

Sitten poliisi sai yhteydenoton, joka muutti tilanteen.

Yksi nuorista oli kertonut isälleen, mitä uimakopilla oli tapahtunut. Isä otti yhteyttä poliisiin, ja tapaus alkoi ratketa.

Ankkuritoiminta käyntiin

Rikosoikeudellinen vastuu alkaa 15-vuotiaana. Uimakopin tulipalon aiheuttaneet kaverukset olivat tätä nuorempia, ja tapahtunutta alettiin selvittää valtakunnallisen ankkuritoiminnan mallin mukaisesti.

Ankkuritoiminnan tarkoituksena on ennaltaehkäistä rikoksia tai katkaista alkava rikosten kierre. Kun viranomaiset tapaavat alaikäisen lapsen ja hänen huoltajansa, paikalla voi olla poliisin lisäksi esimerkiksi sosiaalityöntekijä, terveydenhuollon ammattilainen tai nuorisotoimen työntekijä.

Ajatuksena on se, että kaikki saavat yhdellä kertaa samat tiedot lapsen tai nuoren tilanteesta. Näin tieto kulkee eikä alaikäinen putoa eri palvelujen väliin.

Lisäksi lapsi tai nuori saa kertoa oman näkemyksensä tapahtuneesta ja siitä, kuinka elämän pitäisi jatkua tapahtuneesta eteenpäin.

Uimakoppipalosta käydyssä keskustelussa kävi ilmi, etteivät nuoret olleet sytyttäneet tulipaloa tahallaan.

– Siinä ei ollut ajatusta, että poltetaan tämä rakennus, vaan huono idea laittaa nuotio sisälle, Jarno Saarinen Kaakkois-Suomen poliisista kertoo.

Koulun piha-aluetta Imatralla.
Poliisilaitokset alkoivat kehittää ankkuritoimintaa paikallisesti jo vuosituhannen vaihteessa. 2010-luvulla toiminta on yhtenäistynyt ja laajentunut koko maahan. Arkistokuva.Ville Toijonen / Yle

Satoja tapaamisia vuodessa

Ankkuritoiminta on levinnyt Suomen poliisilaitosten alueille vaiheittan. Tällä hetkellä toimintaa on koko Suomessa, mutta laajuus vaihtelee alueittain.

Kaakkois-Suomessa toiminta käynnistyi toden teolla vuonna 2019, kun poliisilaitos perusti ennalta estävän toiminnan ryhmän.

Pelkästään ankkuritapaamisia kertyi vajaan vuoden aikana yli 200. Saarinen uskoo, että tänä vuonna tapaamisten määrä voi nousta lähemmäs kolmeasataa.

Kokemukset ankkuritoiminnasta ovat olleet hyviä. Saarisen mukaan jo pelkästään poliisin kanssa asioiminen voi avata lapsen tai nuoren silmiä omalle tekemiselle.

– Se on signaali siitä, että poliisi ja yhteiskunta puuttuvat asiaan eikä se ole yhdentekevä, Saarinen sanoo.

Tekemisten vakavuus voi olla yllätys

Ankkuritapaamisissa käsitellään tyypillisesti näpistyksiä, ilkivaltaa ja pahoinpitelyjä sekä sosiaalisen median tapahtumiinliittyviä rikosepäilyjä, kuten kunnianloukkauksia.

Helsingissä ankkuritoiminta on puuttunut myös esimerkiksi nuorten jengiytymiseen.

– Asiat ovat usein sellaisia, mistä nuoret eivät ajattele, että ne ovat vakavia tai voivat olla vakavia, kertoo kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen sisäministeriön poliisiosastolta.

Ankkuritoiminta sopii myös esimerkiksi joukkotappeluiden jälkipuintiin. Hiljattain julkisuudessa ovat olleet Imatralla tapahtunut lasten välinen tappelu ja viimeksi tällä viikolla Helsingin joukkotappelu.

Tilanteet ovat usein sellaisia, joita yksi viranomainen ei pysty ratkaisemaan yksin.

Alaikäisten tekemisten lisäksi ankkuritoiminta puuttuu kaikenikäisten väkivaltaiseen radikalisoitumiseen. Sisäministeriön mukaan (siirryt toiseen palveluun)(siirryt sisäministeriön julkaisuun) toimintamalli on saanut tunnustusta Yhdistyneiltä kansakunnilta.

Valtakunnallista tutkimustietoa ei vielä ole

Mankkisen mukaan toiminnan teho perustuu siihen, että useampi viranomainen on paikalla samanaikaisesti ja he tuovat keskusteluun omia näkökulmiaan. Keskeistä on myös se, että lasta tai nuorta kuullaan.

– Toiminta on tehokasta ja kustannuksiltaan tehokkaampaa kuin se, että saman nuoren kanssa tehdään vuosikausia työtä ja lopulta hän voi joutua vankilaan yhden tai useamman kerran, hän sanoo.

Valtakunnallista tilasto- tai tutkimustietoa ankkuritoiminnasta ei vielä ole.

– Olemme juuri käynnistämässä hanketta, jossa kehitetään ankkuritoiminnan tilastointia. Tällä hetkellä jokainen alue kerää tilastotietoa, mutta tiedot eivät ole yhteismitallisia, Mankkinen kertoo.

Tulevaisuudessa aiotaan tehdä myös vaikuttavuustutkimusta.

Sovittelu laittoi tutkinnalle pisteen

Kouvolan uimakoppipalon selvittely johti myös sovitteluun, joka on ankkuritoiminnasta irrallinen prosessi. Sovittelutulos syntyi toukokuussa, ja poliisitutkinta päättyi.

Sovittelun yksityiskohdat eivät ole julkisia, mutta neuvottelussa päästiin sekä nuoria että asianomistajaa tyydyttävään ratkaisuun.

Yleisellä tasolla sovittelukorvaus voi tarkoittaa joko rahallista korvausta tai työntekoa. Valtakunnallisten tilastojen mukaan alle 15-vuotiaiden sovitteluissa päädyttiin vuonna 2018 useammin rahallisiin kuin työkorvauksiin.

– Ikävä kyllä työkorvausmahdollisuuksia on melko vähän, sovittelutoimiston johtaja Reetta Ikonen Kymi-Saimaan sovittelutoimistosta kertoo.

Hänen mukaansa sovittelijat ja sovittelutoimiston työntekijät ovat kuulleet "monia pieniä menestystarinoita" siitä, kuinka nuori on saanut mahdollisuuden näyttää töppäilyjen jälkeen itsestään myös ahkeran, osaavan ja vastuuntuntoisen puolen.

Myös poliisi näkee sinänsä ikävässä uimakoppipalossa hyviäkin puolia.

Ankkuritapaamisissa kävi selväksi, että kaverukset katuivat tapahtunutta. Myös sovitteluratkaisu jäänee mieleen.

– Ihminen on vähän sellainen, että jos se ei menetä mitään, se ei opi. Jos ajatellaan vaikka sakkorangaistusta, se perustuu siihen, että joutuu luopumaan jostakin, Saarinen sanoo.

Sovitteluratkaisu ei ole rangaistus, mutta periaate on sama: alaikäinen voi korvata vahinkoa esimerkiksi viikkorahoistaan tai käyttää aikaansa vahingon korjaamiseksi.

Uusi uimakoppi on melkein valmis

Kouvolalaisella uimapaikalla katsotaan nyt tulevaan.

– Meillä ei ole mitään hampaankolossa, Mämmälän kyläyhdistyksen puheenjohtaja Kyösti Riikonen sanoo.

Hän uskoo nuorten ottaneen tapahtuneesta opikseen.

Yhdistyksellä on myös hyviä uutisia uimareille. Uusi uimakoppi on viimeistelyä vaille valmis. Se saadaan käyttöön kesäkuun toisella viikolla.

Voit keskustella aiheesta 4.6. kello 23 asti.