Maryan Abdulkarimin kolumni: Demokratia ei suojele mustaa väestöä Yhdysvalloissa

Minneapolis on hätätilassa, mutta ymmärrämmekö miksi, kysyy Maryan Abdulkarim kolumnissaan.

Yhdysvallat
Maryan Abdulkarim
Nella Nuora / Yle

25. toukokuuta Minneapolisin poliisi piti polveaan useita minuutteja George Floydin niskalla aiheuttaen tämän kuoleman. Joidenkin lähteiden mukaan polvi pysyi paikallaan vielä senkin jälkeen kun mies oli jo menehtynyt.

Floydin viimeiset sanat olivat “en voi hengittää”. Samat sanat jäivät New Yorkissa vuonna 2014 poliisin käsissä kuolleen (siirryt toiseen palveluun) Eric Gardnerin viimeisiksi sanoiksi.

Tänä keväänä kaksi valkoista miestä ampui juoksulenkillä olleen 25-vuotiaan Ahmaud Arberyn kuoliaaksi. Miehet kertoivat epäilleensä Arberya murtovarkaaksi. Syytteitä ei ensin nostettu. Sittemmin julki tullut video tapahtumapaikalta, saattaa muuttaa tilannetta. Kentuckyssa huumepoliisi ampui (siirryt toiseen palveluun) 26-vuotiaan Breonna Taylorin kuoliaaksi kotonaan. Vastaavia tapauksia on muitakin. Viime vuosina poliisin mustaan väestöön kohdistuva liiallinen voimankäyttö on noussut esiin, koska niistä on levinnyt videomateriaalia julkisuuteen. Tapausten yhteydessä kritiikkiä ovat herättäneet myös rikosoikeudelliset prosessit tai pikemminkin niiden puute. George Floydin tappanut poliisi on saanut murhasyytteen teostaan vasta julkisen paineen myötä.

Viime viikkojen uutiset Yhdysvalloista ovat tuoneet eteemme palavia autoja, mielenosoituksia ja mellakoita. Minnepolisista mielenosoitukset ovat levinneet useampaan kaupunkiin Yhdysvalloissa: New York, Washington, Atlanta, Los Angeles... Monesti mellakkauutisissa konteksti jää vaillinaiseksi tai puuttuu kokonaan. Ylen uutisessa Minneapoliksen pormestari Jacob Frey kertoo ymmärtävänsä tapauksen herättämät tunteet. Helsingin Sanomien juttu (siirryt toiseen palveluun) taas tarttui pormestarin kommenttiin siitä, että musta ihonväri ei saa olla kuolemantuomio Yhdysvalloissa. Jutuissa mainitussa tiedotustilaisuudessa (siirryt toiseen palveluun) pormestari perustelee ymmärrystään sillä, että kyse ei ole viiden minuutin kauhusta vaan 400 vuoden aikana kertyneestä surusta, traumasta ja vihasta. Hän peilaa kaupunkinsa mustan väestön reaktiota historiallista kontekstia vasten. Hän tunnustaa olosuhteet, joissa musta väestö on elänyt ja elää edelleen ja sen, ettei kyse ole yhdestä tapauksesta tai kaupungista. Tämän hahmottaminen auttaa meitä, jotka emme asu Yhdysvalloissa tai tunne maata, ymmärtämään Yhdysvaltain mustan väestön reaktioita.

Yhdysvallat on tunnettu demokratian ja vapauden tyyssijana. Viime vuonna tuli kuluneeksi 400 vuotta orjuuden alkamisesta mantereella. Toimittaja Nikole Hannah-Jones teki New York Timesille podcast-sarjan 1619 (siirryt toiseen palveluun) viime vuonna. Sarja käsitteli orjuutta ja sen vaikutuksia sekä seurauksia. Hannah-Jones toteaa samasta aiheesta kirjoittamassaan esseessä, että Yhdysvaltain demokratian ideaalit olivat valheellisia siihen aikaan, kun ne kirjoitettiin. Mustat amerikkalaiset ovat taistelleet niiden toteuttamiseksi. Tänä vuonna Hannah-Jones palkittiin työstään Pulitzer-palkinnolla (siirryt toiseen palveluun).

Nyt riittää -kyltit ja vaatimus siitä että mustan ihmisen hengellä on merkitystä tuntuvat painavammilta ja perustelluilta tätä taustaa vasten.

Tänä keväänä korona on koetellut koko maailmaa. Yhdysvallat on nopeasti noussut kärkeen koronaan liittyvien raportoitujen tartuntojen ja kuolemien luvuissa. Tutkijat ovat kertoneet (siirryt toiseen palveluun) havainneensa ettei virus ole yhdenvertainen. Se koettelee erityisen raskaasti pienituloisia ja vähemmistöjä, joiden asema yhteiskunnassa on ollut muutenkin heikko. Taloudelliset ja terveydelliset menetykset kohdistuvat vahvemmin juuri näihin ryhmiin, eikä ole sattumaa, että iso osa heistä on mustia. Kevään epävarmuus, menetykset ja suru ovat raskas koettelemus.

Autot palavat, poliisiasema on poltettu ja Minneapolisin kaupunkiin on julistettu hätätila. On asetettu ulkonaliikkumiskieltoja, joita ei noudateta. Yhdysvaltain presidentti on lähettänyt armeijan joukkoja hillitsemään mielenilmauksia. Ilmassa on täydellisen myrskyn merkkejä. Näin tunnelmia on kuvaillut ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola Yle Uutisille.

Myrskyn voi näkökulmasta riippuen nähdä heijastumana orjuuden historiasta, poliisiväkivallasta, koronaviruspandemiasta, ideologisesta polarisaatiosta tai talouden taantumasta. Mikään näistä ilmiöistä ei yksin selitä tilannetta, jossa Yhdysvallat on tänään. Mielenosoituksissa on kyse tästä kaikesta. Osa mielenosoituksista on yltynyt mellakoiksi joiden taustalla epäillään olevan järjestäytynyttä toimintaa ja ilkivaltaan yllyttämistä (siirryt toiseen palveluun).

Anu Silfverberg kirjoitti Long Playn uutiskirjeessä (siirryt toiseen palveluun) viime marraskuussa: “Pelkkä tiedonvälitys ei riitä, kun ajat ovat poikkeuksellisia. Tarvitaan taustoitusta, historian ymmärrystä, analyysia ja mahdollisuuksien rajaamista.“

Silfverberg on oikeassa. Tarvitsemme tiedonvälitystä ja sen rinnalle kontekstia avaavia juttuja, jotka auttavat meitä ymmärtämään paremmin mitä maailmalla tapahtuu ja miksi. Se auttaa meitä muodostamaan kokonaiskuvaa ja mielipiteitä, jotka perustuvat tietoon, eivätkä pelkästään raflaaviin otsikoihin ja kuviin palavista autoista.

Maryan Abdulkarim

Kirjoittaja on tamperelaistaustainen kulttuurin ja median sekatyöläinen, joka asuu Helsingissä.

Aiheesta voi keskustella 2.6. klo 23.00 asti.