15-vuotias nuori nainen kirjautui luvatta toisen Snapchat-tilille, ja tästä seurasi 200 nuoren kahakka – nämä 4 syytä voivat sytyttää nuorten joukkotappelun

Poliisin mukaan riidan osapuolet olivat kohtaamisessa vetäneet toisiaan tukasta.

Joukkotappelu
Notkokuja Malmilla.
Nuoret olivat kokoontuneet Notkokujalle Malmilla. Notkokuja sijaitsee lähellä Malmin asemaa.Kristiina Lehto / Yle

Helsingin Malmilla alkoi maanantai-iltana noin 200 alaikäisen nuoren joukkotappelu, jonka poliisi keskeytti. Myöhemmin nujakointi siirtyi Pasilan juna-asemalle, jossa poliisi puuttui siihen uudestaan.

Tiistaina iltapäivällä poliisi tiedotti, että taustalla on ollut noin 15-vuotiaiden välinen riita, jonka seurauksena nuoret ovat sosiaalisessa mediassa sopineet tapaavansa yhteenottotarkoituksessa.

– Noin 15-vuotias nuori nainen oli poliisin tietojen mukaan kirjautunut luvatta toisen nuoren Snapchat-tilille ja julkaissut hänestä kuvia. Tästä oli syntynyt nuorten välille riita, jota puitiin sosiaalisessa mediassa, tiedotteessa kerrotaan.

Poliisin mukaan riidan osapuolet olivat kohtaamisessa vetäneet toisiaan tukasta. Poliisi kertoo kirjaavansa rikosilmoituksen identiteettivarkaudesta ja lievästä pahoinpitelystä.

Aiemmin tiistaina poliisista kerrottiin, että sen tietojen mukaan kukaan ei ollut loukkaantunut tappelussa. Ketään ei ollut otettu kiinni eikä yhtään rikosilmoitusta ollut tuolloin tehty. Poliisi ohjasi tappelupaikoilla nuoret eri suuntiin.

Poliisi aikoi jututtaa tappeluun osallistuneita nuoria tiistaiaamupäivän aikana heidän kodeissaan.

– Tunnemme nämä nuoret kyllä. Se, että tappelut tapahtuivat Malmilla ja Pasilassa, ei tarkoita, että nuoret olisivat sieltä kotoisin. Nyt kun nuorisotalot ja -kahvilat ovat kiinni, nuoret kerääntyvät paikkoihin, joihin on helppoa kokoontua. Tällaisia ovat esimerkiksi joukkoliikenneasemat, kertoo Helsingin poliisin ennalta estävän toiminnan johtaja, ylikomisario Jari Taponen.

Taponen kertoi tiistaina aamupäivällä, että joukkotappelun taustalla oli ollut nuorten välinen riita, jota oli käyty myös sosiaalisessa mediassa. Riita oli paisunut siten, että riidan osapuolet olivat keränneet kannatusta omille näkökulmilleen. Lopulta sosiaalisessa mediassa oli päätetty lähteä ratkaisemaan kiista kasvotusten.

– Somessa on helppoa saada järjestettyä tällainen tappelu. Nuorilla tunteet kuohuvat usein nopeasti, ja fyysinen tai verbaalinen yhteenotto voi tuntua ainoalta ratkaisulta. Nuorten kokoontumispaikkojen ollessa kiinni myös valvovat luotettavat aikuiset puuttuvat paikalta, jolloin nuorten väliset konfliktit saattavat yltyä fyysisiksi yhteenotoiksi, Taponen toteaa.

Nuorten riidat ovat Taposen mukaan melko yleisiä, mutta pääsääntöisesti ne ratkaistaan koulussa. Tämän tappelun motiivi selvinnee päivän aikana.

– Riidat alkavat usein yksilöiden välillä eivätkä ole joukkojen välisiä lähtökohdiltaan. Tarkempi motiivi selviää vasta, kun olemme jututtaneet nuoria ja heidän vanhempiaan. Yleensä nuorten riitojen taustalla on se, että joku on loukannut toista tai toisen tyttö- tai poikaystävää, Taponen sanoi aamupäivällä.

"Kesällä tällaiset tilanteet korostuvat"

Helsingin poliisin nuorisoryhmän tutkinnanjohtaja Marko Forss ei tutki eilisillan joukkotappelua, mutta vastaavia tilanteita on tullut usein aiemmin vastaan hänen urallaan.

Parin sadan nuoren kahinoinnissa ei ole hänen mielestään mitään erityisen poikkeuksellista.

– Kyllä tämmöisiä joukkokokoontumisia on ollut aikaisemminkin, ja tietenkin kesällä tällaiset tilanteet korostuvat. Näihin voi liittyä myös se, että ennalta sovittu tappelu kuvataan videolle.

Fossin mukaan joukkotappelut olivat yleisiä jo 60-luvulla, kun eri kaupunginosien nuoret ottivat toisistaan mittaa.

– Veikkaan, että kesän aikana nähdään vielä muutamia tapauksia, missä iso nuorisojoukko kokoontuu, ja poliisi sitten niitä hajoittelee.

Näin joukkotappelut syntyvät

Forss kuvailee neljä tyypillistä tilannetta joukkotappeluiden alkamisesta.

– Kun parille tyypille tulee riitaa keskenään, ei ole poikkeuksellista, että sitten kun tilanne alkaa kuumenemaan, soitetaan kavereita paikalle. Hetken päästä siellä on jo useita kymmeniä nuoria lämmittämässä toisiaan.

– Voi olla, että on jo ennakolta sovittu, että nyt tavataan joku toinen porukka. Sitten kerätään kavereita, tavataan jossakin, ja siellä sitten rätisee.

– Voi olla myös semmoinen tilanne, että nuoria vain kokoontuu yhteen. He liikkuvat paikasta A paikkaan B ja aiheuttavat kaikenlaista härdelliä. He tapaavat sattumalta toisia nuoria, joiden kanssa tulee nokka pokkaa.

– Nuorille tulee riitaa somessa ja asiaa lähdetään selvittämän kasvokkain. Joku soittaa suutaan ja siitä kehkeytyy tilanne. Yhtäkkiä siellä on taas kymmeniä henkilöitä selvittämässä kahden henkilön välistä asiaa, ja lisää kavereita pyydetään paikalle.

Nuorten pahoinpitelyilmoitukset ovat vähentyneet

Helsingin poliisin nuorisoyksikkö on kirjannut 1.1.–2.6.2020 välisenä aikana kaikkiaan 83 rikosilmoitusta alle 18–vuotiaiden tekemistä pahoinpitelyistä ja niiden yrityksistä.

Määrä on vähentynyt verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan, jolloin nuorten tekemiä pahoinpitelyjä ja niiden yrityksiä kirjattiin 138.

Luvuissa ei ole eritelty sitä, onko tapauksissa ollut ainoastaan yksi vai useita epäiltyjä.

Forss arvelee, että korona-aika on vähentänyt pahoinpitelyjen määrää. Tämä voi mahdollisesti liittyä siihen, että koulunkäyntiin liittyvät pahoinpitelyt ovat yleisempiä kuin satunnaiset katutappelut.

Tänä vuonna koulujen päättäjäisviikonloppuna ei kirjattu yhtään nuorten tekemää pahoinpitelyä.

Viime vuonna kirjattiin kaksi erillistä tapausta, joissa nuorisojoukko pahoinpiteli 14–vuotiaita uhreja. Molemmissa tapauksissa tekijät jäivät tuntemattomiksi.

Lisää aiheesta:

Poliisi puuttui kahdensadan alaikäisen nuoren joukkotappeluun Helsingissä