Analyysi: Rahaa jaetaan isolla kauhalla – viimeistään nyt politiikanteko palasi hallitukseenkin

Hallituksen seuraava kuntotesti on elokuussa. Silloin pitää myös nähdä, miten niukkuutta jaetaan, politiikan toimittaja Ari Hakahuhta arvioi.

Talouden pelastuspaketti
Valtiovarainministeri Katri Kulmuni saapui hallituksen lisätalousarvioneuvotteluihin Säätytalolle.
Valtiovarainministeri Katri Kulmunin rooli valtion kirstunvartijana korostuu tämän vuoden talouden elvytyspäätösten jälkeen. Rahanjaon jälkeen seuraa talouskurin kiristys hallituskauden lopulla.Markku Ulander / Lehtikuva

Suomen jälleenrakennus koronaviruksen tuhojen jälkeen alkoi maanantaina. Ravintolat avasivat ovensa. Talouden nousuun ei kuitenkaan riitä kansakunnan ryntäys tuopin äärelle.

Hallitus yrittää saada uutta vauhtia yritysten ja työpaikkojen säilymiseen suurella talouden elvytyspaketilla, uudella lisäbudjettiesityksellä.

Koronaviruksen tuhojen korjaamisesta saa käsityksen jo lisäbudjettiesitysten lukumäärästä. Nyt valmistui neljäs, normaalivuonna tekeillä olisi vasta korkeintaan toinen valtion lisätalousarvio.

Vuosi sitten tähän aikaan lisäbudjetissa jaettiin rahaa noin 162 miljoonaa euroa. Nyt vertailukelpoinen määrärahojen lisäys on noin 4 100 miljoonaa euroa eli yli neljä miljardia euroa.

Elvytyspaketti on hallituspuolueiden valtaa rahankäytöstä

Kun hallitus siirtyi koronaviruksen kriisipäätöksistä elvytyspaketin kokoamiseen, samalla politiikka palasi takaisin politiikkaan hallituksessakin. Elvytysraha on rahaa, jossa näkyy ministerien ohjaus.

Ministerit jakoivat nyt rahaa enemmän kuin tavanomaisina talousaikoina on mahdollista. Puoluekohtainen siltarumpupolitiikka heräsi henkiin.

Esimerkiksi SDP:n siltarumpuja olivat liikennehankkeet. Keskustalle tärkeitä olivat erityisesti teiden asvaltointi ja metsäyhtiö Metsä Groupin Kemin biotuotetehtaan liikenneyhteydet. Epäilemättä molemmat saivat itselleen mieluisia kohteita listalle.

Vihreiden lempilapsi oli suurten kaupunkien joukkoliikenteen tukeminen ja vasemmistoliitolle toimeentulotuen korotus, edes väliaikaisesti. RKP:n peukalonjäljeksi laskettakoon ainakin vaikutus parin liikennehankkeen valintaan sekä tuomioistuinten istuntosalien videoyhteyksien parannus, jotta juttusumat purkaantuisit korona-aikanakin.

Politiikan paluuta hallituksen toimintaan kuvaa sekin, että ennen hallituksen neuvottelua vihreiden sisäministeri Maria Ohisalo nokitti SDP:n liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan joukkoliikenteen tuen kymmenkertaiseksi. Harakka toivoi sataa miljoonaa euroa joukkoliikenteen tueksi, Ohisalo vaati miljardia euroa suurimmille kaupungeille, raiteineen kaikkineen.

Kuntiakaan ei unohdettu. Luvassa on 1,4 miljardia euroa kunnille ja sairaanhoitopiireille koronaviruksesta johtuviin kuluihin. Kuntavaalitkin häämöttävät jo alle vuoden päässä.

Silta yli synkän virran tarvitaan juhannuksen jälkeen

Jotta elvytyshankkeet auttaisivat tässä ja nyt yrityksiä ylös koronaviruksen talouskuopasta, pitää elvytyshankkeiden vaikuttaa jo tänä vuonna. Siltaa yli synkän virran pitää alkaa rakentaa jo juhannuksena eikä vasta jouluna.

Heti-aikataulu tarkoittaa usein sitä, että perinteiset elvytyskeinot kohoavat listan kärkipäähän. Siis teiden asvaltointi sekä asuntojen ja julkisten rakennusten energiaremontit. Korjausrakentamista ja liikenneväylien kunnostusta käytettiin elvytyskeinona myös vuonna 2008 Yhdysvalloista alkaneen finanssikriisin jälkeen.

Tällaisia suunnitelmia on valmiina eri puolilla Suomea. Työt voidaan aloittaa nopeasti ja vaikutukset toivottavasti näkyvät taloudessa heti.

Elvytysrahaa jaetaan ensi vuonnakin, niukkuutta loppuvuosikymmen

Aikoihin ei ole jaettu uusilla päätöksillä niin paljoa yhteistä rahaa kuin tämän kevään aikana. Ja tätä lystiä riittää ainakin ensi vuoden ajan.

Tässä vaiheessa hallitus arvioi valtion uuden velan kohoavan tänä vuonna 18,8, miljardiin euroon. Kattoa ei ole välttämättä vielä saavutettu.

Miljardeja taivastellessa on hyvä muistaa, että kyse on vasta budjetin määrärahoista. Sen lisäksi valtio laittaa nimensä koronakriisin vuoksi Euroopan unionin eri järjestelmien takausvastuisiin. Lankeavatko takaukset joskus maksettaviksi?

Loppuvuosikymmen jaetaankin sitten niukkuutta.

Hallitus neuvottelee elokuun lopulla valtion ensi vuoden talousarviosta. Ensi vuodenkin budjetista tullee vielä elvyttävä.

Elvytyksen kakkosvaiheen kanssa samaan hengenvetoon hallituksen olisi hyvä hahmotella, miten elvytyksestä kertyvää valtionvelkaa on tarkoitus suitsia tulevaisuudessa. Tässä kohtaa mitataan hallituksen yhteistyökyky. Pysyykö hallitus pystyssä?

Suomi-neitoa odottaa vyön kiristys – ennemmin tai myöhemmin

Työelämäprofessori Vesa Vihriälän ryhmän raportin mukaan Suomi-neidon nälkävyötä pitäisi kiristää viimeistään vuoden 2023 valtion budjetissa.

Tempussa riittää poliittista vaikeuskerrointa hallitukselle. Samana vuonna järjestetään eduskuntavaalit. Äänestäjille pitäisi siis myydä niukkuutta.

Jotta veroja ei tarvitsisi korottaa tai valtion menoja leikata ainakaan mahdottomasti, ekonomistien taikasana on niin sanotut rakenteelliset uudistukset.

Hallituksen pitäisi pystyä vakuuttamaan, että sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus eli kuuluisa sote syntyy. Riittävää turvaa tarjoava sekä työllisyyttä ja yrittäjyyttä tukeva sosiaaliturvauudistus pitäisi saada myös jalkeille.

Hallitus yrittää edelleen parantaa työllisyyttä, pitäisi keksiä vain keinot. Jossain vaiheessa Keskusta epäilemättä tuo hallituspöytään työmarkkinoiden uudistamisen ja paikallisen sopimisen laajentamisen työpaikoilla, yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi.

Yksi kertaluokkaa pienempi ikuisuuskysymys on ikääntyneiden, ansiosidonnaista saavien pitkäaikaistyöttömien mahdollisuus eläkeputkeen. Johtaako koronakriisi siihen, että eläkeputki siirtyy kokonaan historiaan?

Viimeistään tässä kohtaa alkaa perinteinen kina keskustan sekä SDP:n ja vasemmistoliiton kesken. Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmunin mukana neuvottelupöytään tulee puolueen edellisen puheenjohtaja Juha Sipilän perintö ja kiistat ammattiyhdistysliikkeen kanssa.

Tiistaina lisäbudjettineuvotteluun Säätytalon portaita noussut Katri Kulmuni muistutti, etteivät Suomen talouden ongelmat ole kadonneet minnekään koronaviruksen aikana.

Keskusta on ottanut kirstunvartijan roolin hallituksessa, jo pelkästään Katri Kulmunin valtiovarainministerin pestin perusteella. Mukana seuraa jatkuva jännite SDP:n ja vasemmistoliiton suuntaan.

Vaikka hallitus jakaa rahaa nyt isolla kauhalla, jälkiruokana seuraa tiukka talouskuri ja monia muutoksia.

Ja vielä tämä: Jos koronaviruksen toinen aalto iskee pahasti, Suomen talous on jo valmiiksi kontillaan. Jos toinen virusaalto on koettua kovempi, myös talouskriisi on jo koettua pahempi.

Voit keskustella tämän jutun aiheesta torstaihin 4.6.2020 kello 23 asti, klikkaa Keskustele-painiketta jutun alla.

Lue lisää:

Hallitus sopi 5,5 miljardin toimenpidekokonaisuudesta – näin rahaa käytetään

Miljardit vilistävät silmissä – kesäkuun lisäbudjettiin tulossa nopeita elvytystoimia

Hallitus hyväksyi esityksen ravintolatuista – tukea luvassa yhteensä 123 miljoonaa euroa

Hallitus julkisti tänään 8 tukipäätöstä, jotka koskevat kaikkia suomalaisia – Lue tästä, mitä ne tarkoittavat

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus