Vireä yhteisö pelastaa kylätalon kuihtumiselta – veteliläisen kylätalon jatkon takasi lämmitysjärjestelmän remontti

Osa kylätalotoiminnasta hiipuu talkooväen vähyyteen.

kylät
Kaksi miestä seisovat kylätalon pihalla.
Isokylän kylätalo saa uutta maalia pintaa. Pihassa seisovat Räyrinki-seuran puheenjohtaja Hannu Saari ja entinen puheenjohtaja Juha Saari.Yle / Raila Paavola

Kylätalot pyörivät Suomessa melko vireästi, vaikkakin toiminta on hiipunut parissa vuosikymmenessä väen vähentyessä maaseudulla.

Esimerkiksi jokaisesta Keski-Pohjanmaan kunnasta löytyy kaksi-kolme vireää kylätaloa. Usein talon palvelutarjonnan laajuus riippuu siitä, kuinka aktiivinen ja talkoohenkinen yhteisö kylältä löytyy.

Vireä yhteisö pitää kylätalonkin hyvin hengissä.

Moni kylätalo tarjoaa muun muassa päivähoitoa, kerhotoimintaa, liikuntaryhmiä ja jotkut jopa kesäteatteria. Osaa tiloista vuokrataan juhla- ja kokouskäyttöön.

Keskipohjalainen Kälviän Jokikylän kyläyhdistys pyörittää entisellä koululla bingoa ja siivousrinkiä.

Keskipohjalaiset Kylät yhdistyksen kyläasiamies on seurannut autiopaikalta kyliä ja niiden toimintaa vuosikymmeniä.

– Parhaimmillaan kylätalo elävöittää koko paikkakuntaa ja tarjoaa toimintaa lähes joka päivälle, luonnehtii kyläasiamies Esa Erkkilä.

Keski-Pohjanmaalta löytyy reilut 60 kylätaloa ja niiden kunto on varsin kirjava. Osa taloista on kylmillään, toki joukossa on myös hyväkuntoisia keskuksia.

Kuuntele seuraavaksi: Kylätaloinnostus elää erilaisia vaiheita

Osalla innostus hiipuu, toisilla syttyy kipinä

Asukkaiden vähentyessä osassa maaseutua myös kylätalojen ylläpitäjiä ja talkooväkeä on entistä harvemmassa.

Esimerkiksi Toholammin Häkkilässä kylätaloinnostus on hiipunut, vaikka kyläläiset remontoivat aikanaan rakennusta kuntoon Leader-ryhmä Pirityisten tuella.

Into loppui, kun väkeä ei enää viime vuosina riittänyt toimintaan mukaan.

Tänä vuonna talon 30 vuoden vuokrasopimus umpeutuu, eikä jatkosopimusta ole tehty.

Vetelissä taas Isokylän kylätaloa maalataan tässä kuussa talkoovoimin. Kylän entisen koulun omistaa nyt Räyrinki-seura. Innostus toimintaan virisi useita vuosia sitten.

– Siinä vaiheessa talo oli täynnä tapahtumia noin 200 iltaa vuodessa. Jos tila olisi menetetty ulkopuolisille, yhtä sopivaa tilaa olisi ollut vaikea löytää tilalle, kertoo Räyrinki-seuran puheenjohtaja Hannu Saari

Suuret rakennuksen ylläpitokulut hirvittivät aktiiveja. Räyrinki-seuralla kävi kuitenkin hyvä tuuri.

Kunta ohjasi erään kyläläisen jättämän perinnön Räyrinki-seuralle, mistä saatiin tarvittava raha lämmitysmuodon muuttamiseen.

– Summalla saatiin maalämpö rakennukseen. Myös muuta pientä remppaa on tehty, esimerkiksi rännejä on vaihdettu ja sadevesijärjestelmä uusittu. Ja nyt talossa on vuokralaisiakin eli asukas ja yrittäjä, kertoo seuran entinen puheenjohtaja Juha Saari.

Vapepa kiinnostunut kylätaloista

Moni kylätalo on uusinut lämmitysjärjestelmiään EU:n Leader-rahoituksen turvin. Se jatkaa usein kylätalon ikää ja laskee käyttökustannuksia.

Osalle kylätaloista on suunniteltu uusia käyttötapoja.

Esimerkiksi vapaaehtoinen pelastuspalvelu Vapepa on viime vuosina kiinnostunut kylätaloista. Pelastuspalvelu haluaisi käyttää niitä etsintöjen keskuspisteenä tai suojatilana.

Tämä on kokeiltu jo osassa Suomea ja lisää kartoituksia on luvassa.

Lue seuraavaksi:

Suomen sivukylillä asuu sopeutuvainen kansa – taistelu ehkä hävittiin, mutta elämä ei loppunut siihen

Parikymppinen kylätoiminta kaipaa villejä ideoita – nyt ylläpidetään infraa ja tuotetaan palveluita

Suomalaisten kylien historiat ja kertomukset aiotaan koota samoille hyllyille