Hallitus linjaa Suomen kannan EU:n elvytysrahastoon – jättikoko ja tukirahan suuri osuus hiertävät

Opposition mielestä Suomi on vaarassa joutua muiden maiden ongelmien maksumieheksi.

politiikka
Pääministeri Sanna Marin ja valtiovarainministeri Katri Kulmuni eduskunnan täysistunnossa Helsingissä.
Pääministeri Sanna Marin ja valtiovarainministeri Katri Kulmuni ovat edellyttäneet, että EU:n elvytysrahalle asetetaan tiukkoja ehtoja. Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Hallituksen on määrä linjata keskiviikkona, millä ehdoilla Suomi neuvottelee Euroopan unionin jättimäisestä elvytysrahastosta. Sillä autettaisiin koronaepidemiasta kärsineitä EU-maita.

Hallituksen kannan linjaa keskiviikkoaamuna kokoontuva EU-ministerivaliokunta. Hallitukselle keskeisiä kysymyksiä ovat ainakin elvytyspaketin jättimäinen koko ja tukirahan suuri osuus siitä.

EU-komissio esittää koronan aiheuttaman talouskriisin hoitoon 750 miljardin euron rahastoa. 500 miljardia euroa jaettaisiin jäsenmaille tukena ja 250 miljardia euroa lainana. Summa rahoitettaisiin yhteisellä, komission ottamalla velalla.

Valtiovarainministeri Katri Kulmunin (kesk.) mukaan Suomen linja on, että elvytyspaketin pitää olla lainapainotteinen. Myös eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) sanoi viime viikolla, että tukirahan osuus on suurempi kuin mitä Suomi odotti ja tavoitteli.

Hallituksen pitää linjata, tavoitteleeko se esimerkiksi sitä, että yli puolet rahasta olisi lainaa. Suomen kannat kuitenkin tarkentunevat vielä, kun selviää mitä muut jäsenmaat ajattelevat ja miten EU voisi päästä paketista kompromissiin.

EU-jäsenmaiden pitäisi päästä sopuun elvytyspaketista kesällä, sillä EU:n tavoitteena on, että rahanjako alkaisi ensi vuoden alussa.

Suomen kantaa odotetaan keskiviikkona myös Brysselissä, jossa pysyvät edustajat eli EU-suurlähettiläät alkavat käydä paketista ensimmäisiä keskusteluja.

Hallitus linjaa keskiviikkona myös sitä, mitä Suomi ajattelee rahanjaon kohteista ja kriteereistä. Suomelle on ollut tärkeää se, että avustusten ja lainojen saamiselle tulee tiukat ehdot.

Suurin oppositiopuolue on arvostellut, että kaksi kolmasosaa paketista on nyt "puhdasta lahjarahaa". Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon mukaan paketin suurin ongelma on, että rahan jakamiseen ei aseteta tiukkoja ehtoja eikä rahaa tarvitsisi maksaa takaisin.

Ministeri Tuppurainen sanoo, että kyseessä ei olisi vastikkeeton lahjaraha.

Komission esityksessä rahansaanti sidottaisiin taloussääntöjen noudattamiseen ja rakenneuudistuksiin – miten täsmälleen, se selviää vasta jatkoneuvotteluissa. Kaikki tukirahat ohjattaisiin EU-budjetin kautta, jolloin niiden käyttöä valvoisivat sekä jäsenmaat että EU-parlamentti.

Myös sitä on väläytetty, että EU:lle tulisi omia veroja. Veroista ei kuitenkaan ole vielä EU-maiden yhteistä näkemystä eikä niitä ole valmisteltu, joten hallitus ei linjaa asiaa vielä tässä vaiheessa.

EU-komissio ehdottaa, että osa unionin markkinoilta ottamasta 750 miljardin euron lainasta voitaisiin maksaa takaisin uusilla rahoituskeinoilla. Eniten esillä on ollut muovivero, jonka tuotot voisivat olla seitsemän miljardia euroa vuodessa.

Lue lisää:

Eduskunta kiisteli EU:n jättimäisestä elpymisrahastosta, Halla-aho: Rahaa lapioidaan maihin, joiden veroaste Suomea matalampi

Saako Suomi ilmaista rahaa vai joutuuko se maksajaksi? 8 kysymystä ja vastausta EU-komission uudesta miljardipaketista

Yhteisvastuu, moraalikato, poikkeuksellisuus – näistä syistä suomalaiset mepit kannattavat ja vastustavat EU:n koronavelanottoa

EU-komissio esittää 750 miljardin jälleenrakennusrahastoa – von der Leyen: "Nyt on Euroopan hetki näyttää"