Punkkikesä on alkanut, mutta millainen siitä tulee? Vaikea ennustaa, sanoo emeritusprofessori: "Se on vähän kuin kaivoon katsomista"

Puutiaisten kylmänkestossa on eroja. Taigapuutiainen kestää lumetonta talvea paremmin ja onkin aktiivisempi alkukesästä.

punkit
Heikki Henttonen kerää puutiaisia nurmikolta puurimoihin kiinnitettyjen kankaiden avulla.
Metsäeläintieteen emeritusprofessori Heikki Henttonen kerää punkkeja tutkimusta varten Simosta. Tarkoitus on selvittää, muuttuuko punkkien kantama viruskanta vai pysyykö se ennallaan.Jari Peltoperä / Yle

Punkkikausi on jo hyvässä vauhdissa Meri-Lapissa. Alkukesästä liikkuvat erityisen aktiivisesti taigapuutiaiset, jotka kestävät kylmää tavallisia punkkeja paremmin.

Taigapuutiaiset lähtevät liikkeelle hyvin aikaisin keväällä. Esimerkiksi Meri-Lapissa koiranulkoiluttajilta on tullut ensimmäiset punkkihavainnot jo viikkoja sitten.

Metsäeläintieteen emeritusprofessori Heikki Henttosen mukaan punkkien määrää alkavana kesänä on hankala ennustaa.

– Se on vähän niin kuin kaivoon katsomista. Juuri nyt on taigapuutiaisen huippuaika, sitä on nyt paljon tällä hetkellä. Se hiipuu sitten juhannuksen jälkeen. Sitten onkin tavallista puutiaista liikkeellä enemmän.

Puutiaisia koeputkessa mikroskoopin tutkimusalustalla.
Ensimmäisenä alkukesästä liikkeellä ovat taigapuutiaiset, jotka kestävät kylmää tavallisia punkkeja paremmin.Minna Aula / Yle

Lapissa puutiaisia löytyy takuuvarmasti Perämeren rannikkoalueelta 30–40 kilometrin mittaiselta vyöhykkeeltä.

Pysyviä punkkipopulaatioita löytyy jo toki muualtakin Lapista, esimerkiksi Rovaniemeltä. Lisäksi yksittäisiä punkkihavaintoja tulee ylempänä Lapista lähinnä asutuksen liepeiltä, jonne ne ovat useimmiten tulleet koirien mukana muualta.

Taigapunkki on sitkeä

Henttosen mukaan taigapunkki kestää paremmin esimerkiksi lumettomia talvia, kun taas tavallinen puutiainen on eurooppalaisempi, eikä siedä niin hyvin kylmää.

Henttonen on ollut tänä keväänä Keski-Suomessa tutkimassa punkkeja. Siellä lumeton talvi ei ole vaikuttanut taigapunkkien määrään, vaan niitä tuntuu olevan jopa tavallista enemmänkin. Myös viime viikolla Simossa punkkisaalis oli kolmen tunnin uurastuksen jälkeen toistasataa taigapuutiaista.

– Periaatteessa jos on luminen talvi, se suojaa punkkeja pakkaselta. Toisaalta jos on pitkä luminen talvi, punkkien pitkä aktiivisuuskausi jolloin se saa pakollisen veriateriansa lyhenee, eli pienempi osa punkeista mahdollisesti säilyy seuraavaan vuoteen.

Heikki Henttonen katsoo punkkeja mikrsoskoopilla.
Emeritusprofessori Heikki Henttosen tutkimuksen kohteena on nyt punkeissa esiintyvä TBE-virus ja sen muuntuminen. Virus aiheuttaa puutiaisaivotulehdusta.Minna Aula / Yle

Toukka tarvitsee yhden veriaterian muuttuakseen nymfiksi. Nymfi tarvitsee seuraavana vuonna veriaterian muuttuakseen lisääntyväksi aikuiseksi punkiksi. Esimerkiksi hyvä myyrävuosi helpottaa punkkien veriaterian saamista.

Ilmastonmuutos voi lisätä punkkien määrää, jos lumeton kausi pitenee. Tällöin toukilla ja nymfeillä on enemmän aikaa saada veriateria, säilyä hengissä, muuttua aikuiseksi ja lisääntyä.

Kaksi punkkilajia, kaksi viruskantaa

Punkkeja on kahta eri alalajia: taigapuutiainen ja tavallinen puutiainen. Myös aivokuumeviruksessa on kaksi eri linjaa, eurooppalainen versio ja siperialainen versio.

– Tämä siperialainen virus on pikkuisen ärhäkkäämpi. Aikoinaan luultiin, että siperialainen virus on taigapuutiaisessa ja eurooppalainen virus tavallisessa puutiaisessa. Mutta me tiedämme, että Suomessa nämä kaksi eri viruslinjaa ja isäntälajit menevät ristiin, emeritusprofessori Heikki Henttonen sanoo.

Viime viikolla Henttonen oli Simossa keräämässä punkkeja tutkimusta varten.

– Nyt meitä kiinnostaa se, muuttuuko virus tietyillä paikoilla vai pysyykö se ennallaan. Minä keräsin materiaalia niiltä paikoilta, mistä me olemme ennenkin löytäneet punkeista aivokuumevirusta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan puutiaisaivotulehdusta aiheuttavaa TBE-virusta kantaa noin puolitoista prosenttia punkeista. Kuudesosa punkeista kantaa borrelioosia aiheuttavaa bakteeria.

Lue myös:

Punkki voi sattua kohdalle liki missä vain – riskiä saada purema voidaan ennustaa jopa neliökilometrin tarkkuudella