Noora Lehtinen, 24, käytti opintoihin 120 000 euroa mutta ei saa alansa töitä – katso, mitä tässä taloustilanteessa kannattaa tehdä

Korkeakouluopintonsa päättävät aloittavat työnhaun tilanteessa, jossa työttömyys on kasvanut rajusti.

työelämä
Lentäjä Noora Lehtinen seisoo pienkoneen edessä Helsinki-Malmin lentoasemalla.
Lentäjäopiskelija Noora Lehtinen ei aio hylätä urahaaveitaan, vaikka työllistyminen on juuri nyt vaikeaa.Arttu Timonen / Yle
Koronan jäljet -tunnus

Helsinkiläinen Noora Lehtinen, 24, on valmistunut tänä keväänä liikennelentäjäksi, mutta tekee nyt työvuoroja kaupan kassalla.

Oman alan töitä ei ole juuri nyt tarjolla, kun koronapandemia on pysäyttänyt suuren osan lentoliikenteestä. Lehtinen ei uskalla arvioida, milloin lentoyhtiöt alkavat jälleen ottaa uusia lentäjiä palvelukseensa.

– Aika vaikeaa sanoa vielä tässä vaiheessa. Helpompi arvioida, kun tilanne hieman normalisoituu ja nähdään koronarajoitusten todelliset vaikutukset, Lehtinen pohtii.

Koronakriisi on tehnyt monen vastavalmistuneen tulevaisuudennäkymistä synkän. Vaikka talous alkaisi jälleen elpyä, opintonsa juuri päättäneet ovat helposti viimeisellä sijalla työmarkkinoiden nokkimisjärjestyksessä.

Lehtisen tilanteen tekee erityisen tukalaksi se, että hän on joutunut ottamaan opintojensa takia 120 000 euron lainan.

Hintalappu on suuri, koska kyseessä on yksityisen Patrian järjestämä Pilot Training -koulutusohjelma. Osa muista liikennelentäjäkoulutusta järjestävistä tahoista Suomessa ottaa koulutukseen vain hyvin pienen osan hakijoista tai vaatii sitoutumista tietyn lentoyhtiön palvelukseen. Kaikki koulutusohjelmat edellyttävät vaikeiden pääsykokeiden läpäisemistä.

– Onneksi koulu takasi lainasummasta 80 prosenttia, Lehtinen kertoo.

Silti Lehtisen kontolle jää takaamatonta lainaa kymmeniä tuhansia euroja. Miltä tämä tuntuu tilanteessa, jossa lentoyhtiöt ovat irtisanoneet tai lomauttaneet työntekijöitään, mukaan lukien lentäjiä?

– Onhan se vähän harmi, että kaikki pienet rahat, mitä tässä nyt tienaa, menee lainaan tai kouluun liittyviin maksuihin, Lehtinen harmittelee.

– Jos tässä olisi heti saanut lentoalan työn, niin varmaan jäisi rahaa hieman muuhunkin elämiseen.

Opinnot ohi, eikä töitä? Tee näin

  1. Seuraa rauhassa kriisin etenemistä. Esimerkiksi ravintola-ala tai markkinointi ovat nyt syvässä kriisissä, mutta ne voivat myös toipua nopeasti.
  2. Jos oman alan töitä ei saa, yritä saada väliaikaisesti jotain muuta työtä. Toimettomuus ei tee hyvää uralle.
  3. Kriisin aikana julkinen sektori on varmin työnantaja. Verkkokaupan kasvun ansiosta tavaroiden kuljetus ja varastointi vaativat lisää työvoimaa juuri nyt.
  4. Koulutus kannattaa. Korkeammin koulutetut työllistyvät muita paremmin. Hanki lisäosaamista omalta alalta tai vahvista vaikka digi- tai ilmaisutaitoja.
  5. Uskalla tehdä sitä, mikä kiinnostaa. Älä luovuta haaveittesi suhteen. Opinnot saa pakettiin helpommin ja työssä viihtyy, kun se on motivoivaa.
  6. Pitemmällä aikavälillä pärjää alalla, jossa ihmistä ei voi korvata algoritmilla tai robotilla. Kampaajia, sähköasentajia ja opettajia tarvitaan vielä pitkään.

Lähteet: Terhi Maczulskij ja Hanna Virtanen, ETLA; Eric Carver, Helsingin yliopisto.

Onko Suomeen kasvamassa menetetty sukupolvi?

Lentäjät eivät ole tietenkään ainoa ammattiryhmä, joiden työllistymistilannetta koronapandemia on heikentänyt.

Korkeakoulutettujen työmarkkinajärjestö Akava julkaisi tilastoja kevään työttömyystilanteesta kesäkuun alussa.

Luvut ovat kylmääviä.

Raportin mukaan korkeakoulutettujen työttömien määrä oli huhtikuun lopussa yli neljänneksen korkeampi kuin samaan aikaan viime vuonna. Jos lukuun lasketaan mukaan kaikki lomautetut työntekijät, on luku yli kaksinkertainen.

Huhtikuun 2019 ja 2020 työttömyystilastoja
Ilkka Kemppinen / Yle

Helsingin yliopiston opetuksen strategisissa palveluissa työskentelevä asiantuntija Eric Carver vastaa yliopistosta valmistuneiden työllisyyden seurannasta.

Hänen mukaansa aiempien talouskriisien perusteella työelämään siirtyvät, vastavalmistuneet opiskelijat ovat haavoittuvassa asemassa.

– Esimerkiksi osalle 90-luvun laman aikana valmistuneista alku-uran työllistymisvaikeuksilla oli pitkäaikaisia negatiivisia vaikutuksia, Carver kertoo Ylelle.

– Osa heistä ei esimerkiksi päässyt heti oman alan töihin luomaan uraa, ja he eivät päässeet yhtä nopeasti samalle palkkatasolle.

Kysymykseen menetystä sukupolvesta Carver ei anna vastausta.

Hänen mukaansa on toistaiseksi ennenaikaista arvioida, kuinka kriisi tulee vaikuttamaan työmarkkinoihin pitkällä aikavälillä. Tämä johtuu siitä, että epidemian kehittymisestä ja koronavirusrokotteen aikataulusta ei yksinkertaisesti vielä tiedetä.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen eli ETLA:n tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskijin mukaan kriisi jättää väistämättä jotain jälkiä nyt valmistuvien työuriin. Vaikutukset ovat kuitenkin hyvin yksilöllisiä.

Maczulskijin mukaan nuoret sopeutuvat kriisioloihin paremmin kuin vanhemmat sukupolvet. Heidän on helpompi suunnata uraansa toiseen suuntaan tai kouluttautua lisää.

– Osa 90-luvun laman aikana valmistuneista jatkoi opintoja. Työttömiksi valmistuneet maisterit jatkoivat tohtoreiksi saakka, Maczulskij kertoo.

Lue myös: Koe itse poliitikon tuska – Ylen velkaleikkurilla voit päättää miten taloudesta tiristetään 7 miljardia: Valitsetko verot vai leikkaukset?

Kannattaako jo suunnitella alanvaihtoa?

Helsingin yliopiston Eric Carverin mukaan ei.

Hän olisi muutenkin hyvin varovainen tekemään pikaisia johtopäätöksiä omasta uravalinnasta vielä pandemian tässä vaiheessa.

– Varoisin käyttämästä koronapandemian aikaista työmarkkinatilannetta oman urasuunnittelun ankkurina. Urahaaveiden suhteen ei kannata luovuttaa, Carver sanoo.

Carver viittaa ennen kaikkea siihen, että ihmiskunnalla on tapana keksiä ratkaisuja. Rokote kehitetään todennäköisesti lähitulevaisuudessa, eikä pandemia kestä ikuisesti.

ETLA:n Terhi Maczulskijin mukaan aluksi kriisi on iskenyt aluksi kovaa ravintola- ja matkailualalle sekä esimerkiksi markkinointiin ja mainontaan. Seuraavaksi ovat vuorossa rakentaminen ja vientialat.

– Lomautusten ja irtisanomisten määrät ovat olleet valtavia. Esimerkiksi finanssikriisi ei ollut mitään tähän verrattuna, Maczulskij sanoo.

Jos kriisi pitkittyy, palvelualat kärsivät lisää. Ihmiset ostavat vähemmän palveluita ja yritykset karsivat tukitoimintoja, jos tuloja on entistä vähemmän.

Näissä oloissa julkinen sektori on turvallisin työnantaja. Myös verkkokauppa on hyötynyt kriisistä, joten kuljetus- ja varastoalalla on nyt aiempaa enemmän työtä.

Maczulskijin mukaan ura- tai opiskelupäätöksiä tehtäessä ei kuitenkaan kannata miettiä kriisin yleensä lyhytaikaisiksi jääviä vaikutuksia vaan suuria trendejä, jotka vaikuttavat vielä vuosikymmenien päästäkin.

Globalisaatio ja automatisaatio vähentävät rutiiniluontoisia töitä teollisuudessa ja toimistoissa. Väestö ikääntyy, joten sosiaali- ja terveyspalveluissa tarvitaan koko ajan lisää työvoimaa.

Töitä on siis jatkossakin tarjolla esimerkiksi sähköasentajille, parturikampaajille ja sairaanhoitajille. Myös monet korkeakoulutusta vaativat asiantuntijatyöt ovat turvassa.

Myös hiljattain lentolupakirjansa saaneen Noora Lehtisen puheesta paistaa vielä optimismi ja usko tulevaan. Hän ei ole luovuttanut haaveidensa suhteen.

Lentotaitoa voi ylläpitää ja lentotunteja kerryttää muutenkin kuin liikennelennoilla.

– Myös esimerkiksi norppakartoituksia tehdään lentämällä, Lehtinen valottaa.

Noora Lehtinen
Lentäjäksi valmistunut Noora Lehtinen aikoo kerryttää kesällä lentotunteja.Arttu Timonen / Yle

Mikäli uranvaihto on kuitenkin ollut jollain mielessä pidempään, niin onko joitakin varmoja aloja, joiden työllisyystilanteeseen tällaiset kriisit harvemmin vaikuttavat?

Pitkien trendien seuraamisesta ei ole Carverin mielestä haittaa, vaikka niiden tulkinnassa tulee olla varovainen.

– Digitalisaatiohan on ottanut suuria harppauksia koronan aikana. Se nytkäytti käynnissä ollutta kehitystä, ja palveluita on siirretty yhä enemmän verkkoon, Carver sanoo.

Koodauksen ja digipalveluiden suunnittelun ja markkinoinnin saralla voi siis aueta paljonkin uusia uramahdollisuuksia.

Carver muistuttaa myös, että esimerkiksi julkinen sektori tarvitsee aina esimerkiksi lääkäreitä, sairaanhoitajia ja opettajia.

Täsmennetty 18.6. klo 10.23 ja 10.33 tietoja Suomen lentäjäkoulutusohjelmien eroista.

Jutussa mainittiin aiemmin, että erona Patrian ja muiden ohjelmien välillä on se, että muihin ohjelmiin päästäkseen on läpäistävä vaikea pääsykoe tai sitouduttava tietyn lentoyhtiön palvelukseen. Todellisuudessa kaikki ohjelmat edellyttävät vaikean pääsykokeen suorittamista ja osa muista ohjelmista ottaa koulutukseen vain hyvin pienen osan hakijoista tai vaatii sitoutumista tietyn lentoyhtiön palvelukseen.

Keskustelu on avoinna 19.6. klo 23 asti.

Lue myös:

Kymppi tilillä ja kuusi lasta ruokittavana – Yle seurasi kuukauden ajan, millaista on köyhän suurperheen äidin elämä Suomessa

Koronakäänne alkaa näkyä myös yrityksissä: Korona ei ole ongelma, sanoo jo joka neljäs yrittäjä