Valtiolta 156 miljoonaa euroa Metsä Groupin tehdasinvestoinnin liikennerakentamiseen – kauppakamarin toimitusjohtaja: "Lapin elinkeinoelämän näkökulmasta nappisuoritus"

Lisätalousarviossa Lapin kannalta hyviä asioita ovat myös kaivattu Tornion radan sähköistäminen ja Valtatie 4:n parantaminen.

Lappi
Metsä Groupin Kemin tehdas.
Kemin biotuotetehtaan ympäristölupahakemus on parhaillaan nähtävillä. Antti Ullakko / Yle

Kemiin suunnittelun Metsä Groupin biotuotetehtaan liikennehankkeisiin on tulossa 156 miljoonan euron tukipotti. Rahaa ollaan antamassa ainakin raideyhteyksien parantamiseen ja Ajoksen meriväylän syventämiseen.

Investoinnit ovat osa hallituksen illalla sopimaa ennätyssuurta tukipakettia, jolla elvytetään taloutta koronakriisistä. Vuoden 2020 neljäs lisätalousarvioesitys annetaan eduskunnalle perjantaina.

Hallitus aikoo myös erillisellä elvytysrahalla turvata nykyisen lentoasemaverkoston ja osoittaa rahaa myös teiden korjauksiin. Muun muassa valtatie 4:lle Oulun ja Kemin välille luvataan lisää rahaa.

Lapissa lisäbudjetin antia pidettiin maakunnan kannalta hyvänä.

– Lapin elinkeinoelämän näkökulmasta nappisuoritus, kommentoi Lapin Kauppakamarin toimitusjohtaja Timo Rautajoki tiistai-iltana Twitterissä.

Lapin ely-keskuksen ylijohtaja Jaakko Ylinampa luonnehtii nyt tehtyä hallituksen linjausta merkittäväksi.

– Nyt on nähty Lapin merkitys Suomen teollisuudelle ja viennille, se on aivan oleellinen. Todella tyytyväisiä olemme, että linjaus on nyt tehty ja se tulee aivan loistavaan saumaan kansantaloudenkin kannalta.

Kemin kaupunginjohtaja Tero Nissinen tähdentää, että tehdasinvestoinnin infrapaketti palvelee kokonaisuudessaan pohjoisen kilpailukykyä.

– Tässä haasteellisessa ajassa kohde on juuri oikea. Lähdetään elvyttämään teollisuuden ja rakentamisen investointien kautta. Tämä palvelee hyvin paljon pohjoisen logistiikkaa, ei vain Metsä Groupin investointia.

Kemiin suunniteltu biotuotetehdas sijoittuisi nykyiselle tehdasalueelle.
Metsä Fibren mukaan investointipäätös uuden tehtaan rakentamisesta tehdään aikaisintaan syksyllä 2020 ja tehdas voisi käynnistyä vuonna 2023.Metsä Group

Nissisen mukaan on myös erittäin tärkeää huomioida, että biotuotetehtaan infra vaatii Kemin kaupunkikonsernilta 50 miljoonan euron investointeja. Suurin niistä on satama-alueen tekniikan ja infran rakentaminen, joka maksaa noin 40 miljoonaa.

– Tämä on niin suuri ponnistus meidän kaupunkikonsernille, että haluamme haastaa valtiota tai EU:ta tähän talkooseen mukaan.

Infrapaketista rahaa Lappiin, Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen

Hallituksen tiistaina sopimassa 5,5 miljardin euron lisätalousarviossa väyläverkon kehittämishankkeisiin varataan yhteensä noin 404 miljoonaa euroa.

Tähän summaan sisältyy 156 miljoonaa euron potti Metsä Groupin Kemin biotuotetehtaan infraratkaisuihin niiltä osin, kun ne kuuluvat valtion ylläpitämiin väyliin. Valtuus on ehdollinen ja edellyttää Metsä Groupin investointipäätöstä.

Metsä Groupin ehdollisiin infraratkaisuihin kuuluu Kemin Ajoksen meriväylän syventäminen 12 metriin, jota varaudutaan rahoittamaan 26,5 miljoonalla eurolla.

Laivaan lastataan kontteja Ajoksen satamassa.
Ajoksen väyläruoppauksen maksaa valtio, mutta sataman infran Kemin kaupunki. Veeti Lustig / Yle

Oulu–Kemi -rataosaa varaudutaan parantamaan 15 miljoonalla eurolla muun muassa uusia kohtausraiteita rakentamalla. Sekä satamaväylän syvennys että rataremontti alkaisivat ensi vuonna.

Biotuotetehtaan raideyhteydet Kemissä ovat saamassa jo kuluvana vuonna miljoona euroa ja lähivuosina vielä 9,5 miljoonan euroa.

Lappiakin suuremman osan Metsä Groupin infrapaketista saisivat Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu. Teollisuuden puutavarakuljetuksia varten suunnitellaan parannettavaksi Oulu–Kontiomäki -ratayhteyttä yhteensä 23 miljoonalla ja Kontiomäki–Pesiökylä -rataa 81 miljoonalla eurolla.

Elvytysrahaa vt 4:lle Simoon ja lupaus Laurila–Haaparanta -radan sähköistykseen

Osana elvytyspakettia hallitus esittää myös uusia investointeja valtatien 4 parantamiseen Oulu–Kemi -välillä Simossa.

Tälle vuodelle esitetään neljän miljoonan euron määrärahaa sekä lisäksi ensi ja seuraavalle vuodelle yhteensä 16 miljoonaa euroa. Rahoitus on kohdennettu Karsikon, Ranuantien ja Simon keskustan liittymien turvallisuuden parantamiseen.

Valtio sitoutuu Laurila–Tornio–valtakunnan raja -raideyhteyden sähköistykseen. Kuluvan kesän aikana tutkitaan Tornionjoen ylittävän rautatiesillan soveltuvuus sähköistämiseen.

Kuntoselvityksen jälkeen avataan valtuus, jotta hanke voidaan toteuttaa vuoden 2021 talousarviossa. Investoinnin lopullinen hintalappu määräytyy, kun sillan kunto on saatu arvioitua.

Hallitukselta huomiota myös maakuntien lentoyhteyksille

Hallituksen pöytäkirjasta löytyy lisäksi kirjaus, jonka mukaan hallitus huolehtii nykytasoisen lentoasemaverkoston säilymisestä, jotta koko maan saavutettavuus ja elinkeinoelämän toimintamahdollisuudet varmistetaan.

Hallitus toteaa, että se tarkastelee kaikkia käytössään olevia vaihtoehtoja kotimaan lentoyhteyksien turvaamiseksi Joensuuhun, Kajaaniin, Jyväskylään, Kokkola–Pietarsaareen ja Kemiin.

Ely-keskuksen ylijohtaja Jaakko Ylinampa on luottavainen siihen, että hallituksen kirjaus "asemaverkoston säilymisestä" merkitsee myös Enontekiön aseman säilymistä.

Hallituksen lisätalousarvioesitys sisältää erillisrahoituksen muun muassa pohjoisen matkailuinfrastuktuurin ylläpitämiseen.

Työ- ja elinkeinoministeriöstä ei vahvisteta esityksen yksityiskohtia. Muun muassa lappilainen kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.) uskoo, että Enontekiön aseman ja kiitoradan korjaus olisi saamassa kyseiseltä momentilta viiden miljoonan euron tuen, mikä kattaisi osan kustannuksista.

Juttua muokattu 3.6.2020 klo 16.16. Korjattu: Vt 4 parantaminen Simon kohdalla. Määräraha kolmelle vuodelle on yhteensä 20 miljoonaa euroa. Ei 24 miljoonaa, kuten jutussa aiemmin kerrottiin.

Lue myös:

Ministerit kehuvat lisäbudjetin satsauksia joukkoliikenteeseen ennätyksellisiksi ja talot halutaan rakentaa nyt puusta