Yhdeksän kuukautta ja kadulle – Yhdysvalloissa poliisin koulutus on lyhyt ja painottuu voimankäyttöön

Suomessa poliisin koulutus kestää yli kolme kertaa pidempään.

poliisi
Poliisioppilaita Lackawannan yliopiston poliisiopistossa Pennsylvanian Scrantonissa.
Valmiina suojelemaan ja palvelemaan? Poliisioppilaita Lackawannan yliopiston poliisiopistossa Pennsylvanian Scrantonissa.AOP

Kun poliisi pitää polveaan niin kauan pidätetyn niskalla, että tämä menehtyy, poliisin voimankäyttöä voi perustellusti pitää epäonnistuneena.

Näin kävi Minnesotassa surmansa saaneen George Floydin tapauksessa.

Yhdysvalloissa aseettoman ihmisen kuoleminen poliisin käsissä ei ole täysin poikkeuksellista. Vastaavia tapauksia on ollut viime vuosina useita. Floydin ja esimerkiksi Baltimoressa kuolleen Freddie Grayn tapausten on nähty kertovan poliisivoimiin pesiytyneestä rasismista.

Osaltaan tapaukset todistavat myös poliisin heikkoa osaamista.

– Suomessa polven laittaminen niskalle ei kuulu poliisille opetettuihin hallintatekniikoihin, kertoo ylikomissario Jukka Salomaa Tampereen Poliisiammattikorkeakoulusta.

George Floydin kuolemaan johtanut pidätys 25.5., Darnella Frazierin kuvaamasta videosta otettu ruutu.
Darnella Frazierin video

Suomessa voimankäyttöä vältetään

Suomessa poliisi pyrkii välttämään turhaa voimankäyttöä. Fyysinen pakottaminen on viimeinen vaihtoehto, jos puhuminen ei tuota toivottua tulosta.

George Floydin tapauksessa ei ole vielä täsmällisesti tiedossa, mitä tapahtui ennen kuin hän joutui painetuksi maata vasten kohtalokkain seurauksin.

Salomaan mukaan tarve voimankäytölle laskee, kun ihminen on saatu hallintaan.

Poliisi piti polveaan Floydin niskalla senkin jälkeen, kun tämä oli mennyt tajuttomaksi.

– Voimaa pitää käyttää oikealla hetkellä, oikea määrä. Viimeistään jos ihmiseltä menee taju pois, niin sitten tietysti höllätään. Ei ole mitään tarvetta jatkaa, Salomaa sanoo.

Yhdysvaltalaisia poliisioppilaita koulutuksessa Connecticutin New Havenissa.
Yhdysvalloissa on yli 600 oppilaitosta, joista valmistuu poliiseja. Noin puolessa kouluista opetussuunnitelma perustuu asevoimien koulutusmalliin, jossa painotetaan fyysistä harjoittelua.AOP

Pikakoulutus ja töihin

Yhdysvalloissa poliisin ammattiin valmistaa yli 600 oppilaitosta, joissa opetuksen pituus ja sisältö vaihtelee paljon.

Yhdysvaltain oikeusministeriön vuonna 2013 tekemän selvityksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) poliisiksi valmistutaan keskimäärin yhdeksän kuukauden opiskelun jälkeen. Tästä ajasta noin kolme kuukautta vietetään kentällä harjoittelussa.

Puolen vuoden opiskelujaksolla poliisit harjoittelevat voimankäyttöä keskimäärin 168 tuntia eli reilun kuukauden.

Suomessa poliisin tutkinnon suorittaminen vie noin kolme vuotta. Tästä ajasta voimankäyttöä harjoitellaan 224 tuntia.

– Meillä on myös tietty näyttötaso, joka pitää kokeissa saavuttaa. Jos ei sitä saavuta, niin sitten se on tukiopetusta, Salomaa kuvailee.

Euroopassa poliisien korkeakoulutus on yleistä. Korkeakoulutuksen antamaa hyötyä poliisin tehtävien suorittamiselle ei ole kuitenkaan pystytty täysin osoittamaan tieteellisissä tutkimuksissa.

Osin tästä syystä Yhdysvalloissa ei ole alettu vaatia korkeakoulututkintoja poliiseilta, kirjoittaa poliisikoulutusta tutkinut historioitsija Julia Jansson. (siirryt toiseen palveluun)

Kuva poliisin koulutuskeskuksesta Itävallan Viennasta 2019.
Euroopassa poliisit opiskelevat pidempään kuin Yhdysvalloissa. Kuvassa itävaltalaiset poliisiopiskelijat harjoittelevat kiinniottoa.AOP

Koulutuksella vain rajallinen merkitys

Poliisikoulun opetukset eivät kuitenkaan siirry suoraan sellaisenaan työelämään. Näin arvelee Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tutkimusjohtaja Juha Kääriäinen.

– On koulutus ja on poliisikulttuuri, joka opitaan kentällä. Siihen voi sitten liittyä huonojakin piirteitä, Kääriäinen toteaa.

Etenkin voimankäytössä opetetuista, virallisista tekniikoista poikkeaminen on vaarallista.

– Voimankäyttöä ei voi opetella kentällä ihmisten kanssa. Kyllä se on osattava jo etukäteen. Tietysti se on myös niinkin, että varmuus otteissa sitten kasvaa vuosien myötä, Salomaa arvioi.

Mielenosoitus Seattlen Washingtonissa 30. toukokuuta 2020.
Myös poliisin otteet mielenosoitusten ja mellakoiden taltuttamisessa ovat herättäneet Yhdysvalloissa keskustelua. Mielenosoitus Seattlessa 30. toukokuuta 2020.LEHTIKUVA / AFP

Luottamus tärkein mittari

Tutkimusjohtaja Kääriäisen mukaan poliisivoimien osaamisen tasoa on vaikea vertailla kansainvälisesti.

Tehokkuus esimerkiksi rikosten selvittämisessä on vain yksi mittari.

– Luottamus on sillä tavalla hyvä mittari, että se pitää sisällään esimerkiksi tehokkuuden ja luotettavuuden. Jos poliisin koetaan tekevän laadukasta työtä, se kyllä heijastuu edelleen luottamukseen, Kääriäinen sanoo.

Yhdysvalloissa luottamus poliisia kohtaan on selvästi alle Pohjoismaiden tason.

– Alhainen luottamus itsessään aiheuttaa lisää ongelmia, kun yhteisöt eivät toimi yhdessä poliisin kanssa. Se vaikuttaa kaikkeen tekemiseen negatiivisesti, Kääriäinen analysoi.

Voit keskustella jutun perässä torstai-iltaan klo 23 asti.

Lue lisää:

Miksi Yhdysvalloissa osoitetaan mieltä ja mellakoidaan? Lue lyhyet vastaukset

Poliisille murhasyyte George Floydin kuolemasta Minneapolisissa – protestit jatkuneet eri puolilla USA:ta, kuvernööri: "Kyse on kaaoksesta"

Poliisiväkivallan synnyttämä viha leimahti liekkeihin eri puolilla Yhdysvaltoja – viime yönä puhkesi mellakoita, jollaisia ei ole nähty vuosiin