1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. rasismi

Syntyikö nyt rasismin #metoo-liike? Tutkimuksen mukaan poliisi syrjii etnisiä vähemmistöjä myös Suomessa

Poliisin mukaan etnisen profiloinnin ja ulkomaalaislain väärintulkintojen riskit ovat ilmeisiä.

rasismi
Miten poliisin harjoittama etninen profilointi ilmenee Suomessa?
Miten poliisin harjoittama etninen profilointi ilmenee Suomessa?

Rasismia ja antirasismia Helsingin yliopistossa tutkivan ja Åbo Akademin maisteriohjelmassa opettavan Aminkeng A. Alemanjin mukaan Yhdysvalloissa poliisin surmaaman George Floydin kuolema ja sitä seuranneet tapahtumat ovat varoitus myös Suomelle siitä, mitä voi tapahtua, jos rasismiin ja etniseen profilointiin ei puututa.

– Suomen on herättävä ja tehtävä jotain ennen kuin tilanne karkaa käsistä, Aminkeng A. Alemanji sanoo.

Aminkeng A. Alemanji oli vuonna 2018 väitöstutkijana professori Suvi Keskisen luotsaamassa työryhmässä, jonka Pysäytetyt: Etninen profilointi Suomessa -tutkimus (siirryt toiseen palveluun) osoitti, että poliisit, vartijat, järjestysmiehet, rajavartijat, tullivirkailijat ja myyjät pysäyttävät tai seuraavat rodullistettuja vähemmistöjä yksinomaan tai suurelta osin etniseen taustaan tai ihonväriin liittyvistä syistä. Tutkimukseen osallistuneesta 145 vähemmistöihin kuuluvasta ihmisestä noin 40 prosenttia koki tulleensa joko itse pysäytetyksi tai tietävänsä muiden tulleen pysäytetyksi poliisin toimesta heidän vähemmistöasemansa vuoksi.

– Sinut saatetaan pysäyttää autolla ajaessasi, sisäänkäynneissä tai julkisilla paikoilla ainoastaan siksi, että olet musta tai et näytä tarpeeksi suomalaiselta, Aminkeng A. Alemanji kertoo.

– Jos poliisi epäilee, että rikoksentekijä on tietyltä alueelta ja tuntomerkkeinä on musta mies, kaikki mustat miehet, jotka kävelevät siellä, voidaan pysäyttää. Näin ei tapahtuisi, jos epäilty olisi valkoinen mies. Kaikkia valkoisia miehiä ei silloin pysäytettäisi. Se on esimerkki etnisestä profiloinnista Suomessa (siirryt toiseen palveluun), hän lisää.

Kuvassa on tutkija Aminkeng Atabong Alemanji istuu betoniaidalla, etualalla lehtiä.
Tutkija Aminkeng A. Alemanjin mukaan poliisin harjoittaman etnisen profiloinnin kohteeksi joutuu Suomessa yleisimmin musta mies. Tutkijana häntä harmittaa, että juuri mustia miehiä on vaikea saada osallistumaan tutkimuksiin ja kertomaan kokemuksistaan rasismin uhrina.Arttu Timonen / Yle

Etninen profilointi on syrjintää, joka on laissa kielletty

Yhdenvertaisuuslaissa on kielletty etninen profilointi eli syrjintä henkilön todellisen tai oletetun alkuperän perusteella. Jos kohtaa syrjintää liittyen esimerkiksi ihonväriin, etnisyyteen, kieleen tai kansalaisuuteen voi olla yhteydessä Yhdenvertaisuusvaltuutettuun (siirryt toiseen palveluun).

Yhdenvertaisuusvaltuutetun ylitarkastaja Michaela Moua vahvistaa, että turvallisuusviranomaisten, kuten poliisin, rajavartiolaitoksen tai tullin on havaittu harjoittavan etnisyyteen liittyvää syrjintää ja profilointia. Syrjintäkanteluja myös aliraportoidaan.

– Kun ei ilmoiteta syrjinnästä tai tilanteesta, jossa on joutunut etnisesti profiloiduksi, viranomainenkaan ei saa kokonaiskuvaa siitä, miten suuri ongelma on. Suomessa tehty tutkimus kuitenkin osoittaa, että etnistä profilointia tapahtuu.

Mouan mukaan jo pelkillä kokemuksilla etnisestä profiloinnista on vaikutuksia sekä yksilöön että yhteiskuntaan.

– Tutkimusten mukaan etnisen profiloinnin kokemukset vähentävät luottamusta viranomaisiin, ja tällaiset viranomaiskohtaamiset aiheuttavat ulkopuolisuuden tunnetta yhteiskunnassa. Se lisää turvattomuuden tunnetta, mikä puolestaan hankaloittaa turvallisuudesta vastaavien viranomaisten työtä.

Michaela Moua
Yhdenvertaisuusvaltuutetun ylitarkastaja Michaela Mouan mielestä mielenosoitukset Suomessa ja maailmalla antavat toivoa siitä, että eri ryhmät seisovat nyt yhteisessä rintamassa oikeudenmukaisuuden puolesta ja eriarvoisuutta vastaan.Laura Hyyti / Yle

Helsingin poliisi: "Etnisen profiloinnin riskit ovat olemassa"

Helsingin poliisin komisario Jarmo Heinonen työskentelee hälytys- ja valvontayksikössä muun muassa ennaltaehkäisevän työn parissa. Heinonen myöntää, että etnisen profiloinnin ja ulkomaalaislain väärintulkintojen riskit ovat ilmeisiä.

Heinosen mukaan vääristyneitä käsityksiä syntyy erityisesti, jos poliiseilla ei ole omassa lähipiirissään etniseltä taustaltaan erilaisia ihmisiä ja heitä kohdataan ainoastaan esimerkiksi järjestyspoliisin tehtävissä tai ikävissä työtilanteissa.

– Meidän tehtävä on esimiehinä varmistaa ohjeistuksen ja koulutuksen avulla, että tällaiset vääristyneet käsitykset eivät vaikuta työntekoon. Töitä opitaan tekemään niin, että ihmisiä kohdellaan samalla tavalla riippumatta etnisestä alkuperästä.

Heinosen mukaan myös ulkomaalaislain (siirryt toiseen palveluun) tulkinnassa on riskejä. Lain tarkoitus on varmistaa, että Suomen alueella olevat ihmiset ovat sellaisia, joilla on siihen lupa.

– Meillä on Suomessa vakituisesti asuvia, täällä laillisesti oleskelevia ja Suomen kansalaisia, jotka ovat fyysisiltä ominaisuuksiltaan valtaväestöstä poikkeavia. Näin ollen fyysiset ominaisuudet eivät voi olla syy, jonka perusteella poliisi lähtee selvittämään, onko joku ihminen täällä laillisesti vai laittomasti. Meillä täytyy olla ensin vihjeeseen tai analysoituun tietoon perustuva näkemys siitä, että laillinen maassaolon edellytys puuttuu.

Tyypillinen esimerkki on rakennustyömaa, jonne mennään tarkastamaan ihmisten työlupia.

– Emme valitse tarkastuksen kohteita sen mukaan, mitkä ovat ihmisen fyysiset ominaisuudet, kuten ihonväri, vaan tarkastamme koko rakennusyrityksen toimipisteessä työskentelevät ihmiset.

Suomen poliisi ei käytä hengenvaarallisia hallintaotteita

Heinonen kertoo, että Helsingin poliisissa järjestetään koulutusta etnisen profiloinnin ja syrjimisen ennaltaehkäisemiseksi ja myös tehtävänannoissa käydään pelisääntöjä uudestaan läpi.

Komisario ei tunnista riskiä, että tilanne voisi Suomessa äityä yhtä pahaksi kuin Yhdysvalloissa. Esimerkiksi Suomen poliiseille koulutettavat hallintaotteet ovat sellaisia, että riski hengenmenetykselle olisi mahdollisimman vähäinen.

– Suomen poliisi ei toimi niin, että seisoisi polvella niskan tai kaulan päällä, hän toteaa.

Riski siihen, että etnisiin vähemmistöihin kuuluvat ihmiset tulisivat valikoiduksi poliisin toimenpiteisiin muita helpommin, on Heinosen mukaan silti koko ajan läsnä. Hallinnon tavoite on, että etnistä profilointia ei olisi poliisissa lainkaan.

– Pyrimme pitämään huolen siitä, että poliisit ymmärtävät, minkä takia etnistä profilointia ei viranomaistoiminnassa suvaita. Toimenpiteissä, joissa riskit ovat ilmeisiä, asiaa tuodaan esiin myös käskynjaossa. Näihin asioihin on pakko kiinnittää koko ajan huomiota, sillä muuten on olemassa riski, että joku poliisi toimii virheellisesti.

Hän lisää, että poliisin tehtäviin ei kuulu ihmisen etnisyyden määrittäminen.

– Poliisille, jonka erikoisalue ei ole ulkomaalaisvalvonta, voi tuntua kuitenkin hankalalta hahmottaa, minkä takia hän ei voisi käyttää etnisyyttä kuvaavia termejä, kun hän oikeasti tarkoittaa tuntomerkkien kokonaisuutta. Voimme kuvata, minkä värinen ihmisen ihonväri on. Jos se kuitenkin kuvataan kertomalla, että henkilö kuuluu tiettyyn etniseen ryhmään, toimitaan väärin.

Aminkeng A. Alemanji muistuttaa, että poliisien olisi hyvä tunnistaa myös tiedostamaton etninen profilointi.

– Kun poliisit saapuvat tapahtumapaikalle, ja he näkevät ruskean ja mustan ihmisen, tiedostamatta tai tiedostaen se vaikuttaa siihen, miten he suorittavat työnsä. Poliisien tulisi ymmärtää, että se ei tee sinusta pahaa ihmistä, jos näet etnisyyden. Myös etnisyyden näkeminen pitää havaita poliisityössä.

Kuvassa on tutkija Aminkeng Atabong Alemanji etualalla.
Tutkija Aminkeng A. Alemanjin mukaan Suomessa poliisin lahjomattomuuteen luotetaan. Päivittäiset kokemukset ja kuvastot poliisin toiminnasta maailmalla nakertavat kuitenkin etnisten vähemmistöjen luottamusta myös Suomen poliisiin.Arttu Timonen / Yle

Soitto poliisille voi vaikuttaa tapahtumien kulkuun

Sekä Aminkeng A. Alemanji että Jarmo Heinonen muistuttavat poliisille soittavan kansalaisen vastuusta etnisessä profiloinnissa. Aminkeng A. Alemanji kehottaa ennen puhelimeen tarttumista pohtimaan ihmistä, jonka takia poliisit paikalle kutsuu.

– Hän voi olla jonkun vanhempi tai lapsi. Olet saattanut jakaa hänen kanssaan penkin bussissa.

Heinosen mukaan Suomessa ilmoitustiedot otetaan yleensä vastaan vain yhdenlaisena mahdollisuutena tapahtumien kulusta. Ilmoitus vaikuttaa etupäässä siihen, kuinka kiireesti paikalle mennään, kuinka monen poliisin voimin ja minkälaisin varustuksin. Hän kertoo, että ilmoitukset ovat usein joko paikkansapitämättömiä tai värittyneitä.

– Asian selvittäminen ja faktojen hankkiminen, joiden perusteella poliisi toimenpiteensä tekee, tulisi tapahtua paikan päällä. On selvää, että jos ilmoitustiedot pitävät sisällään sen, että henkilö on aseistautunut, poliisi lähestyy epäiltyä henkilöä eri tavalla kuin henkilöä, joka ilmoituksen mukaan makaa jossakin sammuneena. Poliisin on huomioitava sekä työturvallisuus että sivullisten turvallisuus ja etäisyys, miltä käskyjä aletaan antaa, Heinonen sanoo.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu käy jatkuvasti vuoropuhelua turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja myös kaupan alan kanssa etnisestä syrjinnästä.

– Myös kehotus toimia syrjivästi on vastoin yhdenvertaisuuslakia; esimerkiksi kaupat eivät saa pyytää vartioita toimimaan syrjivästi, Michaela Moua huomauttaa.

Rasismin #metoo-hetki

Vaikka Michaela Mouasta Yhdysvaltojen tapahtumat ovat huolestuttavia, hän näkee myös toivon kipinöitä.

– Yhdysvaltalaisissa mustissa ystävissäni on herättänyt toivoa se, että valkoiset yhdysvaltalaiset osoittavat solidaarisuutta. Kaikki eri ryhmät ovat nyt samassa rintamassa oikeudenmukaisuuden puolesta ja eriarvoisuutta vastaan. Tämä saattaa olla merkittävä hetki Yhdysvaltojen historiassa.

Mouan mielestä myös Suomessa antirasistinen liikehdintä on ottanut askeleen eteenpäin.

– Tämä on Suomessakin merkittävä hetki. Hahmotamme, että yhdenvertaisuuden saavuttaminen ja rasismin ja syrjinnän kitkeminen vaatii kaikkia. Toivon, että tämä olisi sellainen rasismin #metoo-hetki.

Mouan mielestä #metoo-kampanja sai ihmiset ymmärtämään, mistä seksuaalisessa häirinnässä on kyse ja samaa on havaittavissa nyt myös rakenteellisen rasismin hahmottamisessa.

– Ymmäretään, millä tavalla itse saattaa olla osallisena, vaikka ei olisikaan tietoinen siitä tai joutuisi itse kohteeksi. Hahmotetaan, että joidenkin ihmisten todellisuuteen kuuluu se, että mahdollisuuksien yhdenvertaisuus ei ole samalla viivalla kuin kaikkien muiden.

Kuvassa on tutkija Aminkeng Atabong Alemanji etualalla.
Tutkija Aminkeng A. Alemanjin mielestä Suomessa rasismiin liittyvästä keskustelusta puuttuu oikeudenmukaisuusnäkökulma.Arttu Timonen / Yle

Lue seuraavaksi:

Helsingissä suuri rasismin vastainen mielenosoitus – George Floydin kuolemasta alkaneet protestit rantautuneet myös Suomeen

Kirjeenvaihtajalta: Rakenteellinen rasismi kampittaa Yhdysvaltain mustia kohdusta alkaen, mutta avasiko George Floyd viimein tien pysyvälle muutokselle?

Miksi Yhdysvalloissa osoitetaan mieltä ja mellakoidaan? Lue lyhyet vastaukset

Lue seuraavaksi