Elintarvikekauran viljely kovassa kasvussa – kaupan hyllyllä jo satoja kauratuotteita, viljelijöitä tarvitaan lisää

Suomalainen kaura kiinnostaa myös ulkomailla, sillä Suomi on maailman toiseksi suurin kauranviejämaa.

kaura
Elintarvikekauran viljely on kovassa kasvussa - viljelijöitä tarvitaan lisää
Elintarvikekauran viljely on kovassa kasvussa - viljelijöitä tarvitaan lisää
Ilmasta käsin kuvattu kuva, jossa traktori vetää kylvökonetta pellolla.
Kalle Niskala / Yle

Polson luomutilalla Toholammilla on viljelty kauraa 10 vuotta rehuksi lampaille. Viime vuonna satoa tuli niin paljon, että sitä riitti myös elintarviketeollisuudelle. Kokemukset olivat niin hyviä, että Polsot päättivät lisätä elintarvikekauran viljelyä.

– Siitä on tullut hyvä sato, joka on saatu markkinoitua. Lisäksi luomusta on saanut hyvän hinnan. Viime syksynä jyväkoko oli niin suuri, että siitä maksettiin hyvitystä 8 euroa tonnilta, viljelijä Eero Polso kertoo.

Tarve kasvaa tuotekirjon lisääntyessä

Kauran viljelyala on pysynyt Suomessa viime vuosina ennallaan, mutta elintarvikekauran osuus maa-alasta on noussut jopa kymmenen prosenttia vuosittain. Elintarvikekaura eroaa rehuksi viljeltävästä kaurasta siinä, että se on painavampaa ja jyvät ovat suuremmat. Onnistuakseen viljely vaatii huolellisuutta.

– Se, että pellot ovat kunnossa ja lajike on riittävän hyvä, samoin viljelyolot, ravinteet, kalkitukset ja muut. Kylvön pitää onnistua kaikilta osin. Loppu riippuu sitten kesästä ja säästä, Polso listaa.

Eero Polso nojaa traktorin renkaaseen. Taustalla on traktorin perässä vedettävä kylvökone.
Polson tilalla viljellään luomukauraa.Kalle Niskala / Yle

Suomessa viljellään vuosittain 1,2 miljardia kiloa kauraa. Suurin osa siitä menee edelleen rehuksi, mutta elintarvikekauran osuus kasvaa koko ajan. Esimerkiksi viime vuonna elintarviketeollisuus käytti noin 123 miljoonaa kiloa kauraa. Kasvua edellisvuoteen oli yli 25 prosenttia. Kymmenessä vuodessa kauran käyttö elintarviketeollisuudessa on lähes kolminkertaistunut.

Tilastoa kauran käytöstä elintarviketeollisuudessa.
Alkuvuoden perusteella kasvu näyttäisi jatkuvan tänä vuonna.Otso Ritonummi / Yle

Kauran suosio näkyy tuotteina kaupan hyllyllä. Kahden viime vuoden aikana markkinoille on tullut noin 250 uutta kauratuotetta. Myös kauran ympärillä käytävä keskustelu on lisääntynyt.

– Kyllähän se meno on ollut aika hurjaa. Monet trendit, jopa megatrendit ovat nostaneet kauran uudelle tasolle. Elintapojen muutokset, panostaminen hyvinvointiin ja kauran merkittävät terveysvaikutukset ovat tulleet yhä enemmän kuluttajien tietoisuuteen, erikoistutkija Veli Hietaniemi Luonnonvarakeskuksesta listaa.

Kaura orastaa pellolla.
Elintarvikekauran jyväkoko on tavallista kauraa suurempi.Kalle Niskala / Yle

Suomalaisen kauran laatu erinomaista

Suomalainen kaura kiinnostaa yhä enemmän myös vientiteollisuutta. Suomi on maailman toiseksi suurin kauranviejämaa. Kauraa menee rehuksi, elintarvikkeisiin ja kosmetiikkaan muun muassa Keski-Eurooppaan. Erikoistutkijan mukaan menestys ei ole tullut itsestään. Taustalla on pitkä kokemus, tutkimus, kasvinjalostus ja tuotekehittely.

– Suomalaista kauraa viljellään 60 leveysasteen pohjoispuolella ja se on erinomaista laadultaan, vaaleaa ja kirkkaanväristä. Suosio näkyy kansainvälisessä kaupassa, Hietaniemi kertoo.

Erikoistutkijan mukaan kauran viljelijöitä tarvittaisiin lisää. Heillä olisi myös mahdollisuus erikoistua.

– Tarvitaan erikoistuotantoa, tarvitaan tavanomaista viljelyä, luomuviljelyä ja puhdaskauraviljelyä. Uskon, että innostusta ja markkinoita on. Kauran suosio on tällä hetkellä niin merkittävää, että uusille viljelijöille on varmasti tilaa, Hietaniemi uskoo.

Traktori vetää kylvökonetta pellolla.
Tänä kesänä Polson tilan kaurasadosta 30 % menee rehuksi lampaille ja 70% myyntiin. Kalle Niskala / Yle

Polsot kiinnostuivat elintarvikekaurasta osallistuttuaan kauran vientiä koskevaan seminaariin. Lähivuosien suunnitelmissa on luopua karjasta ja ryhtyä kokonaan viljelijöiksi.

– Kyllä se alkuun vähän haikealta tuntui, mutta pikkuhiljaa olemme kypsyneet ajatukseen, sillä tämä helpottaa työtä. Meillä on ollut 31 vuotta lampaita ja alamme olla eläkeiässä eikä jatkajaa vielä ole. Uskon, että kun käytämme urakoitsijoita apuna, pystymme tämän viljan viljelyn hoitamaan, Eero Polso toteaa.