1. yle.fi
  2. Uutiset

Lisätalousarviosta Kokkolallekin helpotusta, mutta ei pelastusta – "Ei vielä vaikutusta ensi vuoden taloussuunnitteluun"

Monet lisärahan jakoperusteet ovat vielä hämärän peitossa, ja vaikutusta on vaikea laskea, sanoo talousjohtaja Jari Saarinen.

Kokkola
Kaupungin keskusta ilmasta kuvattuna.
Kalle Niskala / Yle

Hallituksen ennätyksellisen suuresta lisäbudjetista on tulossa rahaa useisiin pohjalaishankkeisiin: muun muassa teihin ja akkuteollisuuteen.

Suurimman potin saavat kuitenkin kunnat. Tuen lopullista määrää on kuitenkin vielä mahdoton laskea, sillä jakoperusteet ovat monelta osin hämärän peitossa, sanoo Kokkolan kaupungin talousjohtaja Jari Saarinen.

– Kokonaiskuvaa tästä ei vielä synny, mutta selvää on, että tämä on plussaa.

Vielä tässä vaiheessa lisätalousarviolla ei ole vaikutusta Kokkolan ensi vuoden taloussuunnitteluun. Mahdollinen veroprosentin nosto ja yt-neuvottelut pidetään siis yhä työkalupakissa.

Tilanne on kuitenkin parempi kuin huhtikuussa ennakoitiin. Myös yritysten tukeminen sekä tiehankkeet satavat tietysti osaltaan kuntien laariin.

Toisaalta Jari Saarinen muistuttaa, että vaikka verotulojen menetyksiä kompensoidaan, se peritään takaisin ensi vuonna.

Jääkö rahaa saamatta hyvän koronatilanteen takia?

Suurin miinus lisätalousarviossa on hänen mukaansa sairaanhoitopiirien tuen nipistäminen. Aiemmin esitetystä 250 miljoonasta nipistettiin 50 miljoonaa. Vielä isompi kysymysmerkki on, miten 200 miljoonaa euroa jaetaan.

Muotoilussa todetaan, että raha on suunnattu koronavirustilanteen aiheuttamiin menoihin ja alijäämän kattamiseen. Pahimmillaan se voisi tarkoittaa sitä, että rahaa annetaan niille sairaanhoitopiireille, joilla on ollut eniten hoidettavia koronapotilaita.

– Tällä alueellahan on ollut vain vähän potilaita, joten menot ovat tulleet varautumisesta ja välillisinä kustannuksina. Tarkoittaako muotoilu myös noiden kulujen korvaamista? pohtii Saarinen.

Esimerkiksi peruspalveluiden valtionosuuden lisäys, 550 miljoonaa, jaetaan osittain suhteessa asukasmäärään, osittain kunnallisverojako-osuuden suhteessa. Jos peruste olisi vain asukasmäärä, laskeminen olisi helppoa.

Lisäbudjetissa on myös uusia elementtejä, kuten rahaa lasten ja perheiden tuki. Sitä jaetaan lasten lukumäärän perusteella, ja Kokkola pärjää keskimääräistä paremmin, koska lasten osuus on keskimääräistä korkeampi.

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen suunnatun rahan hakukriteereistä Saarisella ei ole vielä tietoa. Samoin epäselvää on se, perustuuko iäkkäiden palveluiden toimintaan annettava raha vanhusten määrään vai johonkin muuhun.

Lue seuraavaksi