Arkkitehtuurimuseon johtaja kaavailee uudesta arkkitehtuuri- ja designmuseosta Suomi-brändin lippulaivaa: "Miksipä ei museossa voisi olla sisällä kokonainen rintamamiestalo?"

Hallitus myönsi tukea Helsingin arkkitehtuuri- ja designmuseohankkeelle. Jutun lopusta näet, kuinka hanke on parin vuoden aikana edennyt.

museot
Rintamamiestalon keittiö.
Talo talon sisällä? Kaikki on mahdollista, kun aletaan rakentaa puhtaalta pöydältä, toteaa Arkkitehtuurimuseon väliaikainen johtaja Reetta Heiskanen. Kuvassa rintamamiestalon keittiö.Tiina Karppi / Yle

Uusi arkkitehtuuri- ja designmuseo Helsingissä on merkittävän askeleen lähempänä totta. Hallitus myönsi tiistaina hankkeelle 60 miljoonan euron tuen. Odotettavissa on, että Helsingin kaupunki lyö tiskiin saman summan. Pormestari Jan Vapaavuori on aiemmin kertonut tukevansa hanketta.

Etelärantaan kaavaillun museohankkeen budjetti on yhteensä 130–150 miljoonaa euroa. Projektille on siis löydyttävä myös yksityistä rahaa. Lisäksi edessä on neuvotteluja ja poliittisia päätöksiä.

Arkkitehtuurimuseon väliaikainen johtaja Reetta Heiskanen on joka tapauksessa hallituksen päätöksestä koko museokentän lailla tohkeissaan. Arvioiden mukaan Guggenheimille aikoinaan varatulla tontilla voisi komeilla suomalainen museovetonaula viiden tai kuuden vuoden päästä.

– Meillä on olo, että nyt eletään historiallisia hetkiä, Heiskanen sanoo.

Ns. Guggenheimin tontille suunnitellaan Arkkitehtuuri-, Designmuseon ja HAMin yhdistävää supermuseota.
Helsinki on jatkanut haaveilua museosta tälle Etelärannan tontille senkin jälkeen, kun Guggenheim-hanke torpattiin.Petteri Bülow / Yle

Täysikokoinen rintamamiestalo sisälle museoon?

Konseptiltaan uusi museo on näkemyksellinen. Siinä on huomioitu suomalaisen arkkitehtuurin ja designin historia ja tulevaisuus.

–Tämä on mielestäni tosi iso mahdollisuus paitsi museoalalle, matkailulle ja kulttuurille myös kaikille luoville aloille. Museo voisi toimia alustana suunnittelijoille ja toimistoille ja antaa mahdollisuuksia myös kansainvälistymiselle ja kasvulle, Heiskanen sanoo.

Pohjimmiltaan uudessa museossa kysymys on suomalaisesta identiteetistä. Sotien jälkeen arkkitehdit ja muotoilijat rakensivat suomalaista ja pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Nyt vastassa on globaaleja ongelmia, kuten koronaviruspandemia ja ilmastonmuutos.

– Uudenlainen maailma tarvitsee uudenlaisia ratkaisuja. Hyvällä yhteiskuntasuunnittelulla, arkkitehtuurilla, muotoilulla ja palvelumuotoilulla voidaan saada uuden ajan hyvinvointia koko Suomelle, Heiskanen toteaa.

Alvar Aallon sunnittelemia nojatuoleja Finlandia-talossa.
Alvar Aalto ja hänen elämäntyönsä humanistiset ja ekologiset arvot eivät jää uudessa museossa huomiotta.Kristiina Lehto / Yle

Museoon on suunnitteilla ydinnäyttely, mutta käsikirjoitusta ei vielä ole laadittu. Arkkitehtuurin puolelta esiin nostettaneen ainakin suomalainen modernismi Alvar Aallon kaltaisine kansainvälisine huippunimineen. Ja silloinkin näkökulmana olisi humanismi, Heiskanen kertoo.

– Itse toivon, että suurten nimien rinnalle nostetaan aitoja yhden suhde yhteen -kokemuksia hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisesta. Miksipä ei museossa voisi olla kokonainen rintamamiestalo, joka jo itsessään kertoo tosi isoa tarinaa Suomen historiasta, Heiskanen pohtii.

Rintamamiestalo.
Rintamamiestalo oli ratkaisu sotien jälkeiseen asuntotarpeeseen. Se on puurakenteinen ja harjakattoinen omakotitalo, ja merkittävä pala suomalaista historiaa.Tiina Karppi / Yle

"Ainutlaatuinen tilaisuus lunastaa paikkamme maailmassa"

Esimerkit osoittavat, että onnistunut museohanke voi lisätä merkittävästi alueen vetovoimaa. Klassinen hehkutuksen kohde on vuonna 1997 avattu Guggenheim-säätiön museo Espanjan Bilbaossa. Toinen mallikaupunki museoiden vetovoimasta on Malaga.

Helsingin kaupunki ja museokenttä ovat ottaneet onnistuneista mallikaupungeista kaiken irti, kun ne ovat lobanneet ja luoneet mielikuvia uudesta museosta ja sen merkityksestä.

Parin vuoden aikana on Heiskasen mukaan käynyt selväksi, että myös kansainvälinen museokenttä uskoo Suomen mahdollisuuksiin vastaavan ilmiön luomiseksi.

– Kaikki sidosryhmät ja museojohtajat ovat sanoneet, että Suomella on kaikki, mitä tähän tarvitaan. Meillä on pitkä historia ja taito suunnittelutyön kanavoimisessa pohjoismaiseen hyvinvointiin, ja se ansaitsee tulla esille.

Paras puoli Heiskasen mukaan on se, ettei arkkitehtuurin ja designin puolella ole vastaavaa kilpailua kuin vaikkapa taidemuseoiden kokoelmien puolella.

– Varsinkin kun kyse ei ole pelkästään historian helmistä vaan myös tulevaisuudesta. Siinä meillä on ihan ainutlaatuinen tilaisuus lunastaa paikkamme maailmassa.

Heiskanen visioi museosta uudenlaisen Suomi-brändin lippulaivan.

– Toivottavasti voimme muutaman vuoden päästä olla onnellisia, että tämä saatiin Suomeen ja ettei se vahingossa mennyt Tanskaan tai muualle.

Eero Aarnios åskbollsstol på Designmuseet i Helsingfors
Suomessa riittää arkkitehtuuria ja designia, jota ei voi jättää arkkitehtuuri- ja designmuseossa huomioimatta. Kuvassa Eero Aarnion pallotuoli.Lotta Wigelius-Wulff

Odotettavissa arkkitehtuurikilpailu

Odotettavissa on, että uuden museon suunnittelua varten julistetaan arkkitehtuurikilpailu. Sellaiset kun ovat viitoittaneet Suomessa julkista rakentamista vuosikymmenten ajan.

– Pitäisin kilpailua todennäköisenä. Tällainen rakennus ansaitsee parhaan mahdollisen suunnitelman. Sitä emme vielä pysty sanomaan, milloin kilpailu tapahtuu, tai minkä muotoinen se on. Ennen sitä edessä on vielä neuvotteluja ja poliittisia päätöksiä.