Analyysi: Hallitus väänsi Säätytalolla lähes huomiotta jääneestä kannanotosta

Kiistely työllisyystavoitteesta jatkuu syksyn budjettiriihessä, kirjoittaa Ylen politiikan toimittaja Robert Sundman.

työllisyys
Opetusministeri Li Andersson, valtiovarainministeri Katri Kulmuni, pääministeri Sanna Marin, sisäministeri Maria Ohisalo ja oikeusministeri Anna-Maja Henriksson poistumassa hallituksen neljännen lisätalousarvioesityksen tiedotustilaisuudesta Helsingissä, 2. kesäkuuta.
Hallituksen viisikko eli opetusministeri Li Andersson (vas.), valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.), pääministeri Sanna Marin (sd.), sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) ja oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) poistumassa hallituksen neljännen lisätalousarvioesityksen tiedotustilaisuudesta tiistaina 2. kesäkuuta.Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Budjettien ja lisäbudjettien sorvaaminen on poliitikoille usein lähes yhtä paljon viestintää kuin numeropeliä.

Ennen kuin ministeriön virallinen tiedote on kilahtanut sähköpostiin, ehtivät kansanedustajat ensin. He kertovat mielellään siitä, mitä juuri tällä kertaa voitettiin. Suurempaa tai pienempää, yleensä kuitenkin omalle seudulle.

– Tähän huipentuu oma (noin) 10 vuoden vaikuttamistyöni: Valtatie 19 Lapua-Seinäjoki-väli on hallituksen elvytysbudjetissa, iloitsi Facebookissa keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen.

– 15 miljoonan euron hankkeella rakennetaan Atrian risteykseen eritaso.

Muita poimintoja tiedotteista:

Kansanedustaja (Riitta) Mäkinen (sd.): VT4 Hartola-Joutsan kunnostus viimein liikkeelle

Maria Ohisalo: Teemme vihreää jälleenrakennusta

Voi käydä niinkin, että se, mistä väännetään eniten, jää lopulta viestinnässä lähes huomiotta.

Viestintä saattaa myös hämmentää.

Hallitus puhui eilisessä tiedotustilaisuudessaan 5,5 miljardin euron ”toimenpidekokonaisuudesta”. Kaikki miljoonat eivät kuitenkaan ole määrärahalisäyksiä tälle vuodelle.

Ja voi käydä niinkin, että se, mistä väännetään eniten, jää lopulta viestinnässä lähes huomiotta.

Ylen tietojen mukaan aimo-osan päivästä vei vääntö hallituksen kannanotosta, ei suinkaan määrärahojen jakamisesta.

Lisäbudjettineuvottelun päivä pitkittyi useaan otteeseen. Neuvottelun oli alun alkaen määrä alkaa puoliltapäivin, sitten kolmelta iltapäivällä. Lopulta aloittamaan päästiin ennen iltakuutta.

Avustajat olivat pohjustaneet hallituksen istuntoa Säätytalolla koko päivän, ja keskusteluja puolueiden välillä oltiin käyty jo viime viikon lopulla.

Ylen tietojen mukaan aimo-osan päivästä vei vääntö hallituksen kannanotosta, ei suinkaan määrärahojen jakamisesta.

Ollaan jälleen Antti Rinteen (sd.) ja Sanna Marinin (sd.) hallituksien ohjelmien ytimissä, työllisyystavoitteen äärellä.

Hallituksen kannanotto on budjettitiedotteen lopusta löytyvä kohta, linkin päästä löytyvä liustake (siirryt toiseen palveluun), jossa ei luvata kymmeniä tai satoja miljoonia euroja mihinkään tai kenellekään.

Kannanotto naulaa, että elvytyksen rinnalle ”on haettava toimet, joilla julkinen talous pysyy vakaalla ja tasapainoisella uralla”.

Kannanotossa viitataan Martti Hetemäen työryhmän raporttiin, jonka mukaan hallitus saisi etsiä tällä vuosikymmenellä seitsemällä miljardilla eurolla sopeutettavaa ja rakennetoimia, jotta velkasuhde saataisiin vakautettua.

Valtiovarainministeriön virka-arvion mukaan esimerkiksi sote-uudistus voisi hyvässä tapauksessa tuoda 1,5 miljardin euron säästöt. Mutta työllisyyden lisäämisellä ja työttömyyden vähentämisellä voisi saada kasaan jopa yhdestä kahteen miljardia euroa.

Ollaan jälleen Antti Rinteen (sd.) ja Sanna Marinin (sd.) hallituksien ohjelmien ytimissä, työllisyystavoitteen äärellä.

Työllisyystavoitteen nimeen vannotaan kyllä kaikissa hallituspuolueissa, mutta näkökulmaeroja löytyy.

Jo eilen Yle kertoi, että keskustalla oli ollut haluja saada aikaan muita hallituspuolueita tiukempia kirjauksia julkisen talouden tasapainosta ja uusien työllisten määrästä.

Keskusta on suostunut lähtemään hallitukseen sillä ehdolla, että julkisen talouden tasapainosta pidetään varmasti huolta. Siis vielä kerran: työpaikkoja on saatava lisää eikä velka saa liiaksi kasvaa. Koronasta huolimatta.

Tämän muistuttaminen alati on keskustan rooli hallituksessa, ja valtiovarainministeri (siirryt toiseen palveluun)Katri Kulmuni paalutti aiheesta jo viikonloppuna blogissaan (siirryt toiseen palveluun).

Asia ei ole muillekaan puolueille aivan yhdentekevä. Työllisyystavoitteen nimeen vannotaan kyllä kaikissa hallituspuolueissa, mutta näkökulmaeroja löytyy.

Puolueilla on erilaisia näkemyksiä muun muassa siitä, kuinka kunnianhimoista työllisyysastetta voidaan tavoitella vuoteen 2023 eli hallituskauden loppuun mennessä.

Ylen tietojen mukaan Säätytalolla väännettiin muun muassa juuri siitä, millaisia työllisyyspäätöksiä hallitus sitoutuu tekemään ja mihin mennessä.

Hallitus on lupaillut budjettiriiheen mennessä päätöksiä, jotka nostaisivat työllisyyttä 30 000:lla. Mutta voidaanko tavoitteesta pitää kiinni koronakriisin vuoksi?

Tiistaiseen kannanottoon kirjattiin ympäripyöreästi:

"Hallitus jatkaa työllisyystoimenpiteiden valmistelua hallitusohjelman mukaisesti nostaen kunnianhimon tasoa ja huomioiden koronakriisin vaikutukset toimintaympäristöön."

ja

"Osana kestävyystiekarttaa hallitus asettaa budjettiriihessä uuden työllisyystavoitteen, joka on suurempi kuin nykyinen 60 000 tavoite."

Ylen tietojen mukaan keskusta olisi kaivannut asiasta tiukempaa muotoilua. Moni asia jää nyt auki ja ratkottavaksi syksyn budjettiriiheen.

Hallituslähteiden mukaan puolueilla on erilaisia näkemyksiä muun muassa siitä, kuinka kunnianhimoista työllisyysastetta voidaan tavoitella vuoteen 2023 eli hallituskauden loppuun mennessä.

Lyhyen aikavälin keinovalikoima on suppeampi ja aika kuluu nopeasti. Koronan vaikutukset talouteen eivät hetkessä katoa.

Hallituksen vasemmalla laidalla on vierastettu valtiovarainministeriön laskukonetta.

Teemaan kietoutuukin toinen ikiaihe: Miten uudet työpaikat todennetaan?

Hallituksen vasemmalla laidalla on vierastettu valtiovarainministeriön laskukonetta. Pahat kielet muistavat aina mainita, miten sieltä löytyy kyllä vaikutus kepille, muttei koskaan porkkanalle. Voidaanko kaikkia työllisyystoimia todentaa rahaministeriössä?

Väännön jälkeen kannanottoon kirjattiin:

Työllisyystoimien arvioinnista vastaa valtiovarainministeriö käyden tieteellistä vuoropuhelua työ- ja elinkeinoministeriön asettaman riippumattoman tutkijaryhmän kanssa.

Riippumattoman tutkijaryhmän asetti edellinen työministeri Timo Harakka (sd.) viime marraskuussa (siirryt toiseen palveluun).

Työllisyystoimia on alun perin odotettu työmarkkinajärjestön edustajilta.

Olisi tietysti helppoa kysyä, miksi hallitus haluaa käyttää kesänsä uuden tavoitteen pohtimiseen. Eikö saman tien voisi pohtia konkreettisia keinoja?

On syytä muistaa, että työllisyystoimia on alun perin odotettu työmarkkinajärjestön edustajilta. He istuvat hallituksen työllisyystyöryhmissä, joiden työskentelyyn myös koronakriisi on vaikuttanut.

Kolmikantaan luottava hallitus haluaa todennäköisesti tasapainotella sen kanssa, että työmarkkinapöytiin tuodaan toisaalta riittävästi painetta ja toisaalta myös liikkumatilaa.

Tästäkin puolueilla on erilaisia näkemyksiä.