Moni iso kaupunki on ollut jo viikon ilman koronatartuntoja, maaginen raja lähestyy – katso kuvista, miten viruksesta on tullut Helsingin riesa

Ei pidä kuitenkaan nuolaista ennen kuin tipahtaa. Koronassa yksikin supertartuttaja voi tehdä pahaa jälkeä.

koronavirus
Siivooja desinfioi liukuportaiden kaidetta.
Liukuportaita desinfioitiin Helsingissä huhtikuussa. Henrietta Hassinen / Yle

Koronaviruksesta on tullut yhä enemmän Helsinkiin keskittyvä ongelma. Samaan aikaan monet maakunnat saavat iloita siitä, että uusia tapauksia ei ole todettu lähiaikoina ollenkaan.

Ainakaan kahdeksassa sairaanhoitopiirissä tapauksia ei ole todettu yhtään viime viikon aikana. Mukana on isoja väkirikkaita alueita. Esimerkiksi Pirkanmaalla uusia tartuntoja ei ole todettu nyt kahdeksaan päivään.

Tämä kuva puhuu enemmän kuin sata sanaa koronatilanteesta. Kymmenen päivän aikana uusia tapauksia on tullut aika vähän muualla kuin Uudellamaalla. THL:n ja sairaanhoitopiirien ilmoittamat luvut voivat erota vähän päivittäin.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava asiantuntija, dosentti Jussi Sane sanoo, että eniten tapauksia todetaan edelleen HUS-alueella. Sielläkin trendi on alaspäin.

– Muualla puhutaan aika pienistä luvuista.

Jussi Sane, THL
THL:n johtava asiantuntija Jussi Sane, että muualla kuin HUSin alueella puhutaan aika pienistä luvuista.Markku Pitkänen / Yle

Näin on ollut koko kriisin ajan. Sane muistuttaa, että epidemia lähti liikkeelle maaliskuussa Uudeltamaalta.

– Rajoitustoimet otettiin kuitenkin aika nopeasti Suomessa käyttöön ja epidemia saatiin suhteellisen nopeasti pysähtymään eikä leviämistä muualle tapahtunut kovin laajamittaisesti, Sane sanoo.

Seuraava tilasto näyttää, miten voimakkaasti korona on keskittynyt pääkaupunkiseudulle.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Tehohoitopotilaat Helsingissä

Epidemian aikana oli ongelmia esimerkiksi Länsi-Pohjassa ja Kuopiossa. Nyt sielläkin tilanne näyttää tasoittuneen.

Itä-Suomen yliopiston epidemiologian professori Tomi-Pekka Tuomainen sanoo, että luvut uusista sairastuneista eivät ole täysin luotettavia, koska tapaukset voivat päivittyä eri päiville riippuen testitulosten valmistumisesta.

Hänen mukaansa kannattaa katsoa sairaala- ja tehohoidossa olevia. THL:n tilasto antaa saman tilannekuvan (siirryt toiseen palveluun). Suomessa on seitsemän potilasta tehohoidossa ja kaikki heistä HYKSissä.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Myös sairaalahoidossa on rauhallista muualla päin Suomea. HYKSissä on sairaalahoidossa 37, Oulun ja Turun yliopistollisten sairaaloiden erityisvastuualueilla molemmissa 3 ja Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella 1.

Helposti voisi kuvitella, että hyvät luvut johtuvat siitä, ettei ihmisiä ole testattu. Esimerkiksi Pirkanmaalla on testattu nyt lähes 20 000 ihmistä. Todettuja tapauksia on maakunnassa ollut torstaihin mennessä 241.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Helsinki, New York, Tukholma, Pariisi

Professori Pekka Nuorti johtaa kansainvälistä epidemiologian ja kansanterveyden tohtoriohjelmaa Tampereen yliopistossa. Keskittyminen kertoo Nuortin mukaan koronaviruksen leviämistavasta.

– Sama tilanne on melkein joka maassa. On jokin paikka, jossa on korkea ilmaantuvuus.

Tampereen yliopiston epidemiologian professori Pekka Nuorti
Professori Pekka Nuorti sanoo, että uudet koronaluvut ovat edistysaskel Suomessa. Matias Väänänen / Yle

Ruotsissa koronapaikkoja ovat Tukholma ja Göteborg, Italiassa Pohjois-Italia, Espanjassa Madrid, Yhdysvalloissa New York, Ranskassa Pariisi.

Syy tähän on luonnollinen. Isossa kaupungissa ihmisillä on paljon kontakteja ja toimiva joukkoliikenne. Virus voi tarttua näin helposti.

Suomalaisten varauksellisuudessa voi olla yksi iso hyöty.

– Suomalaisilla on ollut normaalioloissakin vähemmän kontakteja kuin monissa muissa maissa, Nuorti sanoo.

Turku vs. Tampere

Mikä sitten selittää sen, että Turussa koronavirusta on ollut huomattavasti enemmän kuin Tampereella, vaikka Tampereella on enemmän asukkaita?

Tähän ei ole Nuortin mukaan vain yhtä syytä. Koronaviruksesta on opittu, että se leviää ryppäissä ja tiiviissä tilanteissa.

– Yksi tärkeä asia on hoivakoteihin liittyvä sairastuminen. Niitä Pirkanmaalla ei ole todettu tähän mennessä.

Taysin julkisivu.
Tampereen yliopistollisessa sairaalassa on ollut vähän koronapotilaita verrattuna muihin isoihin sairaanhoitopiireihin. Antti Eintola / Yle

Myös matkustuksessa on eroa. Aiemmassa Ylen selvityksessä todettiin teleoperaattori Telian laatimien tilastojen perusteella, että Turusta on enemmän liikennettä Helsinkiin kuin Tampereelta.

Länsirannikolta ja Lapista on liikennettä Ruotsiin ja Itä-Suomesta Venäjälle. Tämä voi selittää alueellisia eroja.

Epidemiologian professori Tomi-Pekka Tuomainen muistuttaa, että koronavirus tuli Suomeen ulkomailta. Ulkomaille matkustetaan enemmän suurista kaupungeista. Helsingistä on paljon sekä loma- että yritysmatkailua ulkomaille.

– Jos terve tapaa terveen, mitään ei leviä. Ainoa huono kontakti on, jos sairas tapaa terveen, Tuomainen sanoo.

Sattuman kauppaa

Tartuttaja voi olla myös oireeton, mikä tekee tilanteesta mutkikkaan. Myös sattuma voi olla mukana leviämisessä. Pieni määrä ihmisiä voi tartuttaa ison joukon ihmisiä, jos käy huono tuuri.

Italiassa yksi jalkapallo-ottelu sairastutti monia. Helsingissä Naistenpäivän konsertista tuli surullisenkuuluisa ja myös yksittäiset hääjuhlat sairastuttivat useita.

– Pirkanmaalla kävi hyvä onni, että hiihtoloma oli vasta viikkoa myöhemmin kuin Uudellamaalla. Silloin tiedettiin jo hiihtokeskusten tapauksista, Pekka Nuorti sanoo.

14 päivän raja

Vaikka asiantuntijat pitävät tilannetta nyt hyvänä, ei pidä kuitenkaan nuolaista ennen kuin tipahtaa. Maagista kahden viikon raja ei ole vielä ohitettu. Jos pääsemme kahden viikon yli, on aihetta jonkin sortin iloon.

– Jos tapauksia ei ole lainkaan 14 päivän aikana, mitä viittaa taudin itämisajan ylärajaan niin tällöin on varsin todennäköistä, että tautia ei yhteisössä kierrä, THL:n johtava asiantuntija Jussi Sane sanoo.

Pekka Nuorti on samaa mieltä. Viruksen kierto on merkittävästi vähentynyt, jos sitä ei ole havaittu jossain maakunnassa kahteen viikkoon.

– Sen julistaminen, että epidemia on ohi, vaatii vielä pidempää seurantaa. Todennäköisesti epidemia jatkuu vielä, Nuorti sanoo.

Hän sanoo, että rajoituksia on vasta alettu purkaa ja tautitilannetta pitää seurata tarkasti. Koronassa yksikin supertartuttaja voi tehdä pahaa jälkeä.

– Vaikka jossain paikassa ei olisi virusta, sitä on edelleen jossain muualla maassa. Ihmiset liikkuvat ja virus saattaa siirtyä toiseen paikkaan.

Paljon riippuu siitä, miten ihmiset käyttäytyvät. Korona sai suomalaiset huhtikuussa vähentämään keskimäärin 75 prosenttia kontaktejaan, mikä on huipputulos maailmalla.

– Toiveissa on, että koronavirus pysyy edelleen mielessä ja ihmiset muistavat turvalliset sosiaalisen kanssakäymisen tavat, Nuorti toivoo.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Voit keskustella aiheesta 5.6. kello 20. asti.

Lue lisää:

Tuoreimmat tiedot koronaviruksesta

Toinen korona-aalto Suomessa ei ole mikään varmuus, sanovat asiantuntijat – epidemialla on ainakin kolme vaihtoehtoista polkua eteenpäin

Uudenmaan rajan aukeaminen ei avannutkaan Pandoran lipasta, grafiikka paljastaa syyn – yksi ennustus näyttää ensitietojen valossa menneen pieleen

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus