Kun todellisuus vyöryy päälle, voi karata omalle saarelle kasvattamaan kukkia – miljoonat purkavat korona-ahdistusta tietokonepelien ääressä

Pelaamisella voi psykologisten tutkimusten mukaan olla myös terapeuttisia vaikutuksia.

Pelikonsolit ja konsolipelit
Animal Crossing pelin pelaamista.
Animal Crossingissa pelaaja voi rakentaa omasta saarestaan sellaisen kuin haluaa. Maaliskuussa julkaistua peliä myytiin viikossa lähes 12 miljoonaa.Niko Mannonen / Yle

Päivä on alkanut hyvin.

Keltaiset tulppaanit liehuvat vehreän saaren vienossa tuulessa. Jossain lähellä kohisee vesiputous. Alligaattori syö eväsleipiä jokivarressa ja asukaspalvelutalon aukiolla joogaa kenguru.

Muusa Pennanen, 20, on hapuillut heti herättyään käsiinsä pelikonsoli Nintendo Switchin ja käynyt tarkistamassa, mitä hänen saarelleen reaaliajassa pelattavassa Animal Crossing -pelissä kuuluu. Samalla hän lukee viestit videopeliyhteisöille suunnitellusta Discord-sovelluksesta.

pelikaverukset keskustelevat tietokoneen ruudulla
Pennanen on Koganin ja Kellyn kanssa yhteydessä lähes päivittäin.Riikka Pennanen / Yle

Pennasen pelaajaporukassa fyysinen etäisyys ja henkinen läheisyys ovat koronakeväänä toteutuneet hyvin, sillä heillä on välimatkaa lukuisia aikavyöhykkeitä ja kymmeniä tuhansia kilometrejä.

Eri puolilla maailmaa asuvat 15–28-vuotiaat nuoret ovat päivittäin yhteydessä, vaikka he eivät ole koskaan tavanneet muuten kuin ruudussa.

Siitä huolimatta Bournemouthissa asuva Amber Kelly,oregonilainen Kami Warren ja newyorkilainen Maxwell Kogan ovatmuuramelaisen Pennasen parhaimpiin lukeutuvia ystäviä.

Terveyspelejä kehitetään kohdennetusti

Ystävysten suosikkipeli viime aikoina on ollut Animal Crossing New Horizons, jonka rento kalastelu, kukkien kasvattaminen ja söpöt, inhimillistetyt eläinhahmot ovat koukuttaneet miljoonia ympäri maailmaa. Maaliskuun 20. päivänä julkaistua peli oli viikon kuluttua myyty liki 12 miljoonaa kappaletta (siirryt toiseen palveluun). (Nintendo)

Ystävyyden lisäksi pelaamisella on nuorille aikuisille suuri merkitys: ne ovat auttaneet läpi vaikeiden aikojen. Muidenkin kuin koronan.

Pelien terapeuttisista hyödyistä (siirryt toiseen palveluun) (Frontiers) on viime vuosina saatu lupaavia tutkimustuloksia (siirryt toiseen palveluun). (American Psychological Association) Etenkin mielenterveyttä tukevat pelit ovat kehittyneet nopeasti.

– Nykyisin terveyspelejä kehitetään kohdennetusti eli yksittäisen pelin rakenne pyrkii tarjoamaan tietyntyyppiseen tautiin apua. Myös ulkoasulla on väliä. Positiiviset ja iloiset pelimaailmat voivat luoda ilon ja turvallisuuden tunteita myös ilman kohdennettua terveyssuunnittelua, sanoo leikki- ja pelitutkimuksen dosentti Veli-Matti Karhulahti Jyväskylän yliopistosta.

Helpottaa ahdistusta – ja on hauskaa

Pennasen peliporukan ystävyys syttyi alkuvuodesta. Nuoret alkoivat pelata amerikkalaisen videojournalistin ja podcastien tekijän Griffin McElroynpodcastiensa kuuntelijoille perustamassa yhteisössä Minecraftia, jonka kolmiulotteisessa maailmassa tehdään kuutioiden avulla rakennelmia. McElroy pelasi myös itse yhdessä nuorten kanssa.

Tyttö katsoo ulos ikkunasta
Muusa Pennasella on paljon ystäviä myös pelimaailman ulkopuolella, mutta korona-aikaa on helpottanut, kun kaverit ovat verkossa aina lähellä.Riikka Pennanen / Yle

Pennanen liittyi yhteisöön, koska hän piti McElroyn podcasteista, toisaalta innokkaana piirtäjänä myös luovuutta vaativista peleistä. Pelaamisen hän aloitti noin 12-vuotiaana oikeaa elämää jäljittelevällä Sims2-pelillä. Pelissä pyritään johdattamaan simien eli pelin hahmojen elämää hyvään suuntaan: sisustetaan kotia, käydään töissä ja koulutetaan lemmikkikoiraa.

Pennanen on kiinnostunut myös roolipelaamisesta ja syvällisistä tarinoista, joten Simsiä seurasi tarinapainotteinen toimintaseikkailupeli The Last of Us, pöytäroolipeli (siirryt toiseen palveluun)Dungeons & Dragons ja maailmanrakentelupeli Minecraft.

Kansainvälisten ystävien ansiosta kielitaito on kehittynyt huimasti, mutta vieläkin tärkeämpänä Pennanen pitää sitä, mitä pelaaminen on antanut hänelle henkisesti.

– Se on ollut välillä hyvin terapeuttista ja se on helpottanut ahdistusta. Minecraftin pelaaminen yhteisössä on ollut yksi eniten mielialaa kohottaneista ja hauskimmista asioista, ja olen voinut parhaiten ikinä, Pennanen sanoo.

Henkistä tukea pelaamisesta on saanut myös Amber Kelly, 22, joka kertoo kärsineensä pitkään masennuksesta. Erityisesti kaksi vuotta sitten hänen elämänsä oli synkkää.

Pelaaminen oli ainoa asia, joka sai hänet sängystä ulos. Muuten hän olisi pysynyt vuoteessa koko päivän.

– Ei tarvinnut kuin laittaa kuulokkeiden pistoke paikoilleen ja pystyin pelaamaan jonkin aikaa. Se antoi minulle motivaation nousta ylös, eikä päivä mennyt kokonaan hukkaan.

Konsolit myyty paikoitellen loppuun

Mahdollisuus tunteiden käsittelyyn on psykologian tohtori ja psykoterapeutti Tarja Salokosken mielestä pelien yksi parhaista terapeuttisista puolista.

Tarja Salokoski
Tarja Salokoski käyttää välillä psykoterapeutin työssään apuna elokuvakohtauksia.Jarkko Riikonen / Yle

– Pelit ja media itsessään on elämyskone, joka mahdollistaa erilaisten tunteiden kokemista ja eläytymistä ilman että meidän tarvitsee omassa elämässä kokea esimerkiksi ahdistusta, pelkoa tai surua. Peleissä voimme myös työstää omia tunteitamme erilaisissa rooleissa.

Siitä on korona-ajalta kokemusta Kami Warrenilla, 21, jonka ahdistusta on pitänyt loitolla Animal Crossing.

– Kun masentaa, on kiva jutella saaren asukkaiden kanssa, myydä simpukankuoria ja unohtaa kaikki stressaavat asiat. Vaikka hahmot eivät ole todellisia, se ei muuta sitä, että nautin heidän seurastaan todella ja tulen surulliseksi, jos joku lähtee.

Nintendon Animal Crossingista saaman palautteen perusteella pelissä houkuttaa vapauden tunne: voit istuttaa kukkia, kerätä fossiileja, kalastella, vierailla muiden pelaajien saarilla tai vaikka ihastella illalla tähtitaivasta.

– Pelaaminen omalla paratiisisaarella on rauhallista, stressivapaata ja se muistuttaa elämän perusasioista. Yksi osa viehätystä on, että peliä voi pelata yksin tai yhdessä ystävien kanssa oman aikataulun mukaan, ja peli tapahtuu niin sanotusti reaaliajassa eli pelissä on aina sama vuorokaudenaika kuin tosielämässäkin, kertoo Nintendon Pohjoismaiden ja Baltian jakelija Bergsalan PR-manageri Tony Kaasinen.

Discord-yhteisön jäsenten nopean silmäilyn perusteella Animal Crossing kiinnostaa erityisesti 20–30-vuotiaita ja hieman enemmän naisia kuin miehiä.

Sitä Kaasinen ei osaa sanoa, paljonko pelin huikeasta suosiosta on koronan vaikutusta, mutta peli on siivittänyt myös konsolien myyntiä.

Mobiiliversioista huolimatta useimmat käyttävät pelialustana Nintendo Switchiä. Nintendo ei julkaise maakohtaisia pelien tai konsolien myyntilukuja, mutta Kaasinen kertoo, että konsolin televisioon kytkettävästä perusmallista on ollut maailmanlaajuisesti pulaa.

– Ylipäätään pelaaminen kaikissa muodoissaan on tänä vuonna lisääntynyt. Esimerkiksi kuntoilupeli Ring Fitillä on ollut kova suosio maailmanlaajuisesti.

Terapeuttisten vaikutusten mittaaminen hankalaa

Pennasen vehreällä saarella on paljon kukkia, mutta viime aikoina hän on istuttanut lisää puita. Kyläläisillä, joihin kuuluu alligaattorin ja kengurun lisäksi muun muassa kaksi pingviiniä, sarvikuono ja susi, on jokaisella erilainen talo.

Yhteys toisiin ihmisiin on pelatessa Pennaselle tärkeää, mutta myös mahdollisuus hengähtää ja katsella maailmaa hetken karkkiväreissä.

Animal Crossingissa ei ole alkua eikä loppua. Se on yksi niistä asioista, joka Pennasta viehättää myös Minecraftissa: taloa tai saarta voi rakentaa loputtomiin.

– Pelaan välillä myös räiskintäpelejä. En ole niissä hyvä, mutta minä pelaankin siksi, että se on hauskaa, Pennanen sanoo.

Ylen toimittaja Jonna Karjalainen pelaa Animal Crossingia.

Pelaamisen psykologiset tutkimukset ovat keskittyneet enimmäkseen mahdollisiin haittoihin. Positiivisten vaikutusten selvittämistä hankaloittaa, että pelien kirjo on valtava. Toinen ongelma on, että vaikutusten mittaaminen on vaikeaa tai jopa mahdotonta.

Myös pelaajan persoona määrittää sitä, miten pelit vaikuttavat. Veli-Matti Karhulahti sanoo, että pelaamisesta nauttivat löytävät helpommin myös positiivisia vaikutuksia.

Karhulahden mukaan esimerkiksi syöpäpotilaiden tai muiden pitkäaikaissairaiden kohdalla on saatu tuloksia siitä, että pelaaminen voi rentouttaa ja auttaa jaksamaan raskaita hoitoja. Vaikka Karhulahti korostaa tulosten olevan alustavia, myös vanhasta Tetris-pelistä on saatu viitteitä, että se vaikuttaisi positiivisesti PTSD-oireisiin eli traumaperäiseen stressihäiriöön. (siirryt toiseen palveluun)(American Psychological Association)

Maallikosta vaikutukset eivät kuulosta mahdottomilta, sillä vakavien psyykkisten traumojen käsittelyssä voidaan käyttää silmänliike- eli EMDR-terapiaa. (siirryt toiseen palveluun)

Tarinapelien vaikutusta voi Karhulahden mielestä arvioida jokseenkin samalla tavalla kuin elokuvien tai kirjojen.

– Fiktion lukemisen on esimerkiksi osoitettu kehittävän muiden ihmisten tunteiden ymmärtämistä eli mielen teoriaa, ja yleisesti ottaen paljon lukevat lapset pärjäävät sekä koulussa että sosiaalisissa tilanteissa hyvin. Valtavasti dialogia sisältävien seikkailu- ja tarinapelien voi olettaa toimivan samoin.

Pelintekijätkin haluavat tuoda iloa

Jyväskyläläinen psykologi ja psykoterapeutti Anne Mönkkösen mielestä pelien positiviisia vaikutuksia mielenterveyteen voitaisiin hyödyntää paljon enemmän – kunhan pelin valintaan kiinnitetään huomiota pelin valintaan, eikä pelaamisen kulu liiallisesti aikaa.

Anne ja Ville Mönkkönen kotisohvallaan.
Pelit yhdistävät monella tavalla Mönkkösiä.Jarkko Riikonen / Yle

– Väylä olisi merkittävä, koska käyttäjäjoukko on maailmanlaajuisesti valtavan suuri. Pelien kautta olisi mahdollisuus tavoittaa myös ihmisiä, jotka eivät käy taidenäyttelyissä, lue kirjoja tai hakeudu psykoterapiaan.

Poikkeusaika koettelee mielenterveyttä, minkä vuoksi kullekin sopivien, eristyksissäkin mahdollisten ratkaisujen löytäminen on Mönkkösen mukaan tavallistakin tärkeämpää.

Yksitoikkoinen räiskintä ei saa Mönkköstä innostumaan, vaikka sellainenkin voi joskus olla paikallaan. Hän kannustaa enemminkin syventymään tarinallisiin peleihin – niitä hän tykkää myös itse pelata.

Mönkkönen katsoo asiaa myös toisesta suunnasta, sillä hän tapasi miehensä Ville Mönkkösen kansainvälisestikin menestyneen, lukemaan opettavan Ekapelin työryhmässä. Sittemmin pariskunta on julkaissut myös oman seikkailuroolipelin Driftmoonin.

Ruutukappaus pelistä Driftmoon
Tekijöiden ajatuksena oli luoda Driftmoonista peli, joka tuo iloa ja vaikuttaa sitä kautta positiivisesti pelaajiin.Jarkko Riikonen / Yle

Pelaaja osana tarinaa

Pelaaminen on osa arkea sadoille miljoonille ihmisille ympäri maailmaa, mutta se näyttäytyy edelleen enimmäkseen negatiivisessa valossa.

Jyväskyläläistä Jaakko Seliniä, 42, ei huoleta, vaikka joku ihmettelisi, miksi keski-ikäinen mies käyttää aikaansa tietokonepeleihin. Hän on pelannut vähintään kolme vuosikymmentä, mutta nuoruusaikojen viihteestä on kehittynyt tärkeä keino ladata akkuja kiireisessä yrittäjän ja lapsiperheellisen elämässä.

Jaakko Selin
Jaakko Selin ehtii nykyisin pelata harvoin.Jarkko Riikonen / Yle

– Pelaaminen on keino saada hetki omaa aikaa ja laittaa aivot narikkaan. Mieluummin valitsen hyvän pelin kotona kuin lähden vaikka elokuviin.

Selinin mielestä pelaaminen toimii hyvin myös ongelmanratkaisukeinona.

– Kun keskittää ajatukset yhteen asiaan, saa alitajunnan töihin. Monta kertaa sillä tavalla on löytynyt myös ratkaisu asiaan.

Myös Maxwell Koganille pelaaminen on keino ohjata ajatuksia muualle. Kaikkien suurin syy kuitenkin on, että hän rakastaa tarinoita – mieluiten juuri pelissä, koska siinä tarinaan pääsee osallistumaan itse.

– Silloin tarinasta tulee merkityksellinen, mukaansatempaava ja vaikuttava.

Samaa sanoo Kami Warren, jonka sydäntä lähinnä on Eric Baronen luoma Stardew Valley.

– Hänen peliin laittamansa rakkauden todella tuntee. Silti myös suloinen ja lämminhenkinen pelikin pystyy tarinassaan iskemään suoraan sisuksiin.

Pelaaminen voi tarjota hyvinkin voimakkaita kokemuksia. Samalla se voi toimia oivallisena tapana ladata akkuja.

– Myös aikuisella on lupa leikkimielisyyteen ja heittäytymiseen - ne ovat tärkeitä mielenterveydelle, Tarja Salokoski sanoo.

Ystävyys rakentunut palikka kerrallaan

Muusa Pennaselle on vaikeinta malttaa aamuyöstä laskea konsoli kädestään ja jättää amerikkalaiset kaverit jatkamaan keskusteluja ja pelaamista.

Yhteisön sosiaalinen merkitys on monille vain korostunut koronarajoitusten vuoksi.

Amber Kelly sanoo suoraan, että pitkät yhteispuhelut ja elokuvaillat etäystävien kanssa tai muutaman tunnin pelaaminen ovat auttaneet pitämään pään kasassa, kun ihmisiä ei ole voinut tavata kunnolla.

pelikuulokkeet työpöydällä
Riikka Pennanen / Yle

– Voin tuntea, että minulla on ystävien kanssa edelleen yhteys ja pitää jopa hauskaa aikana, joka on todella synkkä.

Kami Warrenista on hienoa tehdä yhdessä asioita tai hankkia kokemuksia, joita ei välttämättä oikeassa elämässä voisi saada.

– Samalla, kun olemme matkustaneet halki valtamerien ja etsineet aarrekartan avulla salaista kartanoa Minecraftin loputtomasta maailmasta, olemme rakentaneet ystävyyttämme tiili tiileltä.

Pennasen mielestä yhteisön suola on, että siihen kuuluvat ovat erilaisia ihmisiä erilaisista kulttuureista, mutta heillä kaikilla on ainakin yksi yhdistävä tekijä: he nauttivat samanlaisten pelien pelaamisesta.