Oppositio arvostelee historiallisen suurta lisäbudjettia: "Hallitus ei voi pudottaa hanskoja ja keskittyä jakamaan rahaa"

Opposition mukaan hallitus yrittää koronakriisin varjolla tehdä myös pysyviä menolisäyksiä.

koronavirus
Petteri Orpo
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo vaatii hallitukselta toimenpiteitä työllisyyden parantamiseksi. Mikko Ahmajärvi / Yle

Suurimmat oppositiopuolueet perussuomalaiset ja kokoomus arvostelevat hallituksen esitystä tämän kevään neljänneksi lisätalousarvioksi.

Hallitus pääsi tiistaina sopuun historiallisen suuresta lisätalousarviosta, jonka koko on yhteensä noin neljä miljardia euroa. Lisäbudjetin myötä Suomi on ottamassa tänä vuonna velkaa lähes 19 miljardia euroa.

Lue aiheesta lisää:

Hallitus sopi 5,5 miljardin toimenpidekokonaisuudesta – näin rahaa käytetään

Hallitus sopi historiallisen suuresta 5,5 miljardin toimenpidekokonaisuudesta, kunnille luvassa 1,4 miljardin tukipaketti – Yle seurasi hetki hetkeltä

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on huolissaan siitä, että menolisäykset rahoitetaan velkarahalla ilman, että hallitus samalla esittää työllisyyttä parantavia toimenpiteitä.

– Lisäisin sinne (esitykseen) myös ne keinot, joilla saadaan tuloja. Nyt pitäisi alkaa tehdä työllisyyttä parantavia toimenpiteitä, jotta hallituksella olisi oikeus lisätä julkisia menoja näin merkittävällä tavalla, Orpo sanoo.

Orpon mukaan elvyttäminen on tässä tilanteessa perusteltua, mutta hän haluaa korostaa, että pysyviä menoja ei pitäisi lisätä, elleivät ne ole aivan välttämättömiä.

– Hallitus ei voi tällä tavalla pudottaa hanskoja ja vain keskittyä jakamaan rahaa ilman, että sillä on suunnitelmaa siitä, miten tämä rahoitetaan, Orpo sanoo.

Kuvassa on perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho.
Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Halla-aho: "Tämä budjetti perustuu velkaan"

Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon mukaan hallitus jakaa koronakriisin varjolla rahaa sellaisiin hankkeisiin, joihin Suomella ei olisi varaa.

– Hallituksen pitäisi pohtia koko ohjelmansa uudestaan. Meillä ei tässä tilanteessa ole varaa niihin pysyviin menolisäyksiin, jotka pohjautuivat korkeampaan työllisyyteen, Halla-aho sanoo.

Esimerkkeinä tällaisista pysyvistä menolisäyksistä Halla-aho mainitsee muun muassa oppivelvollisuuden pidentämisen.

Halla-ahon mukaan lisätalousarvion koko selittyy sillä, että hallituspuolueet pyrkivät nyt saamaan mahdollisimman paljon rahaa niille tärkeisiin hankkeisiin.

– Tämä budjetti perustuu velkaan, joka päätyy tulevien sukupolvien maksettavaksi. Eikä ole näköpiirissä keinoja, joilla tämä rahoitettaisiin, Halla-aho sanoo.

Lue aiheesta lisää:

Vesa Vihriälä Ylen aamussa: Lisätalousarvion päätökset perusteltuja – "Menot liittyvät akuutin kriisin hoitamiseen"

Ministerit kehuvat lisäbudjetin satsauksia joukkoliikenteeseen ennätyksellisiksi ja talot halutaan rakentaa nyt puusta

Analyysi: Hallitus väänsi Säätytalolla lähes huomiotta jääneestä kannanotosta

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus