1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Luhanka

Jarno Ankerman näki Hesarissa ilmoituksen rantatontista, jätti Espoon ja rakensi unelmatalonsa kylälle – tutkija: "Haaveet maallemuutosta saattavat alkaa koronan myötä toteutua"

Manner-Suomen pienin kunta Luhanka vetää kaupungeista muuttavia puoleensa.

Jarno Ankerman ihastui Luhangan maalaismaisemiin ja rakensi Päijänteen rantaan itselleen ja koiralleen Leeville kodin. Kuva: Simo Pitkänen / Yle

Kapea, mutkitteleva tie johtaa Luhankaan.

Kirkonkylän toisella puolella avautuu voikukkien kellastama peltoaukeama, toisella jykevä kallioseinämä.

700 asukkaan kunnan suurinkin kylä on niin pieni ja harvaan asuttu, ettei sitä luokitella taajamaksi.

Keskustien päässä komeilee vasta valkoiseksi maalattu, puinen kunnantalo. Taustalla kimmeltelee auringossa Päijänne.

Kunnantalon vieressä kyläkaupan edessä häärii tuore kyläkauppias Jarno Ankerman.

– Aina vannoin, etten muuta koskaan pienelle paikkakunnalle. Nyt asun Manner-Suomen pienimmässä kunnassa, kyläkauppias virnistää.

Hän muutti vajaat kaksi vuotta sitten Espoosta eteläiseen Keski-Suomeen.

– Yksi lauantaiaamupäivä luin Hesarista, että myynnissä on hieno rantatontti Päijänteellä. Soitin ja sovin tapaamisen. Koskaan ennen en ollut käynyt Luhangassa. Köyhdyin sillä reissulla aika paljon.

Joka kolmas kokee tutkijan mukaan identiteettinsä sekä kaupunkilaiseksi että maalaiseksi. Kuva: Simo Pitkänen / Yle

Luhangan maalaisidylli teki vaikutuksen Lapista alkujaan lähtöisin olevaan mieheen, niin kuin se on tehnyt moneen muuhunkin kaupungista kylälle viime vuosina muuttaneeseen.

Puoli vuotta maalaispitäjässä asuttuaan, Ankerman ryhtyi kyläkauppiaaksi.

Haaveet elämästä maalla toteutumassa?

Tutkimusten (Työ- ja elinkeinoministeriö) mukaan yli 80 prosenttia suomalaisista pitää maaseutua tärkeänä. 2000-luvulla maaseutukuva on muuttunut koko ajan myönteisemmäksi ja monipuolisemmaksi.

Maaseudun Tulevaisuuden teettämän kyselytutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan miljoona suomalaista haaveilee elämästä maaseudulla.

Helsingin yliopiston Ruralia instituutin tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläisen mukaan monet tekevät mielikuvissa muuttoa maaseudulle ja voivat haaveilla siitä pitkäänkin.

Koronan myötä unelmat saattavat alkaa muuttua todeksi.

Luhangan väestö on sekoitus kanta-asukkaita ja muualta muuttaneita. Kuva: Simo Pitkänen / Yle

Hyyryläinen arvioi, että etänä ja työpaikalla tehdyn työn suhde voi joissain tapauksissa muuttua oleellisesti, jopa 80 prosenttia työstä voidaan tulevaisuudessa tehdä etänä ja vain 20 prosenttia toimistolla.

– Koronapandemia nosti esiin työn joustavuuden. Jos etätöiden määrä tulee kasvamaan, se mahdollistaisi asumisen myös kauempana työpaikoista, sanoo Hyyryläinen.

Hyyryläisen mukaan monissa Euroopan maissa tapahtuu jo voimakasta maallemuuttoa.

Esimerkiksi Ranskassa, jossa ruokakulttuuri on arvossa, on muutettu maaseudulle miellyttävän ympäristön, puhtauden ja hyvän ruuan sekä tuoreiden raaka-aineiden perässä.

Vanha, kaunis rakennuskanta on yksi asia, josta paikkakunnalle muuttaneet ovat Luhangassa viehättyneet. Kuva: Simo Pitkänen / Yle

Kylien elämä on tullut kaupunkilaisille tutummaksi erilaisten blogien ja vlogien kautta.

Sosiaalinen media on näin toiminut positiivisten mielikuvien ruokkijana. Käsitys maaseudusta onkin saamassa uusia sävyjä. Sitten tulee realiteetti: pohditaan miten järjestää työt, entä lasten koulut, ystävät ja esimerkiksi harrastukset.

– Aika on nyt muuttopäätöksille kuitenkin otollinen. Kuntien pitäisi pystyä kertomaan tarinansa vetovoimaisesti. Mutta toimivat tietoliikenneyhteydet ovat ovat yksi tärkeimmistä asioista maalle muuttamisen ratkaisuissa, sanoo Hyyryläinen.

Ihmisten elämänkaareen sisältyy muutama otollinen vaihe maallemuuttoon: kun perheeseen on lapsi syntymässä, kun lapset ovat muuttaneet pois kotoa tai kun jäädään eläkkeelle.

Uudella kyläkauppiaalla monta rautaa tulessa

Luhangan kirkonkylän keskusaukiolla, kunnantalon, kyläkaupan ja paloaseman edessä käy kuhina. Autot parkkeerataan vähän oman mielen mukaan, pysäköintimaksuja tai -kiekkoja ei tarvita.

Kyläläiset pysähtyvät vaihtamaan kuulumisia. Myös kyläkauppias ehtii turista vastaantulijoiden kanssa muutaman sanan.

Kaupan Ankerman osti saatuaan talonsa ja rantasaunansa valmiiksi.

– Minulla on yrittäjyystausta. Olen pitänyt muun muassa kioskia Espoossa. Kysyin yksi päivä vanhalta kauppiaalta, että luopuisiko hän kaupastaan. Hän oli tarjouksesta enemmän kuin helpottunut.

Uuden venesataman rakentaminen on kyläkauppiaalle iso projekti. Rantaan on rakenteilla vielä monta metriä lisää laituria. Kuva: Simo Pitkänen / Yle

Kyläläisten leikillisesti tuontitavaraksi kutsuma yrittäjä remontoi ensi töikseen ruokakaupan päätyyn pienen ravintolan. Toiseen päähän kaupparakennusta on nyt rakenteilla muutama huone majoitukseen sekä saunaosasto.

Rantaan hän ruoppasi uuden venesataman tankkauspisteineen. Veneilijät löysivät tiensä uuteen venesatamaan heti sen valmistuttua.

– Ei pelkkä kyläkauppa kannata. Pakko tässä on vähän muutakin kehittää. Kait sitä on niin kunnianhimoinen, että pitää koko ajan jotain tehdä lisää.

Kymmpitonni vauvasta porkkanana

Luhangan kantaväestö on iäkästä, kuolleisuus suurta ja syntyvyys pientä. Asukasmäärän vähenemistä pitää aisoissa muuttovoitto, jota kuntaan tulee etenkin pääkaupunkiseudulta.

Luhanka on ollut muuttovoittoinen viimeiset kymmenen vuotta.

Suomessa maalle muutto ilmiönä ei vielä ole suuri. Mutta jo yksittäiset muuttajat ovat pienille kunnille iso asia.

Kunnan 70 000–90 000 euron arvoiset rantatontit menivät kunnanjohtaja Tuomo Kärnän mukaan kaupaksi kuin häkä.

– Päijänne on iso vetonaula ja täältä on myös hyvät kulkuyhteydet. Jyväskylään ajaa tunnissa ja Helsinkiin kahdessa tunnissa. Meillä on myös toimivat nettiyhteydet. Sijoitimme muutama vuosi sitten valokuitukaapeliin.

Moni haaveilee maalle muutosta, mutta pohtii samalla miten arkielämän siellä saisi rullaamaan. Kuva: Simo Pitkänen / Yle

Luhankaan toivotaan yhä lisää asukkaita. Kunta maksaa jokaisesta syntyneestä vauvasta perheelle 10 000 euroa.

– Maksamme syntyneestä vauvasta tuhat euroa vuodessa kymmenen vuoden ajan. Tänä vuonna syntyi kuntaan yksi vauva. Viime vuonna syntyvyys oli nolla.

Kesäisin Luhangan asukasmäärä kolminkertaistuu mökkiläisten ansiosta. Osa kesäasukkaista on siirtänyt kirjansa Luhankaan. Yksi houkutin on Keski-Suomen matalin tuloveroporsentti 18,5.

Luhangan kesäkirkko rakennettiin hirrestä vuosina 1891–1893. Sen on suunnittelut Josef Stenbäck. Kirkossa on noin 1 500 istumapaikka. Kuva: Simo Pitkänen / Yle

Kunnanjohtajan mukaan he aikovat pitää matalasta veroprosentista kynsin ja hampain kiinni. Se on yksi Luhangan asukashankinnan valteista.

Kunnan talous on saatu pidettyä kurissa, ilman velkarahan ottamista, pienen kunnan pienten menojen ansiosta.

Pappi ja professori kylään muuttajia

Mäen päällä kumpuilevan kylän keskellä tähyilee ylväänä 1500 hengen puukirkko.

Kivenheiton päässä kirkosta, Päijänteen rannassa, putkahtaa näkyviin uudenkarhea asuinalue. Rinnetonteille on noussut helminauhana moderneja omakotitaloja.

Melkein Akermanin talon naapurissa sijaitsevan oranssisen hirsitalon pihalla kyykkii rikkaruohojen kimpussa Kirsi Pohjola.

Ranskanvesikoira Olga ja corgi Terttu seuraavat silmä tarkkana vaaleansinimekkoisen emäntänsä puuhia.

Kirsi Pohjola mielestä maaseudulla tuo lämpöä tapa tervehtiä vastaantulijoita kättä heilauttamalla. Kuva: Simo Pitkänen / Yle

Pappina Jyväskylän seurakunnassa työskentelevä Pohjola vaihtoi miehensä kanssa kirjansa Jyväskylästä Luhankaan neljä vuotta sitten.

Kummallakaan heistä ei ollut ennestään siteitä paikkakunnalle.

– Luhanka valitsi meidät. Kun tulin ensi kertaa katsomaan tätä tonttia, niin tuli tunne, että olin tullut kotiin. Täällä on turvallinen olo, kuvailee Pohjola.

Kaupat rantatontista solmittiin 2011.

Ensin pariskunta pykäsi rantaan saunamökin. He asuivat Jyväskylässä siihen asti, kunnes talo valmistui viisi vuotta sitten.

Neljästä lapsesta nuorimmaisenkin muutettua pois kotoa, he vaihtoivat Jyväskylässä omakotitalonsa pienempään asuntoon ja alkoivat asua enimmäkseen Luhangassa.

Jokisen mukaan Luhankaan oli helppo rakennuttaa talo, koska siellä oli kaikki kunnallistekniikka jo valmiina. Kuva: Simo Pitkänen / Yle

Pohjolan mies, Jyväskylän yliopiston professori Kimmo Jokinen kantaa sylillistä puita rantasaunalle. Jokisen lumosi myös Luhangan luonnonkauneus.

– Kun etsittiin rantatonttia, niin kriteereinä oli, että sieltä pystyy käymään töissä, mutta paikka on silti riittävän luonnonläheinen. Voi nauttia metsistä ja järvistä, mutta löytyy myös asutusta sekä tarvitsemamme palvelut. Täällä on kaikki, mitä tarvitsemme.

Seikkailuretkiä ja järven lumoa

Koivunlehdet vavisevat tuulessa hipoen järven pintaa.

Kirsi Pohjola hyppää vasta hankkimaansa kajakkiin. Koirat tarkkailevat emäntänsä liikkeitä huolestuneina. Pohjola käy joka päivä tekemässä jonkun seikkailuretken lähiluontoon.

Kirsi Pohjola meloo kanootilla.
Kirsi Pohjola nauttii löyöretkistä kyläteillä ja kajaakilla Päijänteellä. Video: Yle

Järven maisema vaihtelee jatkuvasti. Sen seuraaminen on pariskunnan mielipuuhaa.

Pohjola on asunut myös Helsingissä ja piti myös siitä.

– En pidä maaseudun ja kaupungin vastakkainasettelusta, molemmissa on omat hyvät puolensa. Helsingissä saan helpommin työmoodin päälle, mutta verenpaine myös nousee siellä. Paine laskee välittömästi, kun saavun tänne Luhankaan.

Pohjola ja Jokinen haaveleivat vielä vanhan veneen kunnostuksesta, talon laajentamisesta ja muutamasta uudesta kotieläimestä. Kuva: Simo Pitkänen / Yle

Pariskunnasta molemmat tekevät osin etätöitä ja osin ajavat töihin Jyväskylään.

He eivät kaipaa kaupungista mitään. Turvaa ja seuraa tuovat heidän naapurinsa, jotka ovat muuttaneet Nurmijärveltä, Klaukkalasta, Herttoniemestä ja Sipoosta.

– Joku kysyi minulta, että onko Luhanka moderni. Jos moderni on ennen liitetty suurkaupunkiin, internetin myötä se on minusta nyt enemmän mielentila tai olemisen taso. Netin ansiosta meillä on sekä Luhangan että kaupunkiasumisen hyvät puolet, pohtii Kimmo Jokinen.

Jokinen ja Pohjola ovat tyytyväisiä, että kylältä löytyivät kaikki rakennusmiehet putkimiehistä sähköasentajiin omasta takaa. Vireällä kylällä asuu 60 eri alan yrittäjää.

Rantasaunan löylyissä kiire hellittää

Naapurissa Jarno Ankerman palaa töistä kotiinsa. Labradorinnoutaja Leevi vastaanottaa isäntänsä riemuiten vastaan.

Yrittäjä haaveilee pienestä lomasta.

– Jos kesällä saisi muutaman päivän pidettyä lomaa, se tulisi tarpeeseen. On jäänyt vähän vapaat vähiin, kun on ollut niin paljon näitä rakennusprojekteja. Mutta kait se on joku sairaus: kun talo valmistui, katsoin saunan ikkunasta melkein tippa linssissä, että mitäs nyt.

Jarno Akerman koiransa kanssa laiturilla.
Jarno Akermanin mieli rentoutuu koiran kanssa saunaa lämmittäessä. Video: Yle

Ankerman ryhtyy rantasaunan lämmityspuuhiin. Tuli ritisee kiukaan pesäsässä: se on hänelle paras keino heittää kiireet mielestä.

Hän ei ole luonnonrauhassa kaupungin humua haikaillut.

– Ehkä joskus pimeinä talvi-iltoina olen kavereita kaivannut. Mutta kyllä he onneksi joskus käyvätkin täällä, samoin kuin aikuinen tyttäreni.

Kyläkauppias toivoo pääsevänsä ensi syksynä mieluisan harrastuksensa, metsästyksen pariin. Nyt siihen ei ole vielä liiennyt aikaa.

Leevi on koko kylän suosikki. Se kulkee usein Ankermanin matkassa kaupalla saamassa rapsutuksia. Kuva: Simo Pitkänen / Yle

Huonot puolet kiven alla

Kylän keskus on hiljentynyt. Auringon kirkkain paiste hiipuu. Rivitaloasunnon laituriin lipuu mootorivene.

Joensuusta 20 vuotta sitten Luhankaan muuttanut eläkeläinen Heikki Kiviniemi on käynyt heittämässä katiskat Päijänteeseen.

– Tulimme tänne kun työpaikkani Valiolla vaihtui Joensuusta Jyväskylään. Vaimo sai töitä kyläkoulun esikoulunopettajana.

Kiviniemi pitää kalastamisesta, joten hän halusi Päijänteen rantaan asumaan. Vaimo nauttii hiihtämisestä ja uimisesta, myös ne onnistuvat Luhangassa mainiosti.

Kiviniemi kehuu Luhangan harrastusmahdollisuuksia. Kylällä on esimerkiksi aktiivinen Toni Edelmannin perustama kuoro. Kuva: Simo Pitkänen / Yle

Mäkäräiset eivät vaivaa ja liiallisilta uteluiltakin saa kylällä välttyä. Paikkakunnan huonoja puolia saa luhankalaisilta kaivamalla kaivaa.

– Julkinen liikenne kylälle lopetettiin jokunen vuosi sitten. Ei kulje kuin koulubussi Joutsan yläkouluun. Ja ainahan voisi olla vaikka uima- ja jäähalli, mutta eihän tällaiselle väestöpohjalle voi sellaisia rakentaa, sanoo Kiviniemi.

Entä talven pimeinä iltoina, kun pakkanen paukkuu ja katuvalot eivät valaise? Silloin Luhangassa syttyvät tulet takkoihin ja pihalyhtyihin. Talvella mennään myös aikaisin nukkumaan.

Kesäkuinen alkuilta houkuttelee kyläläisiä, mökkiläisiä ja veneilijöitä kahden kuppilan terasseille.

Iloinen puheensorina kantautuu vettä pitkin kauaksi Päijänteelle yli Korppistensalmen aina Tammiselälle saakka. Tammiselän tuolla puolen auringonlasku värjää taivaanrannan punaisen eri sävyin.

Verisidekytkös on heikentynyt motiivina muuttaa maalle. Enää ei muuteta takaisin kotiseudulle, vaan mieluummin uudelle maaseutupaikkakunnalle. Kuva: Simo Pitkänen / Yle

Voit keskustella aiheesta maanantaihin kello 23.00 saakka.