Millainen on uusi kierrätyspuisto, jota yksikään kunta Päijä-Hämeessä ei halua tontilleen?

Hollolaa pidetään parhaana paikkana kierrätyspuistolle, mutta kunta ja kuntalaiset haraavat vastaan.

kierrätys
Tikkakallion alue Hollolassa, jonne on kaavailtu kiisteltyä kierrätyspuistoa.
Kiisteltyä kierrätyspuistoa sovitellaan Hollolassa Tikkakllion alueelle kehätien tuntumaan.Juha-Petri Koponen / Yle

Päijät-Hämeessä on muutaman vuoden ajan palloteltu uutta kierrätyspuistoa kunnalta toiselle. Uusi kierrätyspuisto korvaa täyttyvän Kujalan jätealueen.

Maakuntahallitus ottaa sijoituspaikkaan kantaa maanantaina. Hallitukselle esitetään puiston sijoittamista Hollolaan ympäristövaikutusten arvioinnin perusteella. Kierrätyspuistolle on selvitetty kolmea muuta sijoituspaikkaa Orimattilasta.

Hollolalaisille esitys on karvasta kalkkia. Kunnassa on vastustettu äänekkäästi kierrätyspuiston tuloa eteläisen kehätien liepeille Nostavaan. Kunnanhallitus on antanut kielteisen lausunnon asiasta, muistuttaa esitykseen pettynyt kunnanjohtaja Päivi Rahkonen.

– Onhan esitys ristiriidassa kunnanhallituksen lausunnon kanssa. Asemakaavasta päättää kuitenkin kunnanvaltuusto, sanoo Rahkonen.

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Virta (kok.) on samalla linjalla.

– Kierrätyspuiston vastustus Hollolassa voi tulla vielä nykyistä voimakkaammaksikin. Merkkejä siitä on ilmassa Jokimaalla tapahtuneen kierrätysalan yrityksen palon jäljiltä, toteaa Virta.

Neljää sijoituspaikkaa on selvitetty perusteellisesti. Viides vaihtoehto on se, ettei uutta paikkaa valita lainkaan. Tämä ratkaisu ei ole kuitenkaan monen Päijät-Hämeen maakuntahallituksen jäsenen mielestä mikään ratkaisu.

– Se olisi kaikkein huonoin vaihtoehto. Sillä vain sysättäisiin ongelmat muiden ratkaistavaksi, linjaa muutoin paikkavalinnastaan vaitonainen maakuntahallituksen puheenjohtaja Mika Kari (sd.).

– Jos ei tehdä mitään, lähin paikka viedä jätteet olisi varmaan Forssassa, epäilee maakuntahallituksen kärköläläinen jäsen Matti Mäntylä (ps.).

Kartalla neljä mahdollista sijoituspaikkaa uudelle kierrätyspuistolle Lahden lähellä. Mahdollisista sijoituspaikoista yksi on Hollolan Kehätien lähellä, toinen Orimattilan Marjasuolla, kolmas Orimattilan Loukkaanmäellä ja neljän Orimattilan Matomäessä.
Kierrätyspuistolle on neljä vaihtoehtoa. Ykkösvaihtoehto on nyt nyt kehätien alue Hollolassa. Selvittelyssä ovat olleet myös Marjasuo, Matomäki ja Loukkaanmäki Orimattilassa.Renja Nurmi / Yle

Sadan hehtaarin alue jätteille ja kierrätystoiminnalle

Kierrätyspuiston sijoitussuunnitelmat ovat nostattaneet paljon vastustusta Hollolan lisäksi myös Orimattilassa. Kierrätyspuisto-termin käyttöä on myös kritisoitu, eikä monellekaan ole selvää, mitä sillä tarkoitetaan.

Päijät-Hämeen Jätehuollon suunnitelmissa on noin 150 hehtaarin suuruinen alue jätteiden vastaanottoon ja käsittelyyn, jonne sijoittuisi kierrätysalan yritystoimintaa ja uusioraaka-aineiden tuotantoa. Alueelle tuotaisiin muun muassa ylijäämämaata sekä rakennus- ja purkujätteitä.

Se toimisi myös loppusijoituspaikkana jätteelle, jota ei pystytä hyödyntämään. Kotitalouksien yhdyskuntajätettä sinne ei kuitenkaan tuotaisi, vaan sen vastaanotto ja käsittely jatkuisi Kujalassa.

– Haisevaa kaatopaikkajätettä ei kierrätyspuistoon mene. Jätteiden vastaanotto kotitalouksilta jatkuu kierrätyspuiston tultuakin Kujalassa, vakuttaa Päijät-Hämeen Jätehuollon kehityspäällikkö Antti Leiskallio.

– Kierrätyspuisto on kierrätysalan yritystoimintaan tarkoitettu alue. Rälssin maankaatopaikka on pian täynnä ja maajätteet pitää viedä jonnekin. Rälssin laajennus toisin toisi lisäaikaa, jatkaa Leiskallio

Kierrätyspuistossa käsiteltävät jätemäärät olisivat massiiviset. Hankesuunnitelman mukaan ne nousisivat vuositasolla enintään 740 000 tonniin. Tästä noin kaksi kolmasosaa olisi pilaantumatonta kivi- ja maa-ainesta. Tavanomaiseksi luokiteltavaa jätettä kierrätyspuistossa käsiteltäisiin pari sataa tuhatta tonttia vuosittain.

Puiston työllisyysvaikutukset arvioidaan merkittäviksi, vaikka tarkkaa lukua työntekijämäärästä ei ole esitetty. Työpaikat riippuvat alueelle tulevasta yritystoiminnasta. Kyse voi olla jopa sadasta työpaikasta.

– Tuhkasta tehdään tulevaisuudessa lannoitetta ja betonimurskasta vaikkapa betonikivä. Rakennusjätteen hyödyntämisessä ollaan vasta alussa. Sen kierrätysaste pitäisi olla jo tänä vuonna 70 prosenttia, mutta se ei toteudu, listaa Leiskallio.

Betongringar i naturen
Uuteen kierrätyspuistoon olisi tarkoitus tuoda ylijäämämaata, rakennus- ja purkujätteitä, tuhkaa, lietettä ja myös pilaantunutta maa-ainesta.Johanna Lindholm/Yle

Hollolalla ei ole maakuntahallituksen kokouksessa edustajaa

Moni maakuntahallituksen jäsenistä odottaa maanantaihin saakka kunnes lyö lopullisesti kantansa paikasta lukkoon. Silti Hollolan kehätien vaihtoehto on osalla kärkiehdokas, tosin pienillä varauksilla.

– Kehätie on ehkä piirun verran parempi kuin Loukkaanmäki, arvioi maakuntahallituksen lahtelaisjäsen Jari Volanen (sd.).

Myös lahtelainen Francis McCarron (kok.), kärköläläinen Matti Mäntylä (ps.) sekä asikkalalainen Hannu Mäkinen (sd.) ovat samoilla linjoilla. Hollolan vaihtoehtoa pidetään hyvänä sijainnin ja tavoitettavuuden takia. Kehätieltä sinne olisi matkaa 1,5 kilometriä.

Kääntöpuolena olisi liikenteen lisääntyminen. Raskaan liikenteen on arvioitu kasvavan kehätievaihtoehdon toteutuessa lähes kolmanneksella ja päivittäinen kokonaisliikennemäärä kohoaisi noin 11 000 ajoneuvoon. Liikenne-, melu- ja ympäristöhaitat ovat toki varjopuolena kaikissa selvitetyissä vaihtoehdoissa.

Erikoista kyllä, maanantain kokouksessa Hollolalla ei ole edustajaa paikalla. Maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Kristiina Hämäläinen (kok.) ei pääse osallistumaan kokokseen, vaan paikalla on hänen varahenkilönsä, asikkalalainen Katja Riihilahti (kok.).

Yhtä mieltä maakuntahallituksessa ollaan laajasti siitä, että asian valmistelu on ollut perinpohjaista. Päätöksentekoa on pohjustettu isolla nipulla asiakirjoja sekä alustavilla palvereilla. Silti valtaosa edustajista haluaa vielä kertaalleen keskustella asiasta ennen kantansa lyömistä lukkoon. Kaikkia kierrätyspuiston haittavaikutukset eivät pelota.

– En pelkäisi, jos kierrätyspuisto sijoitettaisiin omaan kuntaan, toteaa Kirsi Lehtimäki (sd.) Heinolasta.

Myös Orimattilassa maanantaista maakuntahallituksen kokousta seurataan tarkkaan. Loukkaanmäki on varteenotettava vaihtoehto kierrätyspuistolle.

– Maakuntajohtajan esitys on johdonmukainen, ei meillä ole kuntien kesken kisaa tässä asiassa, sanoo kaupunginjohtaja Osmo Pieski.

– Tärkeintä olisi että kierrätyspuistolle löytyy paikka.

Jos maakuntajohtajan esitys hyväksytään, maakuntahallitus kokoontuu pian uudestaan. Kesäkuun 23. päivä on tarkoitus pitää maakuntahallituksen ylimääräinen kokous, jossa maakuntakaavan muutos lähetetään lausunnolle. Maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi se tulisi myöhemmin.

Sen jälkeen pallo on kunnissa, kehätievaihtoehdon toteutuessa Hollolassa. Viime kädessä kunta ratkaisee laaditaanko maakuntakaavan mukaisesti asemakaava vai ei.

juttua korjattu 8.7.2020 klo 19.50 korjattu kierrätyspuiston kooksi 150 hehtaaria, aiemmin jutussa sanottiin virheellisesti kooksi sata hehtaaria