Kirjeenvaihtajan analyysi: Korona teki Putinista bunkkerissa piileskelevän papan, jonka suosio rapautuu

Huimien kannatuslukujen lasku hermostuttaa Kremlissä, kirjoittaa Venäjän-kirjeenvaihtaja Erkka Mikkonen.

Vladimir Putin
Vladimir Putin istuu työpöytänsä ääressä.
Venäläiset ovat tottuneet koronaepidemian aikana näkemään presidentti Putinin videoyhteyden avulla tämän Moskovan alueella sijaitsevassa Novo-Ogarjovon residenssissä.Alexei Nikolsky / EPA

MoskovaPresidentti Vladimir Putinilla on ongelma. Kaikkivoipan machomiehen imago on sosiaalisessa mediassa (siirryt toiseen palveluun) muuttumassa bunkkerissa piileskeleväksi papaksi.

Koronaepidemia ei saanut venäläisiä kokoontumaan tueksi johtajansa ympärille. Kuvernööreille viruksen vastaisessa taistelussa vastuuta sysännyt presidentti on sen sijaan alkanut näyttää heikolta.

Moskovan Carnegie-keskuksen politiikantutkijan Andrei Kolesnikovin mukaan Putin ei ole onnistunut esiintymään edukseen pandemian aikana. Vaikeina aikoina kansalaisten tyytymättömyys kasvaa, ja se henkilöityy presidentti Putiniin.

– Putinin asema on tällä hetkellä mahdollisesti huonoin koko hänen valtakautensa aikana, Kolesnikov arvioi Ylelle.

Lue lisää: Kirjeenvaihtajan analyysi: Venäjällä koronan vastainen sota kaipaa yhtä miestä

Kaiken lisäksi Putinille on alettu nauraa julkisesti, eikä siitä pidetä presidentinhallinnossa.

Venäjän johdolle oli liikaa esimerkiksi video (siirryt toiseen palveluun), joka parodioi koronarajoituksista keskustelevia presidenttiä ja Moskovan pormestaria Sergei Sobjaninia. Uutinen suositusta parodiavideosta vedettiin nopeasti pois venäläisiltä uutissivustoilta sen jälkeen, kun toimituksiin oli otettu yhteyttä (siirryt toiseen palveluun) Kremlistä ja kaupunginhallinnosta.

Vladimir Putin kuvattuna lehdistötilaisuudessaan suurelta näytöltä.
Vladimir Putin kuvattuna vuosittaisessa lehdistötilaisuudessaan joulukuussa 2019.Grigori Vorobjov / Yle

Venäjällä mielipidekyselyihin pitää suhtautua aina tietyllä varauksella. Ne osoittavat silti kansan kyllästymistä Putiniin.

Riippumaton Levada-tutkimuskeskus kertoi toukokuussa heikoimmasta tuloksesta koko Putinin 20 vuotta kestäneen valtakauden aikana. Levadan kyselyn mukaan (siirryt toiseen palveluun) enää 59 prosenttia venäläisistä hyväksyy Putinin toiminnan presidenttinä.

Länsimaisessa demokratiassa luku tuntuisi suurelta. Tilanne näyttää erilaiselta Venäjän itsevaltaisessa järjestelmässä, jonka valtion kontrolloimassa mediassa Putinia kohtaan ei saa esittää minkäänlaista kritiikkiä.

Toukokuun lopussa julkaistussa toisessa Levadan kyselyssä (siirryt toiseen palveluun) vain 25 prosenttia vastaajista nimesi Putinin, kun kysyttiin poliitikkoja, joihin luotetaan. Vielä tammikuussa luku oli 10 prosenttiyksikköä suurempi ja kaksi vuotta aiemmin noin kaksi kertaa suurempi.

Levadassa työskentelevä sosiologi Karina Pipija kertoo Ylelle, että Putinin suosiota laskee etenkin se, että ihmiset ovat kokeneet taloudellisen tuen epidemian aikana riittämättömäksi.

Hallinnon hermostuneisuus laskevista luvuista näkyy hyökkäyksinä mielipidetutkimusten tekijöitä ja mediaa vastaan.

Kreml on alkanut viime aikoina reagoida (siirryt toiseen palveluun) kyselytutkimuksiin aiempaa jyrkemmin ja vaatinut selityksiä.

Venäjän Yhdysvaltain-suurlähetystö syytti (siirryt toiseen palveluun) taannoin yhdysvaltalaista mediayhtiö Bloombergia tietojen vääristelemisestä, kun Bloomberg viittasi uutisessaan Venäjän valtiollisen VTsIOM-tutkimuskeskuksen luottamuskyselyyn (siirryt toiseen palveluun).

Tutkimuskeskus otti vuosi sitten käyttöön vanhan kyselynsä rinnalle toisen luottamusta mittaavan tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun). Lähetystön mielestä Bloombergin olisi pitänyt käyttää jälkimmäistä kyselyä, jonka luvut olivat Putinille mairittelevammat.

Vladimil Putin nostaa kättään ja kävelee pitkin seinän vierusta.
Vladimir Putin poistuu pitämästään lehdistötilaisuudesta.Grigori Vorobjov / Yle

Mielipidetutkimuksista saa hyvin erilaisia tuloksia riippuen siitä, millaisia mittausmenetelmiä käytetään. Kokonaisuutena kyselyt kuitenkin näyttävät (siirryt toiseen palveluun), että venäläisten suhtautuminen Putiniin on viilentynyt viime vuosina selvästi.

Kannatuksesta on sulanut pois suosio, joka seurasi Krimin laittomasta liittämisestä Venäjään. Samalla epäsuosittu eläkeuudistus ja pitkään jatkunut reaalitulojen supistuminen nakertavat presidentin tukea.

Koronasta ja öljyn hinnan laskusta johtuva talouden kaksoisšokki kurjistaa tulevaisuudennäkymiä entisestään. Tämä voi syödä edelleen Putinin kannatusta.

Tuoreen venäläistutkimuksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) myös venäläisten protestimieliala kasvaa. Tutkijaryhmän mukaan jopa puolet kansalaisista on sitä mieltä, että tilanne voi johtaa suurmielenosoituksiin.

Kannatuskyselyjen rooli korostuu Venäjän kaltaisessa maassa, jossa demokratia toimii pelkkänä hallinnon kulissina.

Kun rehelliset vaalit ja todellinen poliittinen kilpailu puuttuvat, kyselyt jäävät ainoaksi välineeksi, jolla voidaan perustella Putinin asema Venäjän johdossa.

Putinin poikkeuksellisen suosion julkinen epäileminen tai pohdinnat sen laskusta horjuttavat järjestelmää, sanoo politiikasta kirjoittava tunnettu kolumnisti Fjodor Krašeninnikov.

– Jokainen todellinen tai jopa kuvitteellinen lasku kannatusmittauksessa tai siitä kertominen ei vain kyseenalaista Putinin symbolista asemaa kansakunnan johtajana, vaan myös hänen tulevaisuutensa valtion päämiehenä, Krašeninnikov kirjoittaa Republic-verkkojulkaisussa (siirryt toiseen palveluun).

Putinin oletetulla suosiolla ei siis oikeuteta pelkästään nykyistä presidenttiyttä, vaan se toimii myös perusteena hänen valtaoikeuksiensa loputtomalle jatkamiselle.

Venäjällä ollaan nyt muuttamassa perustuslakia niin, että se mahdollistaa Putinin pysymisen presidenttinä vuoteen 2036 saakka.

Lue lisää: Putin löysi kiireisestä aikataulustaan hetken käydäkseen varmistamassa duumassa virkakaudelleen jatkoa aina vuoteen 2036

Koronavirus pakotti Kremlin lykkäämään huhtikuulle suunniteltua kansanäänestystä perustuslakiuudistuksesta.

Kyse on lähinnä muodollisuudesta, sillä käytännössä Putinin elinikäisen presidenttiyden mahdollistava uudistus on jo runnottu läpi.

Vaikka epidemiatilanne näyttää edelleen vakavalta, äänestyksen järjestämistä kiirehditään keskikesälle. Syksyllä synkkien talousnäkymien uskotaan painavan kansalaisten mielialaa vieläkin raskaammin.

– Putin haluaa luoda mielikuvan siitä, että hänellä on asialleen suuri tuki ja kaikki on laillista, politiikantutkija Andrei Kolesnikov sanoo.

Vladimir Putin lähdössä duuman puhujankorokkeelta tänään.
Vladimir Putin esiintyi maaliskuussa Venäjän duumassa ja kannatti ehdotusta, jonka mukaan hän pystyy perustuslakiuudistuksen myötä jatkamaan vastaisuudeessakin Venäjän presidenttinä. Juri Kochetkov / EPA

Kreml tekee kaikkensa, jotta se selviää kunnialla alun perin kansanjuhlaksi kaavaillusta kansanäänestyksestä. Nimettömien viranomaislähteiden mukaan (siirryt toiseen palveluun) presidentinhallinto pyrkii 55 prosentin äänestysaktiivisuuteen ja noin 60 prosentin tukeen uudistuksilleen. Aiemmista tavoitteista on jouduttu tinkimään selvästi.

Seitsenpäiväiseksi venytetyn äänestyksen on määrä alkaa heti 24. kesäkuuta järjestettävän mahtipontisen sotilasparaatin jälkeen. Alun perin toukokuun voitonpäivälle suunniteltu, natsi-Saksan kukistamista juhlistava paraati toimii nyt äänestystunnelman kohottajana.

Haluttuun tulokseen pääsemistä helpottavat koronaepidemialla perustellut erityiset äänestysolosuhteet, kuten laaja mahdollisuus kotiäänestykseen ja vaalitarkkailijoiden tarkka ennakkovalinta. Arvostelijoiden mukaan (siirryt toiseen palveluun) tämä helpottaa tulosten väärentämistä entisestään.

Politiikantutkija Andrei Kolesnikov sanoo, että perustuslakiuudistuksen ja siihen liittyvän äänestyksen alkuperäinenkin tarkoitus oli piristää Venäjän poliittista järjestelmää ja nostattaa Putinin rapautuvaa suosiota.

Koronavirus näyttää vain lisänneen tarvetta sille.

Lisää aiheesta:

Miksi ja millä tavalla Venäjä muuttaa perustuslakiaan? Listasimme viisi tärkeintä kysymystä Putinin ajamasta uudistuksesta

Erkka Mikkonen: Tavallisilta venäläisiltä vaaditaan nyt ennennäkemätöntä rohkeutta