1. yle.fi
  2. Uutiset

Kaupunkipuistotutkija kehottaa arvostamaan maaperää: "Jos äitimaata ei hoida hyvin, heimo joutuu muuttamaan muualle"

Parhaimmat puistot toimivat kaupungin keuhkoina, maksana ja munuaisena. Ne myös säästävät kaupunkien rahaa.

kaupunkiympäristö
Kaupunkipuistotutkija kehottaa arvostamaan maaperää: "Jos äitimaan kanssa sössitään, heimo joutuu muuttamaan muualle"
Kaupunkipuistotutkija kehottaa arvostamaan maaperää: "Jos äitimaan kanssa sössitään, heimo joutuu muuttamaan muualle"

Helsingin yliopisto on tutkinut kaupunkipuistoja kolmella eri ilmastovyöhykkeellä: viileässä Suomessa, lauhkeassa Baltimoressa ja trooppisessa Singaporessa. Suomesta mukana ovat Helsingin ja Lahden puistot. Kymmenen vuoden aikana on selvinnyt, että havupuut ovat parhaita puita maaperän kannalta ja kaupunkipuistot eivät puhdista saasteista ilmaa.

Kaupungistuminen on tiivistänyt kaupunkien keskustoja ja lisännyt paineita kaavoittaa yhä enemmän uusia maita asuinalueiksi. Maankäytöstä vastaavat viranhaltijat ovat kuitenkin ymmärtäneet viheralueiden merkityksen asukkaiden hyvinvoinnille. Tosin puistoja arvostetaan usein vain esteettisten arvojen vuoksi.

Helsingin yliopiston kaupunkiekosysteemitutkimuksen professori Heikki Setälä tietää, että puistoilla on muitakin arvoja. Puistot ovat kaupunkilaisille elintärkeitä, sillä ne vaikuttavat suoraan ihmisten hyvinvointiin.

Mikä tahansa puisto ei kuitenkaan täytä tutkijan silmissä hyvän puiston kriteereitä.

Pariskunta istuu puiston penkillä Pikku-Vesijärven rannassa
Kaupunkipuistot ovat usein lehtipuuvaltaisia. Havupuut imevät parhaiten haitallisia aineita maaperästä. Juha-Petri Koponen / Yle

Lahden Alatori uusittiin viisi vuotta sitten. Entinen, rehevä Sippipuisto uudistettiin toiminnalliseksi puistoksi, jossa on trampoliineja, kuntoilulaitteita sekä köynnöksistä ja kukista koostuva pergola. Puisto toimii maanalaisen toriparkin kantena.

– Tämä puisto ei saa täysiä pisteitä siitä, että se toimisi keuhkoina, maksana ja munuaisina. Suurin osa pinta-alasta on päällystettyä, mikä on kaupungeille tyypillistä. Päällysteet tukahduttavat niitä ekosysteemipalveluita, mitä puistot meille ilmaiseksi tekevät, sanoo Setälä.

Ekosysteemipalvelut ovat eräänlaisia "viherpalveluita". Hyvän puiston maaperä imee itseensä usein likaisia sade- ja hulevesiä ja estää niiden pääsyn pinta-ja pohjavesiin.

– Tämän luonto tekee ilmaiseksi ja pyyteettä.

Havupuut parhaita imemään saasteet ja hulevedet

Lahden keskustan vieressä Vesijärven rannassa on rehevämpi puisto, Pikku-Vesijärvi. Puistossa on paljon puita ja kukkaistutuksia sekä nurmikkoa, missä asukkaat viihtyvät pelaillen tai piknikillä.

Nurmikolle professori Setälä pudistelee päätään.

– Me olemme selvittäneet, tarvitaanko hyvän puiston kriteeriksi puita tai muuta kasvillisuutta vai riittääkö nurmikko. Mitä enemmän kaupunkipuistossa on puita, sitä parempi.

Puistojen maaperätutkimuksissa on havaittu, että oikeanlainen kasvillisuus tekee jopa myrkylliset aineet myrkyttömiksi. Parhaiten sitä tekevät havupuut. Havupuilla on suora vaikutus ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin.

– Havupuut sitovat maaperään hiiltä ja ravinteita. Myöskään myrkylliset aineet eivät pääse silloin valumaan pohjavesiin, jota juomme, eivätkä pintavesiin, jossa uimme ja kalastamme.

Etenkin kuuset ovat hyviä, sillä niistä lähtee paljon neulasia. Neulaset tuovat maaperään paljon elollista ainetta, jolloin maaperä elää ja voi hyvin.

– Hyvä maaperä toimii sienen tavoin. Se on hyvä imemään ja sitomaan vesiä ja erilaisia saastukkeita kuten raskasmetalleja tai orgaanisia myrkkyjä, jotka ovat pahoja. Maa sitoo ne sinne pitkäksi ajaksi eikä päästä niitä ilmaan eikä pohjavesiin.

Pikku-Vesijärven puistossa on paljon nurmikkoa
Nurmikot ovat suosittuja piknik-paikkoja, mutta ne eivät pidättele sade- ja hulevesiä kovin hyvin eivätkä sido hiiltä maaperään. Juha-Petri Koponen / Yle

Kaupunkipuistot eivät puhdista ilmaa

Yllättävin löytö Setälän johtamassa tutkimuksessa on ollut se, etteivät kaupunkipuistot varsinaisesti puhdista ilmaa. Tutkijat eivät ottaneet oppikirjoissa kerrottua itsestään selvänä totuutena, ja huomasivat, että mitä enemmän puistoissa on puita ja kasvillisuutta, sitä huonompi ilmanlaatu siellä on.

Professorilla on looginen selitys. Puistotkaan eivät tee ihmeitä liikenteen päästöille. Jos puiston vieressä on vilkasliikenteinen katu, ei puisto pääse saasteita pakoon.

– Puistoissa ei ilma liiku. Silloin ilmansaasteet jäävät ikään kuin ansaan puiston sisälle. Sen takia mittaamme siellä korkeampia ilman hiilidioksidi- ja pienhiukkaspitoisuuksia, erilaisia syöpää aiheuttavien aineiden pitoisuuksia, typen oksideja jne, Setälä selittää.

Kaupunkipuistoilla on rahallista arvoa

Puistoja arvostetaan usein niiden kauneuden vuoksi. Niillä on myös itseisarvoa eli ne ovat arvokkaita itsessään, luontoa ja elämää ylläpitävinä paikkoina. Kaupunkiekosysteemitutkijat ovat laskeneet puistoille myös taloudellisen arvon. Silloin kaupunginviskaaleille on helpompi perustella viheralueiden säilyttämistä.

Helsingin yliopiston laskelmissa hehtaarin kokoinen, lahtelainen kaupunkipuisto tuottaa noin 200 000 euron vuotuisen hyödyn.

– Puistojen rahallista arvoa voidaan laskea niin, että kuinka paljon kaupunki joutuu uhraamaan rahaa siihen, että menetetään viheralue. Sen tilalle täytyy rakentaa infrastruktuuria, hulevesikaivoja, viemäriverkostoja. Niitä täytyy myös ylläpitää.

Setälän mukaan päättäjille on nykyään helppo perustella kaupunkipuistojen merkitys. Silti hän toivoo, että myös ekosysteemitutkimuksen arvo ymmärretään. Helsingin yliopisto on saanut kaupunkipuistotutkimukseen merkittävän apurahan Suomen Akatemialta. Tutkimus auttaa ymmärtämään paremmin, millaista kasvillisuutta puistoissa pitää olla, että siitä saa parhaan mahdollisen hyödyn irti.

Kaupunkiekosysteemitutkimuksen professori Heikki Setälä istuu Pikku-Veskun puistossa
Professori Heikki Setälä johtaa suurta kansainvälistä kaupunkiekosysteemitutkimusta. Hän on tutkinut maaperää yli 30 vuotta. Juha-Petri Koponen / Yle

Lahden Pikku-Vesijärven puistoon on piilotettu maan alle erilaisia mittareita. Entisenä maaperätutkijana Setälä tietää, että paras tieto ympäristön tilasta löytyy maaperästä. Hän ottaa esimerkin Amerikan alkuperäiskansasta, joka kunnioitti ja hoiti "äitimaata" yhtä hyvin kuin äidit hoitavat omaa lastaan.

– Alkuperäiskansakin jo tiesi, että jos maan kanssa sössitään, heimo joutuu muuttamaan muualle.

Voit keskustella aiheesta lauantaihin kello 23:een saakka.

Lue lisää:

Puistobulevardit voivat olla yllättäviä saasteloukkuja – kaupunki-ilma on huonompaa kuin luulit

Luonnontieteilijä pääsi Helvettiin - Heikki Setälä rakastaa ötököitä, lintuja ja luolia

Lue seuraavaksi