Eduskunnassa käytiin kiivas keskustelu EU:n isosta elvytyspaketista – oppositio kävi jo etukäteen kuumana, kun hallituksen kantaa ei kuulunut

Avun suuri osuus elvytysrahastossa on herättänyt kiivasta keskustelua. Valtiovarainministeri Katri Kulmuni kertoi, että hallitus ei hyväksy EU-komission ehdotusta sellaisenaan. Koko elvytyspaketin on oltava pienempi ja lainapainotteinen, sanoo Kulmuni.

elvytys
Katri Kulmuni
Valtiovarainministeri Katri Kulmuni avasi torstain kyselytunnin jälkeen keskustelun EU:n elvytysrahastosta. Sen jälkeen kaikki puolueet pääsivät ottamaan kantaa rahastoon. Kulmuni eduskunnassa 23. huhtikuuta.

Jo etukäteen eduskunnan oppositio arvosteli sitä, ettei sillä ole ollut tietoa hallituksen kannasta EU-komission ehdottamaan elvytysrahastoon, jonka suuruus on näillä näkymin 750 miljardia euroa. Eduskunnassa käytiinkin kiivasta keskustelua torstaina, vaikka perussuomalaiset nostivat asian esiin jo kyselytunnilla.

  • Voit katsoa keskustelua jutun kuvaa klikkaamalla. Kokosimme tähän juttuun keskustelun keskeisen annin.

Tästä voit lukea jutun kyselytunnilta.

Kokoomuksen Sinuhe Wallinheimo käytti twiitissään varsin suorasukaista kieltä, kuten twiitin lopusta voi lukea.

Samoilla linjoilla Twitterissä on kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah, joka harmittelee samaa kuin kokoomuksen Wallinheimo ja sanoo, että kansalaiskeskustelua on turha toivoa, hyvä kun eduskunta ehtii kantansa muodostaa, ja päättää parahdukseen, että on tämä touhua!

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on jo aiemmin sanonut Twitterissä, että elpymisrahasto Suomen kannalta tarkoittaa sitä, että suomalaisilta menee hävittäjähankinnan verran rahaa maihin, joiden veroaste on matalampi kuin Suomen.

– On aivan sama, rahoitetaanko tämä jäsenmaksujen korotuksella vai verotuksella. Suomalainen maksaa laskun joka tapauksessa, Halla-aho sanoo.

Viime viikolla EU:n komissio antoi esityksensä isosta koronaelvytyspaketista. Elpymisrahaston suuruus on 750 miljardia euroa.

Hallituksen linjausta odotettiin eilen keskiviikkona EU-ministerivaliokunnassa, mutta asian käsittely jatkui tänään. Se tuli julki myöhään iltapäivällä. EU-ministerivaliokunta linjasi torstaina, että komission ehdotus elvytysrahastoksi ei sellaisenaan ole Suomen hyväksyttävissä. Suomi vaatii esitykseen useita muutoksia.

Hallituslähteistä kerrotaan Ylelle, että hallitus sai tiedon EU-komission esityksestä käytävän eduskuntakeskustelun pikaisesta aikataulusta puhemiesneuvostolta vasta eilen.

Suomen kannasta päättää lopullisesti suuri valiokunta, joka kuulee asiantuntijoita huomenna. Ensi viikon tiistaina sillä on asiasta ylimääräinen kokous. Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) tarvitsee suuren valiokunnan mandaatin keskusteluihin EU:n kanssa.

Etukäteen kiivasta keskustelua on herättänyt EU-komission ehdottaman paketin suoran tuen määrä, joka olisi 500 miljardia euroa. Lainoina koronasta kärsiville jäsenmaille jaettaisiin 250 miljardia euroa.

Merkittävää on se, että koko summa rahoitettaisiin lainalla rahoitusmarkkinoilta, jonka komissio ottaa jäsenmaiden nimissä. Vakuutena on EU:n budjetti.

Kulmuni: Tuen oltava lainapainotteista ja pakettia pienennettävä

Elvytyskeskustelun alussa valtiovarainministeri Katri Kulmuni sanoi, että kyseessä on suuri kokonaisuus, jonka äärellä Suomen on oltava huolellinen ja varovainen kantaa muodostettaessa.

– Asian poliittiset, taloudelliset ja juridiset vaikutukset on selvitettävä tarkasti, Kulmuni sanoi.

Kulmunin mukaan Suomen reunaehdot jatkoon ovat tiukat. Asiasta on käytävä riittävästi julkista keskustelua, eikä päätöksiä tule tehdä vastoin laajaa kansalaishyväksyntää. Ei Suomessa eikä muuallakaan Euroopassa.

Suomi ei voi hyväksyä elpymisvälinettä EU-komission esittämässsä muodossa.

– Lähtökohtamme on, että tuki on lainapainotteista. Olemme valmiita tarkastelemaan kaikkia vaihtoehtoja, mutta avustusmuotoisen tuen suhteellisen osuuden on pienennyttävä. Elpymisvälineen koon tulee myös olla pienempi. Elpymisvälineen takaisinmaksuaika ei voi olla 30 vuotta, kuten on esitetty. Vaan sen tulee olla lyhyempi, järkevämpi aika, Kulmuni sanoi.

Elpymisrahaston voimassaoloaikaa tulee lisäksi rajata lyhyemmäksi kuin komission esittämä 4 vuotta. Lisäksi Kulmuni totesi, että perustuslakivaliokunnan on aikanaan otettava kantaa siihen, että esitys, kun se annetaan täyttää Suomen perustuslain vaatimukset.

Perussuomalaisten Mäkelä: Nyt käsketään suoraan lähettämään rahaa Ranskaan, Italiaan ja Espanjaan

Suurimman oppositiopuolueen Perussuomalaisten puheenvuoron käytti edustaja Jani Mäkelä.

Hallitus välittää meille Brysselin vaatimuksen, että lähettäisimme vanhoihin ja uusiin kriisimaihin lahjarahaa miljardeja euroja. Hallitus tuo eduskuntaan esityksen, johon ei ole ollut aikaa perehtyä. Ne vähät kantansa, jotka hallitus on suvainnut meille kansanedustajille kertoa eivät kerro oikeasti mitään, Mäkelä sanoi.

Hän kysyi myös, mikä merkitys on vaatia lainamuotoisuutta, jos on valmis tinkimään siitä. Jos myönnetään itsekin, että tämä esitys rajoittaa budjettisuvereniteettia, niin miksi edetä koko neuvotteluissa.

Hän kysyi myös, kuuleeko kukaan Suomen ääntä Euroopassa ja onko Suomi edes yrittänyt ottaan kantaa.

– Olemmeko sanoneet, että maksakaa itse pankkienne tappiot niin kuin mekin olemme tehneet. Leikatkaa ylisuuret velkanne, nostakaa verotusta tai leikatkaa menojanne, Mäkelä vaati.

Mäkelän mukaan kun Saksan ja Ranskan pankit piti pelastaa kymmenen vuotta sitten, se sentään naamioitiin Kreikan pelastamiseksi.

– Nyt käsketään suoraan lähettämään rahaa Ranskaan, Italiaan ja Espanjaan.

Kansanedustaja Mauri Peltokangas Perussuomalaisista kysyi, mitä tämä kaikki tulee merkitsemään Suomen kansalle?

– Kokoaan suurempi Suomi on kovaa kyytiä muuttumassa Euroopan liittovaltion pohjoisimmaksi osavaltioksi, jonka nykyhallitus ajaa ensin kylmästi konkurssiin ja EU viimeistelee avioliiton ikuisella velkavankeudella, Peltokangas vastasi kysymykseensä.

Peltokangas syytti keskustapuoluetta kansallisvaltion alasajosta ryhtymällä Vihreiden ja vasemmiston kelkkaan.

Kokoomuksen Virolainen: Hallitus vähättelee eduskunnan arvovaltaa

Toisen oppositiopuolueen kokoomuksen edustaja Anna-Mari Virolainen moitti hallitusta siitä, ettei sen kanta ollut riittävän ajoissa eduskunnan tiedossa.

– Tämä käsittely tuntuu eduskunnan arvovallan vähättelyltä.

Virolainen korosti vahvan ja toimintakykyisen EU:n olevan Suomen etu. Kokoomuksessa suhtaudumme rakentavan kriittisesti komission esitykseen, hän sanoi. Kokoomus pitää komission tavoitetta hyvänä, mutta se ei hyödytä kaikkia jäsenmaita parhaalla mahdollisella tavalla.

– Koronaelvytyksen täytyy painottua niille alueille ja sektoreille, jotka kärsivät koronakriisistä eniten. Tämän pitää näkyä kriteereissä, joilla elpymisrahaa jaetaan, Virolainen sanoi.

Virolaisen mukaan elpymisrahaston varoja ei voida käyttää aiemmin syntyneiden rakenteellisten vaurioiden korjaamiseen. Vaan siihen tarvitaan rakenteellisia uudistuksia.

Virolainen moitti hallituksen kantaa siitä, että se ei aseta minkäänlaisia talouspoliittisia ehtoja. Ehdollisuudet keskittyvät oikeusvaltioperiaatteisiiin ja ilmastotoimiin. Onko hallitus unohtanut EU:n taloussäännöt- ja periaatteet sekä rakenteellisten uudistusten merkityksen, Virolainen sanoi.

Essayah: Velanotto ja verotus mahdollistetaan

Kristillisdemokraattien Sari Essayah kritisoi, että EU:n budjetin yhteyteen perustettava elvytysrahasto on fiskaaliunionin rakentamista.

– Näin vauhdikasta fiskaaliunionin rakentamista harva ennakoi, Essayah sanoi.

Kun elpymisrahasto kytketään EU:n monivuotiseen budjettiin, sitä päästään tulevaisuudessa paisuttamaan aivan toisiin mittaluokkiiin ja laajentamaan sen käyttötarkoitusta. Näin mahdollistetaan velanotto ja verotus, Essayah sanoi.

– Tälle kaikelleko Marinin hallitus on antamassa hyväksyntänsä?

Essayah arvosteli komission esitystä myös EU:n perussopimusten hylkäämisestä.

Tuppurainen: Tämä ei ole eurokriisi, kyse on koronakriisiin vastaamisesta

Hallituksen riveistä eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) vastasi, että hallitus asettaa kaikessa toiminnassa suomalaisten edun hallituksen tavoitteeksi.

– Me ajamme Suomen asiaa, isänmaan asiaa ja koemme, että tekemällä kestäviä eurooppalaisia ratkaisuja se hyödyttää myös Suomea.

Tuppurainen huomautti eduskunnassa, että kokonaisuutta katsottaessa on tärkeätä huomata, että kyseessä ei ole pelastuspaketti.

– Tämä ei ole eurokriisi, tässä on kysymys koronakriisiin vastaamisesta, Tuppurainen painotti.

Tuppurainen sanoi, että kokonaisuudessa rahoitus muodostuu EU:n normaalista seitsenvuotisesta budjettikehyksestä tuleville vuosille ja kertaluontoisesta elpymisrahastosta. Hän korosti kertaluontoisuutta ja sanoi, että elpymisrahaston koko suhteessa koko EU:n budjettiin on vain reilu viisi prosenttia.

Hän toisti hallituksen kannan, että komission esitys Suomelle on liian suuri. Tuppuraisen mukaan Suomi tavoittelee neuvotteluissa sen saamista alaspäin. Tuppurainen sanoi, että lainamuotoisen rahoituksen myöntäminen olisi kaikkien kannalta läpinäkyvämpää, jolloin tiedettäisiin kuka maksaa takaisin ja milloin.

Tuppurainen painotti, että Suomi ei tule jakamaan mitään lahjarahaa, vaan kaiken rahoituksen pitää sopia eurooppalaisiin tavoitteisiin.

– Nyt esitetään, että tuki voidaan jopa vetää pois jäsenmaasta, jos rakenneuudistukset eivät etene EU:n talouspoliittisen ohjausjakson mukaisesti.

Tuppurainen piti tätä kovana ehdollisuutena ja lisäsi, että Suomi tukee lisäksi oikeusvaltioperiaatetta ja ilmastoehdollisuutta. Tuen jakautumisesta Tuppurainen ennakoi kovaa keskustelua EU:ssa. Suomi lähtee siitä, että tuki kohdistuu niille alueille, jotka ovat kriisistä eniten kärsineet.

Tuppurainen halusi vielä tähdentää, että hallitus pitää yksiselitteisesti kiinni siitä, että eduskunta päättää Suomen valtion budjetin menoista.

Hallituspuolueita edustavan Vihreiden Satu Hassi toisti, kuten Tytti Tuppurainen, että jokainen EU-maa vastaa omasta taloudestaan, mikä on myös EU:n toiminnan pitkä linja.

Hassi muistutti, että tasapainoisen budjetin sääntö on ratifioitava jokaisessa maassa, joka mahdollisesti saa lainaa Euroopan vakausmekanismin kautta. Tämä tarkoittaa Hassin mukaan sitä, että jokainen maa vastaa omasta taloudestaan.

Jutun päivittäminen on päättynyt.

Aiheesta voi keskustella perjantai-iltaan klo 23.

Lisää aiheesta:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Hallitus sopi kannastaan EU:n 750 miljardin euron koronaelvytyspakettiin: Komission ehdotus ei sellaisenaan Suomen hyväksyttävissä

Saako Suomi ilmaista rahaa vai joutuuko se maksajaksi? 8 kysymystä ja vastausta EU-komission uudesta miljardipaketista