21 maakuntaa ja Helsinki sote-palveluiden ja pelastustoimen järjestäjiksi, tulossa oma verotusoikeus – Kiuru: "Nyt päätetty isot suuntaviivat"

Ministereiden mukaan mallin perustuslainmukaisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota, mutta Uudenmaan erillisratkaisusta voi tulla ongelma.

sote-uudistus
Krista Kiuru
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru esitteli nykyhallituksen sote-linjaukset perjantaina aamupäivällä.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus on saanut valmiiksi sote-uudistusta koskevat linjaukset. Valmistelusta vastaava ministerityöryhmä esitteli työnsä tuloksia perjantaina Valtioneuvoston linnassa perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) johdolla.

Tässä mallin pääkohdat:

  • Marinin hallitus esittää mallia, jossa on 21 sote-maakuntaa sekä Helsinki ja 5 yhteistoiminta-aluetta erityistason palveluita varten.
  • Perusajatus on, että sote-palveluiden järjestäminen siirtyy kunnilta suurempien yksiköiden eli maakuntien harteille.
  • Sote-maakuntien rahoitus perustuu suurelta osin valtion rahoitukseen. Maakunnille tulee myös verotusoikeus, jota parhaillaan valmistellaan.
  • Palvelujen tuottaminen ja järjestäminen on samalla toimijalla.
  • Ongelmana nyt esitetyssä mallissa Savon maakuntien jakautuminen. Ratkaisu tästä tehdään myöhemmin.
  • Voit katsoa tallenteen tiedotustilaisuudesta jutun kuvaa klikkaamalla.

– Tarve uudistukselle on ollut jo kauan kiistaton ja sitä on valmisteltu usean hallituksen toimesta, lainvalmistelua johtanut sosiaali- ja terveysministeriön pääsihteeri Päivi Salo sanoi.

21 sote-maakuntaa, Helsinki sekä 5 yhteistoiminta-aluetta

– Tavoitteena on kaventaa hyvinvointieroja, turvata yhdenvertaiset palvelut, parantaa palveluiden saatavuutta, turvata työvoiman saanti ja hallita kustannuksia, hallituksen mallin esitellyt Kiuru luetteli.

Hallitus esittää mallia, jossa on 21 sote-maakuntaa sekä Helsinki ja 5 yhteistoiminta-aluetta erityistason palveluita varten.

Perusajatus on, että sote-palveluiden järjestäminen siirtyy kunnilta suurempien yksiköiden eli maakuntien harteille.

– Kustannusten nousua on hillittävä ja tuottavuutta lisättävä tekemällä asiat paremmin, ei madaltamalla palveluiden tasoa, soi keskustalainen tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen.

Sote-maakuntien rahoitus perustuu suurelta osin valtion rahoitukseen. Maakunnille tulee myös verotusoikeus, jota parhaillaan valmistellaan.

Sote-uudistuksen aiheuttamat veromuutokset eivät tule suunnitelman mukaan kiristämään verotusta.

Erotuksena edellisen hallituksen sote-malliin palveluiden järjestäminen ja tuottaminen yhdistetään samalla toimijalle, Kiuru sanoi.

– Eli se joka järjestää palveluita tietää myös, millä lailla niitä palveluita tuotetaan. Tätä tuottamista voidaan jakaa laajemmin muillekin.

Maakuntavaalit ehkä alkuvuonna 2022

Esitys laitetaan lausuntokierrokselle kesäkuun puolivälissä. Hallitus aikoo tuoda sote-lait eduskunnan käsittelyyn viimeistään joulukuussa.

– Sen jälkeen aikataulu on eduskunnan käsissä, Kiuru sanoi.

Täysivaltaisiin maakuntiin siirrytään väliaikaisten järjestelyjen kautta. Hallitus voi nimittää erityisen väliaikaisen valmistelutoimielimen.

Maakuntavaalit pidetään hallituksen suunnitelman mukaan alkuvuodesta 2022, mutta ministeri Kiuru painotti, että tämäkin aikataulu riippuu eduskunnasta.

Jos tämä aikataulu pitää, sote-maakuntien valtuustot aloittaisivat aikaisintaan maaliskuussa 2022 ja maakunnat aloittaisivat toimintansa vuoden 2023 alussa.

Julkisella puolella päävastuu, myös yksityisiä voidaan käyttää

Marinin hallituksen sote-uudistuksessa hylätään edellisen hallituksen malli valinnanvapaudesta, joka olisi tuonut yksityisen sektorin erittäin voimakkaasti mukaan sote-palveluihin.

Nyt päävastuu palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta on julkisella sektorilla.

– Sote-maakunta voi hankkia sosiaali- ja terveyspalveluja yksityiseltä palvelutuottajalta, vaikka kokonaisuus on pääsääntöisesti julkisissa käsissä, Kiuru sanoi.

Ehtoja yksityisten palvelujen käyttöön täsmennetään.

Ostopalveluina ei saa hankkia palveluja, jotka liittyvät järjestämisvastuuseen tai julkisen vallan käyttöön, sosiaalipäivystykseen tai terveydenhuollon ympärivuorokautiseen yhteispäivystykseen tai ensihoidon järjestämiseen.

Yksityinen toimija voi kuitenkin hoitaa julkista valtaa sisältäviä tehtäviä, jos asiasta on säädetty muussa laissa.

Sote-maakunta voi myös esimerkiksi vuokrata työvoimaa yksityiseltä. Maakunnan on kuitenkin voitava kaikissa tilanteissa huolehtimaan järjestämisvastuunsa mukaisista tehtävistä itse.

Ulkoistussopimuksia voidaan mitätöidä

Kiuru totesi myös, että osa nykyisistä ulkoistussopimuksista ei täytä uudistuksessa voimaan tulevien lakien kriteereitä.

Hallitus aikoo säätää kriteerit, joiden perusteella näitä sopimuksia voidaan mitätöidä.

Hallitus ei vielä halua arvioida, kuinka paljon tällaisia sopimuksia voi olla. Asiaa selvitetään myös nyt käynnistyvän lausuntokierroksen avulla.

"Historian suurin liikkeenluovutus"

Henkilöstöä koskien sote-uudistuksen linjaukset ovat isoja, ministeri Kiuru sanoi.

– Kysymyksessä on historian suurin liikkeenluovutus. Se koskee sekä terveydenhuoltoa että pelastustoimea.

Henkilöstön aseman ja osaamisen turvaaminen on tärkeää, Kiuru sanoi.

Kuntien rahoituksen osalta ministeri Kiuru totesi erikseen, että tavoitteena ei ole tällä kertaa 3 miljardin euron säästöt. Se antaa liikkumatilaa noin 18 miljardin euron potin jakamiseen.

– Varmaan jokaisen suomalaisen huulilla on kysymys, miten oman kunnan käy.

Kiurun mukaan valtion piikki ei ole kuitenkaan auki, vaan tässäkin uudistuksessa korostetaan tuottavuutta ja resurssien tehokasta käyttöä.

– Lähtökohta on, että kustannukset eivät nouse, vaan kustannusten pitää tällä mallilla pikemminkin laskea tai ainakin niitä tulee olla helpompi hallita.

Savon maakuntien ongelma ratkaistaan lausuntojen perusteella

Valmistelussa päänvaivaa on aiheuttanut Savon maakuntien jakautuminen sote-uudistuksen yhteydessä.

Hallitus pyytää lausuntoja kahdesta eri vaihtoehdosta. Toisessa Itä-Savon sairaanhoitopiirin kunnat sijoittuisivat Pohjois-Savoon, toisessa Etelä-Savoon.

– Nämä ovat aidosti tasavertaiset vaihtoehdot. Maakuntajako ratkaistaan vasta lausuntokierroksen jälkeen, Kiuru sanoi.

Erityisesti Savonlinna on ollut pohjaesitykseen tyytymätön ja haluaisi järjestää palvelunsa yhdessä Pohjois-Savon kanssa.

Keskustaministeri Hanna Kosonen sanoi, että tärkeintä on turvata keskussairaaloiden palvelut.

– Keskustan tavoite on ollut yhteinäinen Etelä-Savo. Jos tämä vaihtoiehto valitaan, silloin täytyy löytyä keinot siihen että sekä Savonlinnan että Mikkelin sairaaloiden taso säilyy.

Suurimmat kompastuskivet?

Yle kysyi ministereiltä, mitkä ovat tämä uudistuksen suurimmat kompastuskivet.

Ministeri Kiuru nimesi sellaiseksi ainakin Uudenmaan erillisratkaisun, jollaista ei ole "ennen koeponnistettu" eduskunnassa.

– Perustuslakivaliokunnassa tullaan käymään tiukkaa keskustelua ja varmasti haetaan perusteluja sille, että tämä varmasti turvaa perusoikeudet.

Kiuru katsoi että edellisten hallitusten epäonnistumisista on kuitenkin otettu opiksi. Esimerkiksi palveluiden järjestämistä ja tuottamista ei enää pyritä erottamaan.

Esimerkiksi maakuntien oman palvelutuotannon riittävyys ja koko uudistuksen rahoituksen riittävyys vaativat myös tarkkaa seurantaa, Kiuru totesi.

Hän korosti eduskunnan perustuslakivaliokunnan roolia sen varmistamisessa, että sote-uudistuksen lainsäädäntö noudattaa tällä kertaa perustuslakia ja turvaa kansalaisten oikeudet.

Sote-uudistuksesta odotettiin valmista jo Juha Sipilän (kesk.) hallituksessa, mutta aika loppui kesken ja uudistuksen kariutuminen kaatoi koko hallituksen.

Voit keskustella aiheesta alla lauantaihin kello 23 asti.

Lisää aiheesta:

Sote taas ministerien pöydällä: Hyppää tästä kärryille missä mennään

Tällä kertaa korona haastaa sote-uudistuksen: suuret kaupungit haluavat sen jäihin, mutta suurin osa pienemmistä kunnista on eri mieltä

Pysyykö sote-kone tällä kertaa ilmassa? Jälleen pöydässä on ehdotus, jonka perustuslaillisuutta ei tiedetä

Ministeriö jyrkkänä: Vain Uudellemaalle pohditaan sote-vapauksia – Turku ja Tampere eivät luovuta: Alueellisia tarpeita on muuallakin