Namibian mukaan entinen siirtomaaisäntä Saksa on valmis pyytämään anteeksi 1900-luvun alun kansanmurhaa

Saksalaisjoukkojen katsotaan surmanneen kymmeniä tuhansia alkuperäiskansojen jäseniä 1900-luvun alun konfliktissa.

Namibia
Namibian presidentti Hage Geingob.
Namibian presidentti Hage Geingob.Nic Bothma / EPA-EFE

Namibian presidentti Hage Geingobin mukaan Saksa on valmis esittämään virallisen anteeksipyynnön Namibialle vuosien 1904–08 joukkomurhista, jotka kohdistuivat Namibian alkuperäiskansoihin hereroihin ja namoihin. Geingobin mukaan Saksa on myös valmis tunnustamaan tapahtumat kansanmurhaksi.

– Saksan liittotasavalta on sopinut, että vuosien 1904–08 tapahtumia voidaan nimittää kansanmurhaksi, ja että he ovat valmiita esittämään anteeksipyynnön Saksan hallituksen korkeimmalta tasolta, Geingob kertoi parlamentille pitämässään puheessa torstaina.

Saksan hallitus ei vielä torstaina kommentoinut Geingobin sanomisia. Jotkin saksalaisvirkailijat ovat aiemmin kutsuneet tapahtumia kansanmurhaksi, mutta Saksan hallitus ei ole kansanmurhaa virallisesti tunnustanut tai pyytänyt anteeksi.

Saksa on myös aiemmin kieltäytynyt maksamasta suoria korvauksia Namibialle tapahtumista, vedoten miljooniin euroihin kehitysapua, jotka se on jo maalle maksanut.

Namibian entisen siirtomaaisännän Saksan joukot surmasivat kymmeniä tuhansia alkuperäiskansojen jäseniä 1900-luvun alun joukkosurmissa. Historiantutkijat ovat kutsuneet tapahtumia 1900-luvun ensimmäiseksi kansanmurhaksi.

Neuvotteluja käyty viisi vuotta

Saksa on käynyt vuodesta 2015 lähtien Namibian kanssa neuvotteluja sopimuksesta, joka yhdistäisi virallisen anteeksipyynnön kehitysapupakettiin.

Saksa otti nykyisen Namibian maa-alueen haltuunsa 1800-luvun lopulla osana Euroopan suurvaltojen keskinäistä kilpailua Afrikan alueiden hallinnasta. Vuosien 1884–1915 siirtomaa-aikana alue tunnettiin Saksan Lounais-Afrikkana.

Vuonna 1904 siirtomaan sisäiset jännitteet purkautuivat aseellisena kapinana, kun ensiksi hererot ja sitten namat ryhtyivät taisteluun saksalaisia vastaan.

Saksan asevoimat murskasivat kapinan säälittä. Waterbergin taistelun jäljiltä vuonna 1904 noin 80 000 hereroa pakeni saksalaisten tieltä halki Kalaharin aavikon. Joukossa oli naisia ja lapsia. Saksan joukot seurasivat pakenijoita, ja lopulta vain noin 15 000 hereron uskotaan selvinneen hengissä.

Saksan menetettyä siirtokuntansa ensimmäisessä maailmansodassa Namibian alue siirtyi Etelä-Afrikan hallintaan. Maa itsenäistyi vasta vuonna 1990.

Lähteet: AFP