Tutkijat kaipaavat luonnossaliikkujilta kuvia erilaisista kivistä – geologi vertaa kivien etsimistä lintubongauksen harrastamiseen

Kivihavaintoja voi nyt lähettää Geologian tutkimuskeskukselle älypuhelimella.

kivilajit
Kemijärven Joutsijärven kairanäyte.
Geologian tutkimuskeskus kaipaa kuvia kivistä. Kuvituskuvassa Kemijärven Joutsijärven kairanäyte.Janne Toivonen / Yle

Kiviharrastajat ja muut luonnossa liikkujat voivat nyt lähettää havaintojaan tutkijoille mobiilisovelluksella.

Geologian tutkimuskeskus on avannut Omakivi-palvelun (siirryt toiseen palveluun) kannustaakseen ihmisiä kivihavaintojen ja -näytteiden lähettämiseen. Sen voi asentaa sekä iPhone- että Android-puhelimeen.

Sovelluksella lähetetyt havainnot osallistuvat GTK:n vuotuiseen kansannäytekilpailuun, jossa parhaiden näytteiden lähettäjät saavat rahapalkintoja.

GTK:n kansannäytekilpailuun tulee vuosittain kolmisen tuhatta kivinäytettä. Lähettäjiä on viitisensataa. Monet harrastajista ovat kuitenkin lähettäneet näytteitä jopa useiden vuosikymmenten ajan.

Infografiikka Omakivi-sovelluksesta.
GTK:n Omakivi-sovelluksen käyttöohjeet.Geologian tutkimuskeskus

"Kun vähän opiskelee, voi käydä bongaamassa erilaisia asioita"

Geologi Tuomas Leskelä GTK:n Kuopion yksiköstä toivoo, että uusi sovellus kannustaisi etenkin nuoria löytämään kiviharrastuksen.

– Haluaisimme, että tästä saataisiin uusi sukupolvi kiviharrastajia liikkeelle. Tässä on riski, että toiminta hidastuu, kun harrastajat vanhenevat eivätkä pysty enää liikkumaan metsässä yhtä paljon.

Leskelä vertaa kiviä harrastuksena lintubongaamiseen.

– Se on tosi mielenkiintoista. Luonnollisessa prosessissa syntyviä kiviä, jotka näyttävät erilaiselta ja kuitenkin noudattavat tiettyjä sääntöjä. Kun vähän opiskelee, voi käydä bongaamassa erilaisia asioita luonnossa.

Kivihavaintoja toivotaan koko Suomen alueelta. GTK:ssa on huomattu, että väkilukuun suhteutettuna innokkaimmat harrastajat asuvat Pohjanmaalla ja Itä-Suomessa.

– Esimerkiksi Helsingin seudulta näytteitä tulee yllättävänkin vähän, vaikka sielläkin on potentiaalia hyville esiintymille, Leskelä sanoo.

Jos sovelluksella lähetetty kuva osoittautuu GTK:n mielestä mielenkiintoiseksi, tutkijat käyvät katsastamassa tilanteen myös paikan päällä.

Omakivi-sovellus älypuhelimen näytöllä.
Ilmaisen Omakivi-sovelluksen voi ladata App Storesta tai Google Playsta.Markku Malinen / Yle

Harrastajilta toivotaan näytteitä mahdollisista akkumineraaleista

GTK:lla on parhaillaan käynnissä valtakunnallinen akkumineraaleihin liittyvä kartoitusprojekti. Sen tavoitteena on selvittää muun muassa litiumin, koboltin ja grafiitin mineraalipotentiaalia eri puolilla Suomea.

Geologi Tuomas Leskelä uskoo, että myös kiviharrastajat voivat löytää retkillään potentiaalisia akkumineraalipaikkoja. Esimerkiksi viime vuonna GTK:lle lähetettiin pegmatiittinäyte Pohjois-Karjalasta Lieksasta alueelta, jossa vastaavia havaintoja ei ole aiemmin tehty. Pegmatiitti voi olla litiumin isäntäkivi.

Geologian tutkimuskeskuksen ylläpitämä kansannäytetoiminta palvelee raaka-ainevarojen etsintää ja tutkimusta.

Kansannäyte on kiviharrastajan geologille tai muulle asiantuntijalle toimittama kivi-, mineraali- tai maaperänäyte. Hyvä näyte saattaa johtaa jopa kaivos- tai kiviteollisuuden syntymiseen.

Tunnetuin esimerkki Suomessa lienee Outokummun vanha kaivos Pohjois-Karjalassa. Sen perustamiseen johtava kivilöydös tehtiin Rääkkylässä Kivisalmen laivaväylän ruoppaustöissä vuonna 1908.

Lue myös:

Kaivoshanke sai Heinäveden varpailleen, nyt Valamon ja Lintulan luostareihin vireillä hiljaisuuden turvavyöhyke: “Tämä on varotoimenpide”

Suomesta hamutaan akkumineraalien kärkimaata – tuotannon kasvattamiseen on mahdollisuuksia, mutta se ei tapahdu käden käänteessä