1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. työllisyys

Eläkeiän nosto, sote, lukukausimaksut, paikallinen sopiminen – tätä tarkoittavat rakenteelliset uudistukset

Poliitikot puhuvat taas päivittäin rakenteellisista uudistuksista. Harva täsmentää, mitä ne ovat.

työllisyys
Laura Kaltiainen pitää esitelmää opiskelijoille.
Lukukausimaksujen toivottaisiin ohjaavan opiskelijoita valmistumaan nopeammin.Petri Aaltonen / Yle

Talouden asiantuntijat ja poliitikot vaativat taas rakenteellisia uudistuksia. Epämääräistä käsitemöhkälettä tarjotaan ratkaisuksi, ettei tarvitsisi säästää hillittömästi julkisista menoista tai nostaa rutkasti veroja, kun Suomen velkaantumista ryhdytään hillitsemään.

Valtiosihteeri Martti Hetemäen johtaman jälleenrakennustyöryhmän raportin mukaan julkisen velan ja bruttokansantuotteen suhteen taittaminen edellyttäisi julkisen talouden vahvistamista noin 7 miljardilla eurolla.

Työryhmän mukaan tämä edellyttäisi 240 000 uuden työpaikan löytymistä.

"Tällainen työllisyyden muutos vaatisi huimia rakenteellisia muutoksia sekä työvoiman kysynnässä että tarjonnassa, sillä edes vuoden 2019 keskimääräisen työttömyysasteen puolittaminen ei riittäisi nostamaan työllisyyttä kuin noin 90 000 hengellä", raportissa todetaan.

Työryhmä toteaakin, että työllisyyttä tukevat toimet eivät yksin ratkaise julkisen talouden ongelmia.

Viimeksi rakenteellisia uudistuksia penättiin laajasti vuosien 2008–2009 finanssikriisin jälkeen. Tuolloin työllisyys heikkeni ja julkiseen talouteen pesiytyi kestävyysvaje. Ratkaisuksi käynnistettiin sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus ja eläkeuudistus. Jälkimmäinen on saatu maaliin.

Rakenteelliset uudistukset ovat keinoja, joilla lisätään työllisyyttä ja parannetaan valtion sekä kuntien taloutta ja tuottavuutta. Uudistuksiin ei lasketa tilapäistä suhdanne-elvytystä vaan keinojen pitää olla pysyviä. Niiden vaikutukset ovat yleensä hitaita.

Uudistukset myös etenevät hitaasti, koska niihin liittyy poliittisia intohimoja ja työmarkkinajärjestöt ovat usein keinoista eri mieltä. Rakenteelliset uudistukset ja niiden merkitys vaihtelevat sen mukaan, keneltä kysytään.

– Maltillisilla rakenneuudistuksilla saatavat hyödyt ovat varsin pieniä, 100 00–200 000 työpaikan saaminen on hyvin haastavaa, Eläketurvakeskuksen tutkimuksesta vastaava johtaja Jaakko Kiander sanoo.

Alla on listattu yleisimpiä rakenteellisten uudistusten keinoja.

1. Eläkkeelle siirtyminen myöhemmäksi

Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni ehdottaa eläkeiän nostamista. Hänen mukaansa ihmisten pitää jaksaa työssä pitempään ja työurien pituus täytyy saada muiden Pohjoismaiden tasolle.

Vuoden 2017 eläkeuudistus on esimerkki onnistuneesta rakenneuudistuksesta, mutta pitkään sekin kesti. Uudistaminen alkoi finanssikriisin jälkeen.

Uudistuksessa sovittiin, että vanhuuseläkkeen alaikäraja nousee portaittain, niin että eri ikäluokilla on omat eläkeikänsä. Tämä lykkää eläkkeelle jäämistä. Esimerkiksi vuonna 1962 syntyneet täyttävät vuonna 2027 65 vuotta, joka on heillä vanhuuseläkkeen alaikäraja.

Lisäksi lykkäyskorotus kannustaa jatkamaan työssä.

Menestystarina on ollut varsinkin 55–59-vuotiaiden työllisyysasteen nousu 79,1 prosenttiin, kun se kaikilla työikäisillä on 72,6 prosenttia. Yhtenä syynä oli eläkeputken alaikärajan nostaminen.

Työtön voi päästä eläkeputkeen nyt syntymävuodesta riippuen 59–62-vuotiaana. Putkea on siirretty tähän mennessä moneen kertaan ja se on keskusteluissa jälleen. Kulmuni väläytti työttömyysputken poistamista yhtenä mahdollisena uudistuksena.

Suuri osa ihmisistä ei pysy työssä 65-vuotiaaksi. Tavoitteena on nyt, että vuoteen 2025 mennessä keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä nousee 62,4 vuoteen.

2. Työelämän uudistuksilla lisää työntekijöitä

Hallituksen tavoitteena on ollut 75 prosentin työllisyysaste eli 60 000 lisätyöpaikkaa vaalikauden loppuun mennessä. Syksyn budjettiriiheen on luvassa uusi kovempi tavoite.

Työmarkkinajärjestöt listasivat työllisyyttä parantavia ehdotuksia hallitukselle jo viime kesänä. Ehdotukset ovat edelleen voimassa ja lisääkin on tulossa.

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n listalla ovat esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen, perhevapaiden uudistaminen, työvoiman liikkuvuuden edistäminen ja lyhyemmät ammatilliset koulutukset avustaviin tehtäviin.

SAK on ehdottanut muun muassa työttömien työllistämispalvelujen lisäämistä, palkkatukea ja parempaa muutosturvaa tukemaan irtisanottujen uudelleen työllistymistä.

Hallituksen viime kesänä asettamat kolmikantaiset työllisyystyöryhmät ovat edenneet jähmeästi.

Varsinkin työantajat kaipaavat työelämään joustavuutta kuten paikallista sopimista. Paikallinen sopiminen onkin työpaikoilla lisääntynyt.

3. Sosiaaliturva työhön kannustavaksi

Rakenteellisia olisivat monet työhön kannustavat sosiaaliturvan muutokset kuten aika ajoin keskusteluun nouseva kotihoidon tuen leikkaminen.

Ihmisiä halutaan lisää töihin myös paikantamalla tuloloukkuja ja poistamalla niitä.

Sosiaaliturvan uudistamiseen on nimetty komitea, mutta työn on ajateltu jatkuvan seuraavan hallituskauden puolelle.

4. Koulusta nopeammin töihin

Opiskelijoiden halutaan suorittavan tutkintonsa nopeammin ja siirtyvän koulutustaan vastaaviin töihin.

Nopeampaan valmistumiseen kannustaa esimerkiksi työelämäprofessori Vesa Vihriälän työryhmän ehdotus korkeakoulujen lukukausimaksusta. Vihriälä perusteli ehdotusta myös sillä, että hyväpalkkaisiin töihin pääsevien kansalaisten on oikeudenmukaista osallistua koulutuksen rahoittamiseen.

5. Verotus ohjaa käyttäytymistä

Verotukseen tehdyt isot pysyvät muutokset voivat olla rakenteellisia.

Jaakko Kianderin mukaan esimerkiksi yritysverotukseen ja pääomatuloverotukseen on tehty varsin isoja rakenteellisia muutoksia, joilla on haluttu tukea yritystoimintaa.

Jälleen esiin noussut listaamattomien yritysten verotuksen muutos olisi rakenneuudistus, koska se olisi pysyvä pelisääntöjen ja kannusteiden muutos.

Keskusta on ainakin aiemmin pitänyt kynnyskysymyksenä, ettei yritysten verotus kiristy. Keskusta ja RKP ovat torpanneet (siirryt toiseen palveluun) listaamattomien yritysten veroedun poistamisen.

6. Sote-uudistus säästää vain toimipaikkoja karsimalla

Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen siirtyy kunnilta suurempien yksiköiden eli maakuntien harteille. Hallituksen esityksessa palveluista vastaavat 21 sote-maakuntaa ja Helsinki. Tämän pitäisi tehostaa toimintaa.

Kuntaliiton toimitusjohtajan Minna Karhusen mukaan sosiaali- ja terveydenhuolloin kustannukset pienenevät vain jos palveluverkkoa supistetaan ja palveluja keskitetään. Se tarkoittaa toimipisteiden lakkauttamista.

"Rakenteellisissa uudistuksissa ei koskaan kaikki voita. Häviäjiä löytyy aina, mutta se on hyväksyttävä" , Karhunen toteaa blogissaan (siirryt toiseen palveluun).

Sote-uudistuksen siirtyessä hallitukselta toiselle säästötavoite on välillä hautautunut. Palveluja halutaan myös parantaa ja jonoja lyhentää. Alussa kustannukset voivat jopa nousta.

Juha Sipilän (kesk.) hallitus tavoitteli uudistuksella kolmen miljardin euron säästöjä, mutta uudessa esityksessä ei ole säästötavoitetta.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) korostaa kuitenkin mallin tuottavuutta ja resurssien tehokasta käyttöä.

Työpaikkoja ajatellen sote-uudistuksen toivotaan tehostavan hoitoketjuja niin, että työkykyongelmien ennaltaehkäisy paranee ja ongelmiin tartutaan nopeammin. Tämä pidentäisi työuria ja toisi säästöjä.

Monien työttömyyden taustalla on työkykyyn liittyvä ongelma, johon olisi pitänyt puuttua aikaisemmin.

Sairauksien ja vaivojen ennaltaehkäisyn toivotaan myös parantavan ikäihmisten kuntoa niin, että palvelujen tarve siirtyy myöhemmäksi.

7. Kuntia yhteen säästöjen toivossa

Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallitus ajoi aktiivisesti kuntaliitoksia. Niillä tavoiteltiin hallinnollisia säästöjä ja tehokkuutta.

Kuntaliiton mukaan 13 viime vuoden aikana Suomessa on tehty 76 kuntaliitosta. Kuntien lukumäärä on vähentynyt tänä aikana noin neljänneksellä. Kuntia on 310.

Viime vuosina kuntaliitosten tahti on hiipunut. Kunnissa on odoteltu sote-ratkaisua, jonka myös on toivottu tuovan tarvittavat säästöt.

Minna Karhusen mukaan paineet kuntaliitoksiin ovat olemassa. Kustannuksia tuovat lasten, nuorten ja ikääntyneiden palvelujen kustannukset samalla kun monissa kunnissa väki vähenee.

Monien kuntien talous on tiukalla. Pelkkä yhdistyminen ei auta, ellei samalla karsita päällekkäisiä palveluja pois.

Hallitus haluaa kuntaliitoksiin vauhtia, mutta pakkoliitoksia ei ajeta.

Lue myös:

Keskustan Kulmuni selittää yllättävää esitystään eläkeiän nostamisesta – väläyttää eläkeputken poistamista

Lue seuraavaksi