Voisiko naisten jalkapallosta tulla Suomen suosituin laji? Heidi Pihlaja haluaa nostaa liigan huipulle, mutta ilman törkykatsomoa ja typeriä filmauksia

Uusi jalkapallon pääsarja on osin yhden naisen aikaansaannos ja osoitus Suomi-jalkapallon muutoksesta. 

jalkapallo
Naisten jalkapalloliiga tähtää korkealle: mistä johtuu naisten jalkapallon hurja nousu?
Naisten jalkapalloliiga tähtää korkealle: mistä johtuu naisten jalkapallon hurja nousu?

Se ottelu jäi viimeiseksi.

Mestarien liigassa oli jäljellä enää Euroopan 32 parasta joukkuetta.

Ottelu pelattiin Malmössä, Rosengård FC:tä vastaan.

Vastassa oli siis kova joukkue. Mutta vahva oli PK-35 Vantaakin. Se oli ylivoimainen mestari monelta vuodelta.

Yksi Suomen kaikkien aikojen joukkueista.

Vuonna 2015 se oli voittanut Suomen mestaruuden häviämättä peliäkään ja edennyt mestarien liigassa.

Ensimmäinen osaottelu oli hävitty kotikentällä 2-0, mutta tavoitteena oli jatkopaikka.

Jos joku voisi voittaa ja mennä jatkoon, se olisi silti mahdollista. Kaikki merkit näyttivät hyviltä. Hitsautunut ryhmä lähti Ruotsiin täynnä voitontahtoa.

– Hävisimme 7-0. Urani loppui siihen, Heidi Pihlaja kertoo.

Tappio oli silmiä avaava.

Se kertoi kaikille, millä tasolla Suomen jalkapallon huippu oli.

– Mestarien liigassa huomasimme, miten kovaa Euroopan kärki kehittyy. Siellä tajusi, miten paljon paremmin Suomessa pitäisi tehdä asiat, jotta pärjäisi.

Heidi Pihlajaa tappio jäi kaivelemaan. Samalla syntyi kytevä ajatus. Hän voisi itse nostaa suomalaisen jalkapallon tasoa. Ei enää pelaajana, vaan taustalla.

Heidi Pihlaja
Suomi on isoja jalkapallomaita jäljessä naisten jalkapallossa, sanoo Heidi Pihlaja.Hilma Toivonen / Yle

“Urheilumaailman pitäisi hakea oppia 'oikeasta työelämästä', pelkällä tunteella ei pääse pitkälle”

Viikon päästä, hieman alle viisi vuotta viimeisen ottelunsa jälkeen, Heidi Pihlaja on katsomassa, kun naisten uusi jalkapalloliiga, Kansallinen liiga, aloittaa toimintansa.

Se on pitkälti hänen ansiotaan.

Suoritus on kova, koska Pihlaja aloitti työnsä Suomen palloliiton kehityspäällikkönä tasan vuosi sitten.

Työt rekrytointi- ja HR -alalla Pihlaja oli aloittanut jo peliurallaan. Peliuran päätyttyä hän siirtyi liikkeenjohdon konsultiksi ja auttoi yrityksiä muun muassa strategiatyössä.

Kun pesti palloliitossa aukesin, hän tiesi, mitä halusi. Se oli paikka, jota varten hän oli valmistautunut.

Heidi Pihlaja
Heidi Pihlaja haluaa Suomeen naisten ammattiliigan.Hilma Toivonen / Yle

Pihlaja haluaa tehdä naisten pääsarjasta ammattilaissarjan. Euroopassa monessa maassa se on jo sitä.

Ensimmäiseksi tehtäväkseen hän otti naisten liigan kehittämisen.

– Koko sarja oli suoraan sanoen nollatilassa. Ei ollut mitään visiota, mitä haluttiin olla, ei minkäänlaista selkeää näkemystä, hän kertoo.

Jalkapallomaailma voisi oppia “oikeasta työelämästä” systemaattisuutta, asioiden perustelua ja prosessimaisuutta.

– Urheilumaailmassa tunne ja fiilis ohjaavat miten asioiden pitäisi olla, sen sijaan pitäisi pystyä ymmärtämään rakenteita ja arvioimaan kokonaisuutta. Ei työelämässä ole pikavoittoja, urheilussa saatetaan luulla että on, Pihlaja sanoo.

Urheilumaailmassa liian usein pohja jää rakentamatta. Pihlaja ei halua luetella yksittäisiä esimerkkejä, mutta sanoo, että Suomi on tällaisia urheilutarinoita pullollaan. On lähdetty kovalla innolla matkaan ja sitten on tullut noutaja kesken matkan.

Miten syntyi kansallinen liiga?

Heidi Pihlaja aloitti jalkapallon kahdeksanvuotiaana, veljen esimerkistä. Heidi pelasi jalkapallon lisäksi koripalloa ja hiihti. 16-vuotiaana hän siirtyi Ilveksen edustusjoukkueeseen. Yliopisto-opintojen lopulla lähti kovempaan seuraan, mestarijoukkue PK-35:een Vantaalle ja muutti Helsinkiin.

Ihmetyksen aihe oli, että moni seura laahasi pääkaupunkiseudulla kehityksessä jäljessä.

– Ilveksessä oli sekä tyttöjen joukkueella että poikien joukkueella samat mahdollisuudet. Olen sittemmin hämmästynyt siitä, että monissa seuroissa on eri polut tytöille ja pojille, hän sanoo.

Tämän hän aikoo muuttaa.

– Tehtäväni on viedä jalkapalloa eteenpäin myös tyttöjen ja naisten lajina.

Miten sitten naisten jalkapalloa muutetaan?

Kaikki lähtee Pihlajan mukaan rakenteista: pääsarjan tason pitää olla kova, jotta pelaajista voi tulla huippu-urheilijoita. Toisaalta jo juniorivalmennuksessa on heikkoutta, etenkin tyttöjen osalta: valmentajat eivät usein ole ammattilaisia. Toisaalta liigan taustojen pitää olla kunnossa. Toisaalta…

Naisten futiksen eteen on tehty jo isoja muutoksia palloliitossa.

Viime vuonna päätettiin, että maajoukkueen edustustehtävissä miehet ja naiset saavat saman palkkion. Suomen palloliitto näytti esimerkkiä, että liigapalkoista viis, maajoukkueina miehet ja naiset ovat yhtä tärkeitä.

Heidi Pihlajan työ on siis johtaa kansallista liigaa. Samalla hän vastaa tyttöjen ja naisten jalkapallon edistämisestä.

Vuosi sitten työt aloitettuaan Pihlaja ryhtyi heti strategiatyöhön: siis miettimään, mitä naisten liiga voisi olla ja miten tavoitteeseen päästäisiin.

Ensin mietittiin arvot sekä tärkeimmät kehitysalueet nykytilanteen pohjalta.

– Kaikki aloitettiin alusta. Arvoliiton Kimmo J. Lipposen kanssa pohdittiin arvopohjaa, jolle uutta liigaa aletaan rakentaa. Työhön otettiin seurat ja joukkueet mukaan.

Arvoiksi muodostuivat samanarvoisuus, rohkeus ja tahto menestyä.

Yksinkertaisesti: Jalkapallo kuuluu kaikille ihonväriin, sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai kansalaisuuteen katsomatta.

– Tällä viikolla osallistuimme keskusteluun rasismia vastaan, panimme siitä kaikissa kanavissa viestiä, Pihlaja kertoo.

Rohkeus tarkoittaa Pihlajan mukaan taas halua muuttaa maailmaa ja rohkeutta olla esikuvana. Tahto menestyä sitä, että ollaan koko ajan parempia ja kunnianhimoisia voittamaan.

Heidi Pihlaja
Hilma Toivonen / Yle

Naisten liigassa ei sikailla

Arvot ovat ylväitä, mutta eivät tuo ketään katsomoon. Vai tuovatko? Pihlaja uskoo että tuovat.

  1. Kun liigan tasoa nostetaan, penkkiurheilijat kiinnostuvat. Se tulee tahdosta menestyä.
  2. Jos urheilu perustuu samanarvoisuuteen, se kiinnostaa lapsiperheitä ja nuoria tyttöjä. Naisten liigassa ei sikailla ja rähistä tai kieritä maassa loukkaantuneina. Tämä houkuttelee nämä ryhmät mukaan. Pihlaja lupaa iloista ja tervehenkistä huippu-urheilua.
  3. Perinteisesti etenkään keski-ikäiset naiset eivät hirveästi kuluta urheilua, Pihlaja sanoo. Naisten liiga haluaa tehdä poikkeuksen. Ne naiset, jotka eivät ole tottuneet katsomaan huippu-urheilua, eivät välitä, vaikka peli ei olisi vielä Veikkausliigatasoa. Heille tehdään kiinnnostavia urhelilutapahtumia: tuodaan katsomoon afterwork-viinit ja muuta kiinnostavaa.

Pihlaja haluaa siis kolme kohderyhmää katsomoihin. Tai ainakin tv:n ääreen ensin, näin korona-aikaan. Televisiointisopimus on tehty Ruutu+ -suoratoistopalvelun kanssa.

Strategiassakin on selkeät tavoitteet. Ja niitä mitataan.

Jos seurat onnistuvat mitatuissa asioissa, he saavat palloliitolta ylimääristä rahaa.

– Yksi tärkein tavoite tänä vuonna on saada Kansallisen liigan nimi ihmisten mieliin. Nyt tavoitellaan tunnettuutta, Pihlaja sanoo.

Yleisöön liittyviin tavoitteisiin korona tulee vaikuttamaan, Pihlaja sanoo.

Kun naiset saavat mahdollisuuden olla huippu-urheilijoita, he voivat olla huippu-urheilijoita

Jos Pihjala saisi yhden asian muuttaa, hän mahdollistaisi pelaajille huippu-urheilijan arjen. Pelaajanaiset saattavat käydä töissä, opiskella ja samaan aikaan pelata jalkapalloa.

Heidi Pihlaja
Poikien ja tyttöjen pelaajapolku pitäisi miettiä samanarvoisesti, Heidi Pihlaja sanoo.Hilma Toivonen / Yle

Nyt pelkästään jalkapallouraan panostaminen ei ole mahdollista. Eikä se ollut mahdollista hänelle itselleen.

Pääsarjan ohella Pihlaja kävi ensin lukiota. Sitten hän opiskeli Tampereen yliopistolla kauppatieteen maisteriksi, kävi töissä ja jatkoi pääsarjassa pelaamista. Mestaruusjoukkueeseen Vantaalle siirryttyään hän meni töihin.

– Kehityin pelaajana PK35:ssä, nousin maajoukkueeseen 2012 ja pääsin mestarien liigassa pelaamaan Lyonia vastaan. Se oli makea vuosi.

Sitten piti tehdä valinta: lähteäkö ulkomaille kokeilemaan vai valitako ura ja työelämä.

Suomessa on opittu häviämään, mutta nyt myös voitetaan

On vuosi 2013. Suomi pelaa Tanskaa vastaan EM-kisoissa. Panokset ovat kovat. Voittaja pääsee jatkoon.

Tanskan joukkueen moni pelaajan on Heidi Pihlajalle tuttu. Hän on ollut vaihto-opiskelussa Kööpenhaminassa ja käynyt Brøndbyn harjoituksissa.

Peli on tasoissa, eikä peliaikaa ole paljoa jäljellä. Sanna Talonen syöttää takaviistoon, Heidi Pihlaja pääsee laukomaan kuudentoista rajalta vapaasti.

Siinä se on, Pihlaja ajattelee. Mutta osuma ei ole täydellinen.

Maalivahti saa venytettyä – Kaj Kunnaksen sanoin - varpaansa eteen ja torjuu. 1-1. Suomi jää jatkopaikatta.

Tanska etenee turnauksessa.

Tämä on ollut usein suomalaisen jalkapallon tarina.

Ei ihan, mutta melkein.

Ja kyllä, kyse on myös suomalaisen urheilun suuresta tarinasta. Yritetään ja puuhataan, sitten palataan alkuun.

Toisaalta naiset ovat jo kokeneet jalkapallon arvokisat. Ja naisten perässä myös miehet pääsivät viimein arvokisoihin, jotka tosin siirrettiin vuodelle eteenpäin.

Silti voinee sanoa, että kotimainen seurajalkapallo on junnannut melkoisesti paikoillaan.

Tuleeko Kansallinen liigan onnistumaan ja muuttamaan jotain?

Heidi Pihlajan työ on uskoa, että tulee.

Näyttökoe alkaa viikon päästä sunnuntaina, kun Kansallinen liiga aloittaa.

Alku näyttää tv-sopimuksineen ja sponsoreineen lupaavalta.

Jos nainen pystyy vuodessa nostamaan naisten liigan nollasta merkittäväksi liigaksi, hänestä tullaan kuulemaan vielä lisää.

Pihlaja kuitenkin tietää, että aina lopputulos ja tavoitteeseen pääseminen ei ole tärkeää. Hänelle olennaista on matka tavoitteeseen.

– 2012 olin voittamassa ensimmäistä Suomen-mestaruuttani. Olin pelannut liigaa jo 8 vuotta.

Muistan sen kun voitimme mestaruuden ja tuli tyhjä olo. Matkalla olleet hetket tuottivat iloa, mutta tunne mestaruuden kohdalla oli tyhjä. Ajattelin, että ihan kivaa, mutta tässäkö tämä oli.

Heidi Pihlaja
Heidi Pihlaja on moninkertainen jalkapallon Suomen mestari.Hilma Toivonen / Yle

Heidi Pihlaja, mitä kolmea emojia käytit viimeksi ja mitä ne sinusta kertovat?

Naurava sydänemoji – Toisten ihmisten ilonaiheiden fiilistelyä ja empaattisuutta
Aurinkoemoji – Positiivista suhtautumista, elämä on enemmän kivaa kuin tylsää
Emojinainen – Tää on ihan vaan leppoisan oloinen emoji
Samuli Huttunen / Yle

Kuka?

  • Heidi Pihlaja, s. 1988
  • Jalkapalloliiton kehityspäällikkö, entinen huippujalkapalloilija.

Keskustelu on avoinna 8.6. klo 23 asti.

Juttua korjattu. Kansallinen liiga ei ole ensimmäinen pääsarja korona jälkeen. Naisten superpesis aloittaa jo perjantaina.