Lautailu vei Nina Niinivirran vuosiksi ulkomaille – haluaisi nyt palata, mutta unelma koulupaikasta uhkaa tyssätä kankeisiin pääsykoejärjestelyihin

Moni on tänä keväänä paininut pääsykokeisiin liittyvien ongelmien kanssa.

pääsykokeet
Nina Niinivirta
Nina Niinivirta (vas.) Sveitsissä Laaxin laskettelukeskuksessa ystävänsä Pim Jongeneelin kanssa.Nina Niinivirta

29-vuotias Nina Niinivirta oli huhtikuussa helpottunut: ammattikorkeakoulut ja yliopistot kertoivat, että ne järjestävät pääsykokeet koronatilanteen vuoksi etänä.

Se huojensi Sveitsin Zürichissä asuvan Niinivirran mieltä, sillä hän oli hakenut Suomeen opiskelemaan tietojenkäsittelyä, mutta koronapandemian vuoksi osallistuminen pääsykokeisiin oli muuttunut epävarmaksi. Sveitsiin Niinivirta oli muuttanut Suomesta kolmisen vuotta sitten, koska halusi keskittyä lautailuun.

Yllätys olikin ikävä toukokuun lopulla, kun Niinivirta huomasi, että ammattikorkeakoulujen pääsykokeen toinen vaihe oli päätetty järjestää lähikokeena korkeakoulujen kampuksilla. Ammattikorkeakoulut olivat tiedottaneet muutoksesta jo toukokuun ensimmäisellä viikolla, mutta asia oli mennyt Niinivirralla ohitse.

– Maili, jossa ilmoitettiin, että AMK-kokeen toinen vaihe järjestetään lähikokeena, oli jäänyt minulta huomaamatta tai se oli hukkunut johonkin roskapostiin, Niinivirta kertoo.

Ammattikorkeakoulujen pääsykokeen ensimmäinen vaihe järjestettiin etänä eilen torstaina. Sen perusteella karsitaan jatkoon pääsijät. Toinen vaihe järjestetään 23.–25. kesäkuuta, ja tieto siihen pääsemisestä kerrotaan hakijoille noin viikko ennen koetta.

Jotta Niinivirta pystyisi osallistumaan pääsykokeen toiseen vaiheeseen, hänen pitäisi siis lentää Suomeen viimeistään ensi maanantaina – tietämättä, onko edes päässyt jatkoon – jolloin hän ehtisi olla karanteenissa suositellut kaksi viikkoa ennen koetta. Zürichissä kahvilassa työskentelevä Niinivirta joutuisi olemaan poissa töistä yli kuukauden, koska myös Sveitsissä on suositus, että ulkomailta maahan tulevat olisivat karanteenissa kaksi viikkoa.

– Mielestäni tässä vaaditaan aika paljon esimerkiksi ihmisiltä, jotka käyvät töissä tai asuvat ulkomailla, Niinivirta toteaa.

Muuttuneista pääsykoejärjestelyistä harmia monelle

Niinivirta ei ole ainoa, joka on tänä keväänä paininut pääsykokeisiin liittyvien ongelmien kanssa.

Esimerkiksi yliopistot ovat lisänneet todistusvalintaa monilla aloilla, ja tämä on saattanut viedä monen hakijan mahdollisuudet päästä haluamaansa koulutusohjelmaan. Yliopisto- ja ammattikorkeakoululain mukaan korkeakoulujen päätöksestä muuttaa valintaperusteita ei voi valittaa.

Yle kertoikin toukokuun puolivälissä, että eduskunnan oikeusasiamiehelle on tullut lukuisia kanteluita korkeakoulujen menettelystä poikkeusoloissa. Esittelijäneuvos Mikko Sarja kertoi tuolloin, että apulaisoikeusasiamies pyytää opetus- ja kulttuuriministeriöltä selvitystä asiasta. Tarkastelu kohdistuu muun muassa siihen, kohtelevatko opiskelijavalintojen järjestelyt hakijoita yhdenvertaisesti vai eivät.

Nina Niinivirta on ollut omasta tilanteestaan yhteydessä esimerkiksi Turun ammattikorkeakouluun, joka oli hänen ensisijainen hakukohteensa. Hän kysyi, olisiko hänen tapauksessaan ollut mahdollista suorittaa etänä myös pääsykokeen toinen vaihe.

– Sain tylyn vastauksen, ettei valintakoetta voi suorittaa etänä. Lähetin uuden viestin, jossa pyysin perusteluja asialle. Onko todellista käytännön estettä, jos etäkoe onnistuu esimerkiksi yliopistoissakin.

– Siihenkin sain todella tylyn vastauksen, eikä asialle esitelty mitään perusteluita.

Tämän jälkeen Niinivirta otti yhteyttä myös opetusministeriöön ja eduskunnan oikeusasiamieheen, mutta ei ole saanut viesteihinsä vielä vastausta.

– Minusta on kohtuutonta ja epäreilua, millaista joustoa hakijoilta vaaditaan, kun valintamenettelyt muuttuvat, pääsykoepäivät muuttuvat ja todistusvalintakiintiöt nousevat. Mutta mikä on jousto koulujen puolelta, hän ihmettelee.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu pyytänyt selvitystä

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijapalveluiden palvelupäällikkö Ismo Kantola kertoo, että valintakoe on ammattikorkeakoulujen yhteinen käytäntö ja sen vuoksi yksittäinen koulu ei voi antaa hakijalle lupaa tehdä kokeen toista vaihetta etänä.

– Turun ammattikorkeakoulu on tehnyt sopimuksen Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa, joka vastaa koejärjestelmästä. Se on koulujen keskinäinen sopimus, emmekä voi poiketa yhden hakijan osalta tästä.

Turun ammattikorkeakoulu on saanut yhdenvertaisuusvaltuutetulta selvityspyynnön asiasta.

– Emme näe tässä yhdenvertaisuuteen liittyvää ongelmaa. Hakija joutuu punnitsemaan valtioneuvoston antamia karanteenisuosituksia, mutta tällöin hän on täysin samassa tilanteessa kuin kuka tahansa muukin, joka lähtisi käymään ulkomailla, Kantola sanoo.

Kantola myös huomauttaa, että ammattikorkeakoulut julkaisivat tiedon toisen vaiheen järjestämistavasta (siirryt toiseen palveluun) jo 7.5.

– Hakijoilla on siten ollut kohtuullisen paljon aikaa varautua poikkeustilanteen vaatimiin järjestelyihin.

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)

Nina Niinivirta vuoristojärven rannalla
Nina Niinivirta kertoo, että päätti pitkällisen pohdinnan jälkeen, että palaisi Suomeen.Nina Niinivirta

Viranomaiset eivät vaatineet etäkokeita

Ammattikorkeakouluissa päätettiin luopua täydellisestä etäkokeesta, kun tuli selväksi, ettei etäkokeessa ole mahdollista eliminoida vilpin mahdollisuuksia, kertoo Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n toiminnanjohtaja Petri Lempinen.

– Kuka kokeen tekee, onko hän yksin koetilanteessa ja käyttääkö hän jotain apuvälineitä, hän kuvailee.

Esimerkiksi lääketieteellisten alojen etänä järjestetyssä valintakokeessa on epäilty tapahtuneen vilppiä.

Lempisen mukaan päätös liittyi myös muuttuneeseen koronatilanteeseen. Koronarajoitusten purkamisen myötä ammattikorkeakoulut päättivät, että toinen vaihe voidaan järjestää lähikokeena kampuksilla.

Lempinen huomauttaa, että viranomaiset eivät ole missään vaiheessa vaatineet korkeakouluja järjestämään etäkokeita.

– Tämä on ollut ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen oma päätös. Aluehallintoviraston maaliskuun lopulla tekemä päätös, jolla kaikki oppilaitokset suljettiin, mahdollisti valintakokeiden järjestämisen korkeakoulujen tiloissa. Eli viranomaiset eivät ole sitä missään vaiheessa kieltäneet.

Jos koronatilanne nopeasti muuttuu, se voi kuitenkin vielä pakottaa ammattikorkeakoulut muuttamaan pääsykoejärjestelyitä.

Apua vaihtoehtoisista väylistä

Nina Niinivirta osallistui Zürichistä käsin eiliseen ammattikorkeakoulujen pääsykokeen ensimmäiseen vaiheeseen.

Yliopistoon hän ei usko pääsevänsä todistusvalintakiintiöiden ja ensikertalaiskiintiöiden noustua. Niinivirta hakee nyt opiskelemaan toista korkeakoulututkintoaan.

Hän pitää absurdina, ettei tietojenkäsittelyalan pääsykoetta voida järjestää kokonaan etänä, mutta toivoo, että ammattikorkeakouluissa, joihin hän haki, pohdittaisiin vielä joustoa.

– Esimerkiksi täällä Sveitsin päässä voisin selvittää, voinko mennä Bernin suurlähetystöön suorittamaan koetta, jotta olisin valvotussa ympäristössä.

Jos koulupaikkaa ei tänä vuonna irtoa, Niinivirta aikoo suorittaa kursseja yliopistojen yhteisessä DEFA-hankkeessa (siirryt toiseen palveluun) (Digital Education for All).

– Kun suorittaa kaikki ne kurssit vuoden aikana, niin sitä kautta pystyy hakemaan yliopistoon. Se on sitten väyläni.

Hän myös toivoo, etteivät ilman koulupaikkaa tänä keväänä jäävät lannistuisi.

– Omalla aktiivisuudella ja periksi antamattomuudella voi luovia omanlaisensa väylän tavoitteisiin.

Lue myös:

Näin sujui ammattikorkeakoulujen karsinta etänä – kokeeseen piilotetut valvontaelementit voivat paljastaa sinut, jos yritit huijata

Kukaan ei valvo, tekeekö hakija etäpääsykokeen ensimmäisen vaiheen itse – huijari menettää opiskelupaikan, jos paljastuu

Kuukausien valmistautuminen koronakriisin lyhentämään pääsykokeeseen: Noor Assad teki lääkiksen kokeen omalla koneellaan kotona, kuten muutkin yli 7000 hakijaa

Käyttövirhe aiheutti Itä-Suomen yliopiston nettipääsykokeen epäonnistumisen – nyt 750 hakijaa tekee kokeen uudelleen vaikka ongelmia oli sadalla

Janika Sirén, 20, luki satoja tunteja pääsykokeisiin, mutta vain kaksi valitaan, eikä koekaan ole mitä piti – hakija, katso oikeutesi täältä

Pääsykokeiden korvaus todistusvalinnalla on monen painajainen – opiskelija: "Miksi yliopistot eivät pystyisi järjestämään etäkokeita kuten AMK?"

Pääsykokeisiin valmistautuva Iida Lampi, 19, suhtautuu luottavaisesti etäkokeisiin – Lukiolaisten liitto vetoaa: Ei pelkkää todistusvalintaa