10 kysymystä maakuntajohtajaksi haluaville – Etelä-Karjala saa uuden maakuntajohtajan maanantaina

Esitimme Etelä-Karjalan maakuntajohtajakisan loppumetreille päässeille hakijoille 10 kysymystä maakunnasta. 

Etelä-Karjala
Etelä-Karjalan liitos karkkeja kulhossa
Etelä-Karjalan uusi maakuntajohtaja valitaan maanantaina 8. kesäkuuta. Mikko Savolainen / Yle

Etelä-Karjalan maakuntajohtaja valitaan maanantaina 8. kesäkuuta. Kaksi loppusuoralla olevaa hakijaa ovat Etelä-Karjalan liiton aluekehitysjohtaja Satu Sikanen Lappeenrannasta ja apulaisylilääkäri Antti Kivelä Kuopiosta.

1. Satu Sikanen, millaisia konkreettisia ideoita sinulla on maakunnan kehittämiseksi?

Etelä-Karjalassa on hyvät mahdollisuudet rakentaa korkeakoulujen ja suurteollisuuden ympärille vahvaa biotalouden ja energiaosaamisen keskittymää. Yksi mielenkiintoinen esimerkki on LUT-yliopiston selvitys, jossa selvitetään synteettisten polttoaineiden pilottilaitoksen rakentamista.

On tärkeää, että vahvistamme toimintaedellytyksiä yritystoiminnalle täällä ja kehitämme meidän saavutettavuutta, liikenneyhteyksiä ja nopeita tietoliikenneyhteyksiä. On myös oltava osaavaa työvoimaa ja osaamispohjaa pitää vahvistaa. On tehtävä kunnianhimoista elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa, erityisesti, jotta päästään yli koronakriisistä.

EU:n aluepolitiikan pitäisi olla Etelä-Karjalan osalta suotuisampi. Etelä-Savossa pienet yritykset voivat saada 35 prosentin investointitukia, kun meillä taas määrä on 20 prosenttia. EU:n välineistöä pitää hyödyntää ja edunvalvontaa pitää tehdä Brysseliin asti.

Satu Sikanen
Satu Sikasen mielestä Etelä-Karjalassa on vahvuuksia, joilla pelata. Niitä ovat muun muassa teollisuus, kansainväliset korkeakolut ja kaunis järviluonto. Kare Lehtonen/Yle

2. Kuinka Etelä-Karjalaan saadaan lisää asukkaita?

Vähenevän väestökehityksen taustalla on globaaleja ilmiöitä, kuten kaupungistuminen.

On kiinnostava nähdä, hidastaako koronakriisi kaupungistumista ja voisiko se luoda uusia mahdollisuuksia Etelä-Karjalalle. Voisiko lisääntynyt etätyö muuttaa ihmisten arvomaailmaa ja ajatuksia hyvästä elinympäristöstä, joka voisi lisätä vetovoimaa myös pienille kunnille?

Mitään yhtä hokkuspokkustemppua ei ole. Maakunnan pitovoimaa on rakennettava määrätietoisesti ja tehtävä paljon yhteistyötä eri toimijoiden välillä ja luoda yksityisen ja julkisen sektorin vuoropuhelua.

3. Maakuntajohtaja tekee yhteistyötä myös venäläisten kanssa. Millainen kielitaito sinulla on?

Valitettavasti en osaa venäjää. Yhteydenpito sujuu englannin kielellä, joka on hyvää.

4. Mitä ajattelet, mikä on maakuntajohtajan tärkein tehtävä?

Maakunnan elinvoiman kehittäminen, ilman muuta. Se pitää sisällään viraston johtamisen, edunvalvontaroolin ja aktiivisen yhteistyöverkoston kutojan roolin maakunnan sisällä, kansallisesti ja kansainvälisesti.

5. Miksi sinä haluat Etelä-Karjalan maakuntajohtajaksi?

Se on aluekehittäjän unelmaduuni. Minulla on pitkä kokemus aluekehitystehtävistä, olen opiskellut yhteiskuntamaantiedettä ja ollut 11 vuotta maakuntaliitossa. Aluekehitysjohtajana toimin myös maakuntajohtajan varahenkilönä. Uskon, että minulla olisi maakunnan kehittämiseen annettavaa ja haluaisin siihen vaikuttaa.

6. Mikä on mielestäsi ollut erityisen onnistunut asia Etelä-Karjalassa edeltävän maakuntajohtajan kaudella?

Maakuntajohtaja Matti Viialainen on aktiivisesti vienyt eteenpäin liikennehankkeita, kuten kaksoiraiteen rakentamisen käynnistäminen ja Lappeenrannan lentokentän alueellistaminen. Myös Hiitolanjoen kehittäminen.

7. Maakunnan kehitys keskittyy paljon kaupunkeihin ja keskittäminen vie asioita pois pienemmistä kunnista - mitä pidät huolta siitä, etteivät pienet kunnat unohdu ja myös niitä kehitetään?

Paikallisia vetovoimatekijöitä esiin nostamalla ja saattamalla maakunnallisen yhteistyön piiriin. Sillä saadaan vahvuuksia hyödynnettyä. Pienemmät kunnat pitää yhtä lailla pitää kehityksessä mukana.

8. Mikä on sinun suhteesi Etelä-Karjalaan?

Etelä-Karjala on minulle rakas kotimaakunta. Olen kotoisin Etelä-Savosta, mutta asunut täällä 17 vuotta. Täällä on perhe kasvanut ja on saatu harrastaa ja elää.

9. Mikä on sinun lempipaikkasi Etelä-Karjalassa? Miksi?

Niitä on monta, mutta yksi upea ja ainutlaatuinen on Päihäniemi Taipalsaarella. Kun asuimme Vehkataipaleella ja siellä tuli nautittua kesäpäivistä upeilla hiekkarannoilla. Joka kunnassa on upeita paikkoja, usein järven rannalla.

10. Varsinkin poikkeusoloissa rentoutuminen on tärkeää. Miten rentoudut vapaa-ajalla?

Liikuntaharrastukset ovat lähellä sydäntäni. Olen koko ikäni urheillut ja kilpaillutkin hiihdossa. Ne ajat ovat jääneet taakse, mutta talvella laitan mielelläni sukset jalkaan ja kesällä lenkkarit tai rullasukset. Kestävyysurheilun parissa saan nollattua ajatukset. Lisäksi lukeminen, joka tuo myös uusia ajatuksia työelämäänkin.

Antti Kivelä.
Antti Kivelä asuu Kupiossa, mutta hänellä on vahvat juuret Etelä-Karjalassa.Sakari Partanen / Yle

1. Antti Kivelä, millaisia konkreettisia ideoita sinulla on maakunnan kehittämiseksi?

Ilmastonmuutoksen torjunta. Energiateknologia pitää muuttaa uudenlaisiin hahmoihin. Näen Etelä-Karjalan bio- ja prosessiteollisuuden ja LUT-yliopiston osaamistason yhdistämisen hyvin suurena mahdollisuutena.

** 2. Kuinka Etelä-Karjalaan saadaan lisää asukkaita?** Kyse on veto- ja pitovoimasta. On harmillista, että kaikissa maakunnissa väestö tahtoo polarisoitua keskuskaupungin voimaan. Keskuskaupungilla on vahva pito ja houkutteluvoimaa. Koko maakunnan ominaisuudet pitäisi hyödyntää. Maakuntaliiton ja kuntien pitäisi yhteistyöllä hakea niitä jokaisen kunnan omia vahvuuksia hyvän elämänmuodon tarjoamisessa.

3. Maakuntajohtaja tekee yhteistyötä myös venäläisten kanssa. Millainen kielitaito sinulla on?

Kertoo venäjäksi osaavansa puhua hiukan venäjää.

- Auttavaa, kyllä tällä alkuun pääsee.

4. Mitä ajattelet, mikä on maakuntajohtajan tärkein tehtävä?
Aluekehityslainsäädännön mukainen aluekehittäminen. Se on kovinta ydintä.

5. Miksi sinä haluat Etelä-Karjalan maakuntajohtajaksi?
Maakuntajohtajan tehtävä on yksi hienoimmista vaikuttajatehtävistä. Se on äärimmäisen laaja- alainen. Minkään inhimillisen ei pitäisi olla vierasta, kun ajetaan maakunnan etua.

6. Mikä on mielestäsi ollut erityisen onnistunut asia Etelä-Karjalassa edeltävän maakuntajohtajan kaudella?
Matti Viialainen on ollut hyvin näkyvä. Hän on myös loistava viestijä, ei ole jäänyt epäselväksi, kuka puhuu ja millä agendalla. Hänellä on myös hyvä konsistenssi eli yhtenäisyys - suuri linja on pysynyt kirkkaana.

7. Maakunnan kehitys keskittyy paljon kaupunkeihin ja keskittäminen vie asioita pois pienemmistä kunnista - mitä pidät huolta siitä, etteivät pienet kunnat unohdu ja myös niitä kehitetään?

Yhteistyö aluekehityksessä, jossa lisätään elinvoimaa yritystoiminnan kautta. Yhteistyö kuntien, kunnanjohtajien, elinkeinoasiamiesten ja kuntien elinkeinojohtajien kanssa. Pitää kysyä, olisiko teillä jotain sellaista, jossa voisimme maakuntaliittoa auttaa.

8. Mikä on sinun suhteesi Etelä-Karjalaan?
Suhde on varsin vahva. Olen muuttanut Lappeenrantaan kaksivuotiaana ja siellä lapsuuteni elänyt. Olen kirjoittanut ylioppilaaksi Armilan lukiosta ja palvellut kornettina rakuunapataljoonassa yhden kesän. Kun valmistuin yliopistosta, muutimme takaisin Lappeenrantaan, jossa työskentelin viitisen vuotta. Vanhemmat, veli ja puolison vanhemmat asuvat siellä ja myös puolisoni on lappeenrantalainen lähtöjään.

9. Mikä on sinun lempipaikkasi Etelä-Karjalassa? Miksi?
Saimaanranta. Ihan rannan kohdasta riippumatta. Eteläkarjalaisen luonnon ja veden yhteys on aarre, jota ei ole missään muualla. Oli kyse sitten Lappeenrannan satamasta, Ruokolahdesta, Taipalsaaresta tai mistä tahansa.

10. Varsinkin poikkeusoloissa rentoutuminen on tärkeää. Miten rentoudut vapaa-ajalla?
Liikunta on se rentoutumisen väline. Kamppailulajien ystävänä oma karatetreeni ja yleisliikunta miten vain, millä saa itsensä läkähdyksiin on iloista tekemistä.