Toimittajalta: Sillit ja makrillit uivat nyt syvissä vesissä – EU:n ja Britannian välisissä kauppaneuvotteluissa tarvitaan poliittinen väliintulo

Taloudelliselta merkitykseltään mitätön kalastus nousi jumiutuneissa neuvotteluissa keskeiseksi riidan aiheeksi. Nyt tarvitaan poliittiset päättäjät apuun, kirjoittaa EU-kirjeenvaihtaja Susanna Turunen.

Euroopan unioni
Kuvassa Michel Barnier esittelee dokumentteja tiedotustilaisuudessa.
Michel Barnier esitteli EU:n ja Britannian viime syksynä neuvottelemaa poliittista julistusta tiedotustilaisuudessa Brysselissä 5. kesäkuuta. "Se ei ole vaikeaa luettavaa. Hyvää viikonloppulukemista, jos saan sanoa", Barnier sanoi.Yves Herman / AFP

LontooTurhautuminen lienee oikea sana kuvaamaan EU:n pääneuvottelijan Michel Barnierin tunteita, kun hän esitteli EU–Britannia-kauppasopimuksen keskustelujen tulokset neljän tuloksettoman neuvottelukierroksen jälkeen.

Vaikeat, yhä sopimatta olevat asiat ovat kalastus, tasapuoliset kaupan edellytykset eli "level playing field" , turvallisuus- ja oikeuskysymykset sekä sopimuksen juridinen valvonta. Missään ei olla varsinaisesti liikahdettu, suuntaan eikä toiseen.

– Britannia ei piittaa poliittisesta julistuksesta, sanoi Barnier perjantaina iltapäivällä tiedotustilaisuudessa (siirryt toiseen palveluun).

Kanaalin toisella puolella Lontoossa Britannian hallituksen nimettömänä pysyvä korkea edustaja antoi kuukausien neuvotteluista oman arvionsa toimittajille.

– Julistus on julistus. Se ei ole sopimus vaan lista aihealueista, joista neuvottelisimme sen jälkeen kun erosopimus on tullut voimaan, sanoi Britannian hallituksen edustaja taustatilaisuudessa perjantaina.

Poliittinen julistus on EU-johtajien ja pääministeri Boris Johnsonin viime lokakuussa allekirjoittama paperi, joka on määritellyt Barnierin neuvottelumandaatin.

Selkeästi mandaatti on liian rajattu. Nyt tarvitaan poliittisten päättäjien valtuuksia muuttaa neuvottelujen mandaattia, jos halutaan päästä minkäänlaiseen sopimukseen ennen vuodenvaihdetta. Silloin Britannian EU-jäsenyyden ylimenokausi päättyy ja maa on täysin irti Euroopan unionista.

Britannia erosi Euroopan unionista tammikuun lopussa.

Euroopassa on laaja yksimielisyys siitä, että lopullinen ero ilman sopimusta tulevasta suhteesta ja erityisesti kaupankäynnistä on taloudellisesti haitallinen molemmille osapuolille.

Johnsonin hallituksen edustaja kuitenkin sanoo, että kyseessä ei ole enää sopimukseton ero. Se olisi tapahtunut, jos Britannia olisi jättänyt unionin ilman erosopimusta.

Minkälainen voi olla sopimus, josta on kaksi täysin erilaista näkemystä

Barnier on neuvotellut yhdestä sopimuksesta, kokonaisuudesta, jonka alle niputetaan kaikki kalastuksesta valtiontukiin ja sopimuksen oikeudelliseen valvontaan.

Barnierin vastapuoli, Britannian pääneuvottelija David Frost taas on tavoitellut oman mandaattinsa rajoissa nippua yksittäisiä, toisistaan irrallaan olevia sopimuksia ilmailusta koulutukseen ja palveluihin sekä vapaakauppaan.

Barnierin tehtävä on suojella EU:n sisämarkkinoita, ylläpitää työvoiman käyttöä ja ympäristöä koskeva lainsäädäntö ja saada kaikki oikeudellisesti yhden elimen, EU:n tuomioistuimen valvovan silmän alle.

Frost on puhunut brexit-Britannian äänellä ja alleviivannut, että erottuaan EU:sta Britannia ei missään olosuhteissa aio alistaa itsemääräämisoikeuttaan ulkopuoliselle instituutiolle, siis EU:n tuomioistuimelle. Britannia on oikein tyytyväinen, jos se voi tehdä erillisiä sopimuksia koskien ilmailua, kauppaa, datatiedonvaihtoa tai vaikkapa sosiaaliturvaa.

EU on viestinyt, että laajan ja kaiken kattavan sopimuksen tekeminen vie aikaa ja se on nyt loppumassa. Britannia viestii jatkuvasti, että yksittäiset sopimukset voidaan tehdä hyvinkin lyhyessä ajassa.

Kuvassa poseeraavat David Frost ja Michel Barnier.
Britannian pääneuvottelija David Frost ja EU:n pääneuvottelija Michel Barnier avaavat kauppaneuvottelut Brysselissä 2. maaliskuuta. Olivier Hoslet / EPA

Brittihallituksen korkean edustajan puheiden perusteella Britannia ei millään lailla kammoksu sopimuksetonta tilannetta vuoden vaihteessa, mikäli sellaiseen tilanteeseen ajaudutaan. Maa on valmis seisomaan periaatteidensa takana, mikä tarkoittaa brexit-ideologiaa.

Britannia aikoo kaikin keinoin alleviivata uutta itsenäisyyttään ja irtisanoutuu kaikesta sellaisesta yhteistyöstä, jossa sen suvereniteettia alistettaisiin ulkopuolisen tahon valvontaan tai määräysvaltaan.

Kuinka tärkeitä sillit ja makrillit todella ovat

EU:n pääneuvottelija Barnier kuvailee tuskaa kalastusneuvotteluissa sanankääntein, joilla voisi kuvailla koko neuvotteluprosessia tähän saakka.

– EU haluaa kalastuksen jatkuvan entisellään, Britannia haluaa muuttaa kaiken.

On hämmentävää, että taloudellisesti Britannialle lähes merkityksettömästä alasta on tullut niin vahva symboli neuvotteluissa.

Kalastuksen osuus Britannian bruttokansantuotteesta on reippaasti alle puoli prosenttia (siirryt toiseen palveluun). Britannia kalastaa enemmän kuin syö itse. Ylijäämä kuljetetaan EU:n sisämarkkinoille ja erityisesti mantereelle tuodaan simpukoita ja hummeria, äyriäiset kun eivät sisälly unionin yhteiseen kalastuspolitiikkaan.

Mutta brexit-kansanäänestyksen edellä kalastajille luvattiin kalavedet ja meren antimet takaisin.

Kuvassa on kalastusalus Englannin edustalla.
Kalastusalus on palaamassa Pohjanmereltä Tynemouthin satamaan 6. kesäkuuta.AOP

Tosin samoin kuin naapurimaassa Irlannissa kalastusaluksille ei ole työntekijöiden ryntäystä. Monet alukset joutuvat tyytymään ulkomaiseen työvoimaan, jotta ne pääsisivät satamaa pidemmälle.

Työvoimapula on sama maatalouspelloilla ja terveydenhuollossa. EU:sta olisi kyllä tulijoita, mutta Britannia haluaa itse määritellä, keiden se sallii tulla töihin tai kalastaa vesillään – vaikkei edes itse kalastaisi.

On aika huutaa poliittiset johtajat apuun

Lähde Britannian hallituksesta sanoo, että maa haluaa sopimuksen, jossa kaupalle ei ole kiintiöitä eikä tulleja, mutta:

– Jos niin ei käy, se ei ole maailmanloppu.

Barnier taas sanoi lehdistötilaisuudessaan, että sopimus ilman kiintiöitä ja tulleja ei voi toteutua ilman, että sovitaan juridisesti pelisäännöistä.

Se tarkoittaa käytännössä sopimusta siitä, että hintoja ei dumpata halpatyövoiman avulla eikä kilpailuetua haeta valtiontukien kautta tai kiertämällä ympäristösäädöksiä.

David Frost sanoo tiedotteessaan (siirryt toiseen palveluun), että etäyhteyksien kautta käydyissä neuvotteluissa on nyt tultu tien päähän. Eli, jos halutaan onnistua, neuvottelutahtia täytyy tiivistää.

Pääministeri Boris Johnsonia odotetaan henkilökohtaisesti Brysseliin tapaamaan komission puheenjohtajaa Ursula von der Leyenia ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaa Charles Micheliä. Johnson saapunee Brysseliin ensi viikon jälkeisellä viikolla.

Johtajien pitää arvioida tilanne,ja kuun loppuun asti Johnsonilla on myös aikaa hakea jatkoa ylimenokaudelle. Jatkoa on tarjolla 1–2 vuodeksi, jos osapuolet katsovat sen tarpeelliseksi. Sellaista Johnson ei kuitenkaan aio pyytää.

Kuten lähde Johnsonin hallituksesta asian muotoilee:

– Sen kanssa voidaan elää.

Tilanteen ollessa täysin lukossa Barnier saattaa pyytää uutta ohjeistusta EU-johtajilta, jotka pitävät videohuippukokouksen 19. kesäkuuta.

Saksa ottaa EU-puheenjohtajuuden hoteisiinsa heinäkuun alusta ja ainakin brittien puolelta sanotaan, että neuvotteluja voidaan jatkaa läpi kesän. Saksan EU-suurlähetystöstä on arvioitu, että syyskuu on tiukka neuvottelukuukausi ja valmista halutaan lokakuun huippukokoukseen mennessä.

Frostin mukaan Britannia on valmis tekemään hartiavoimin töitä sopimuksen eteen, kunhan se myötäilee Britannian tavoitteita tasavertaisessa kauppasuhteessa, kalastuksessa ja muissa vaikeissa asioissa.

Lue lisää:

Toimittajalta: Britannian ja EU:n tulevaisuusneuvottelut ovat kaatumassa – Britannian täytyy nyt päättää, haluaako se sopimuksen vai ei

Politico: Brexit deadlock: What happens next (siirryt toiseen palveluun)