Uhanalaisen perhosen elinpiiri kapenee, kun ravinto katosi – kunnostuksen viivästyminen saattaa olla kohtalokasta

Suomen pienikokoisimman päiväperhosen elinpiirissä Heinolassa piti aloittaa hoitotoimet keväällä. Odottamisen takia populaatio on vaarassa tuhoutua, sanoo perhosasiantuntija.

luonnon monimuotoisuus
Sinisiipi-perhonen kukassa.
Pekka Sundell

Pikkusinisiipi on harvinainen ja uhanalainen perhoslaji Suomessa. Sen elinpiirejä löytyy enää kahdesta paikasta, Kontiolahdelta ja Heinolasta.

Perhosasiantuntija Pekka Sundell pelkää, että kanta hiipuu pian olemattomiin Heinolasta.

Sundellin mukaan pikkusinisiiven yksilömäärät ovat romahtaneet. Paikoissa, joissa tavattiin useita kymmeniä perhosia aiemmin, on viime vuosina tehty vain muutamia havaintoja.

– Voi sanoa, että pullonkaulassa ollaan. Jos Heinolan populaatio halutaan pelastaa, perhosen elinympäristöjen kunnostus on elintärkeää.

Pekka Sundell on toiminut konsulttina ja tehnyt useita luontoselvityksiä kaavoitukseen ja maankäyttöön liittyen ELY-keskuksille, kunnille ja rakennusalan yrityksille.

Harvinaisia perhosia hän on inventoinut Heinolassa useana vuonna eri yhteyksissä.

Ravintokasvin kasvupaikkojen kohennuksella kiire

Pikkusinisiipi on paikkauskollinen ja sen lento- ja munintakausi on touko-kesäkuussa.

Toukat käyttävät ravintokasvinaan ruohovartisiin hernekasveihin kuuluvaa idänkeulankärkeä. Toinen on masmalo, mutta sitä ei Heinolassa ole.

Kasvien ja perhosen esiintyvyyden välillä on Sundellin mukaan suora yhteys.

Idänkeulankärki on viihtynyt Heinolassa erityisesti tienvarsien paahteisilla alueilla, hiekkakuopissa ja tieliuskoilla muutaman kilometrin pituisella kaistaleella.

Monet kasvin esiintymisalueet ovat sittemmin kasvaneet umpeen, puustoittuneet ja kasvupaikat pienentyneet merkittävästi.

Sundellin mukaan laji ei tule säilymään ilman laaja-alaisia hoitotoimenpiteitä. Jotta kasvi saataisiin elpymään, alueella pitää kaataa puita ja muokata maan pintaa.

Viivyttely voi olla kohtalokasta

Hoitotoimiin on olemassa kompensaatiorahoitusta liittyen valtatie 46 rakennustöihin, mutta töiden aloitus on viivästynyt. Asiaa mutkistaa se, että mukana on useampi vastuutaho.

Rahoitus pikkusinisiiven elinpaikkojen kunnostukseen tulee Kaakkois-Suomen ELY-keskukselta, kunnostustoimista vastaa puolestaan Uudenmaan ELY-keskus.

– Meillä on ollut ongelmia töiden yhteensovittamisessa ja aikatauluissa. Perhosalueiden hoitotoimet piti aloittaa keväällä, mutta se viivästyi. Nyt pyrimme siihen, että ne päästäisiin käynnistämään heti kun mahdollista, sanoo yksikön päällikkö Anu Vilamaa.

Pekka Sundell on huolissaan pitkittymisestä. Paikan päälle pikkusinisiiven lentokaudella ei voi isoilla koneilla mennä. Hän katsoo, että toimet pitäisi kuitenkin käynnistää niillä alueilla, joista perhoset ovat jo kadonneet.

– Elintärkeät kaksi pikkusinisiiven lentokautta on jo menetetty ja perhosen tuhoutumisriski on sen myötä kasvanut kohtalokkaasti. Parin vuoden päästä sitten nähdään, ovatko hoitotoimenpiteet olleet riittäviä, selviytyykö perhonen vai oliko se tässä, hän toteaa.

Lue lisää:

Top-5 syyt, jotka uhkaavat luonnon monimuotoisuutta – ja miten niiltä vältytään

Yli 800 metsän lajia on vaarassa kuolla sukupuuttoon - mihin luonnon monimuotoisuutta tarvitaan