Uusi sote tuo toivoa maakuntiin – Jan Vapaavuori pettynyt: "Herättää edelleen erittäin suurta huolta"

Uusi malli saa kiitosta siitä, että se on edellistä ratkaisua helpommin toteutettavissa.

sote-uudistus
Lastensairaalan päivystyksen kyltti
Uudessa mallissa on 21 sotemaakuntaa ja Helsinki sote-palveluiden ja pelastustoimen tuottajina sekä järjestäjinä.Laura Hyyti / Yle

Uusi sote-uudistuksen malli on otettu toiveikkaasti vastaan eri puolilla Suomea. Uutta ratkaisua pidetään helpommin toteutettavana kuin Juha Sipilän (kesk.) hallituksen mallia, joka kompuroi perustuslaillisiin ongelmiin.

Tänään esitellyssä Sanna Marinin (sd.) hallituksen sote-uudistuksen mallissa on 21 sotemaakuntaa ja Helsinki sote-palveluiden ja pelastustoimen tuottajina sekä järjestäjinä. Lisäksi viisi yhteistoiminta-aluetta huolehtii erityistason palveluista.

Palveluiden järjestäminen siis siirtyy kunnilta maakuntien harteille.

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) ei kuitenkaan näe hallituksen sote-esityksessä montakaan hyvää asiaa.

– Tyytyväinen voi olla siihen, että Uudenmaan erillisratkaisu on mukana, mutta kyllä tämä edelleen herättää erittäin suurta huolta, hän toteaa.

– Kaikkein olennaisin avoin kysymys on, että miten tämä rahoitetaan. Mikä on vaikutus suurten kaupunkien kykyyn investoida tulevaisuudessa? Se on ollut suuri huoli jo ennen koronakriisiä ja on nyt vielä olennaisesti isompi.

Vapaavuori on suhtautunut soten maakuntamalliin ennenkin penseästi ja toistaa kantansa edelleen.

– Lähtökohtaisesti voidaan sanoa, etten innostu maakuntamallista, vaikka tehtäisiin mitä muutoksia.

Turun muutosjohtaja: "Tämä on mahdollista viedä maaliin"

Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyks) sairaalajohtaja Petri Virolainen ja kaupungin muutosjohtaja Antti Parpo pitävät tänään esiteltyä sote-uudistusta huomattavasti helpommin toteutettavana kuin edellistä mallia.

– Tässä ei ehkä ole niin merkittäviä juridisia hankaluuksia kuin viime hallituskaudella oli. Siellä oli selkeitä ristiriitoja EU-lainsäädännön kanssa. Tämä on mahdollista viedä maaliin, Parpo sanoo.

Antti Parpo
Turun muutosjohtaja Antti Parpo.Paula Collin / Yle

Parpo ja Virolainen tulkitsevat, että uudessa mallissa julkista sotepalvelua vahvistetaan merkittävästi yksityisen sektorin jäädessä taka-alalle.

– Valinnanvapaushan ei sinänsä jää pois, mutta yksityisen palveluntuottajan osuus on rajoitetumpi kuin aikaisemmassa esityksessä, Tyksin Petri Virolainen sanoo.

Itä-Savo etsii maakuntaansa

Tuoreen mallin ongelmakohta on Savon maakuntien jakautuminen. Hallitus pyytää lausuntoja Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän (Sosteri) kuulumisesta joko nykyiseen Etelä-Savon maakuntaan tai Pohjois-Savoon. Asia ratkaistaan lausuntokierroksen jälkeen.

Itä-Savo haluaa liittyä tulevan Pohjois-Savon sote-valmisteluun, vaikka se maakuntajakonsa puolesta kuuluu Etelä-Savon maakuntaan. Sosterin jäsenkunnat toivovat, että Savonlinnan keskussairaanhoidon päivystys ja riittävä päiväaikainen toiminta turvataan.

Kuntayhtymäjohtaja, johtajaylilääkäri Panu Peitsaro Itä-Savon sairaanhoitopiiristä on positiivisin mielin asian suhteen.

– Paikallisesti nähdään sairaalan turvaaminen aivan ykkösasiana. Tämä tulee olemaan vahva pohja lausunnoissa, jotka annetaan syyskuun loppuun mennessä.

Kanta-Hämeessä huoli verotuksen järjestämisestä

Sote-maakuntien rahoitus perustuu suurelta osin valtion rahoitukseen. Maakunnille tulee myös verotusoikeus, jota parhaillaan valmistellaan. Sote-uudistuksen aiheuttamat veromuutokset eivät tule suunnitelman mukaan kiristämään verotusta. Hämeen maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen arvioi, että verotuksen järjestäminen on haaste.

– Tähän asti on ajateltu, että verotusoikeus tulee kuvaan mukaan vasta seuraavassa vaiheessa. Se saattaa nostaa verotusastetta, mutta nyt saatu tiedotusmateriaali viittaa, ettei näin kävisi. Veroaste halutaan pitää samana, mutta silti maakunnille annetaan verotusoikeus. Se on vaikea temppu, mutta toivon sen onnistuvan.

Maakunnat aloittaisivat toimintansa vuoden 2023 alussa. Ahosen mielestä aikataulu on erittäin tiukka ja yksityiskohdissa riittää tekemistä.

– Verrattuna Sipilän hallituksen uudistukseen on selvästi vähemmän kunnianhimoa. Ei yritetä ratkaista kaikkia asioita kerralla, mikä on varmaan näin jälkikäteen ajatellen viisasta. Tehdään ensin jokin osa, ja myöhemmin täydennetään.

Keski-Suomessa uskotaan palveluiden yhdenmukaistumiseen

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen arvelee, että esitetty malli yhdenmukaistaa palveluja ja vähentää räikeimpiä eroja kuntien tai palveluiden tuottajien välillä.

– Periferisellä alueella palvelujen järjestäminen ja tuottaminen ei ole sen helpompaa tämän uuden mallin mukaan kuin tälläkään hetkellä. Mutta rahoituspohja on vakaampi kuin pienissä kunnissa nyt ehkä on.

Juha Kinnunen.
Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen.Jaana Polamo / Yle

Kinnusen mukaan esitys antaa pitkäjänteisyyttä ja varmuutta siihen, että palvelut pystytään myös jatkossa järjestämään.

– Toisekseen palvelut eivät tällä mallilla ala markkinaehtoisesti keskittymään. Luulen, että tulee aika kovat säästötalkoot siitä huolimatta, että rahoitusta ei olla leikkaamassa.

Lue myös: Analyysi: Uusi sote-malli ei murehdi säästöistä, mutta rahasta revennee vielä riitoja

Hänen mukaansa pääosin tarvevakioidun ja väestöpohjan mukaisesti määräytyvä rahoitusmalli tarkoittaa käytännössä, että joissain maakunnissa rahoitus nykyisestä pienenee ja toisilla saattaa jopa kasvaa.

– Keski-Suomessa pärjätään varsin hyvin palveluiden tuottamisen ja kustannusten vertailussa maan keskiarvoon nähden niin erikoissairaanhoidossa kuin koko maakunnantasolla. Myös rakenteellisesti lähdemme aika hyvästä tilanteesta liikkeelle

Päijät-Hämeen omat suunnitelmat linjassa hallituksen kanssa

Uudistus on mieleinen Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymälle. Hallituksen linjaukset vastaavat hyvinvointiyhtymän tavoitteita ja Päijät-Hämeessä suurin uudistus eli sote-palvelujen siirto maakunnan vastuulle on jo tehty. Marinin hallitus korostaa palvelujen järjestämisvastuun säilymistä vahvasti julkisissa käsissä.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän toimitusjohtaja Marina Erhola pitää soteuudistuksen aikataulua kunnianhimoisena.

Hyvinvointiyhtymän hankejohtaja Ismo Rautiainen taas näkee hallituksen tavoitteiden tukevan yhtymän suunnitelmaa yhteisyrityksen perustamisesta.

– Meillä ei ole kyse kokonaisulkoistuksesta, vaan yhden toiminnan järjestämisestä ostopalveluna. Ja sekin sillä tavalla, että olemme vahvasti mukana ohjaamassa tuotantoa, hankejohtaja muistuttaa.

Opaskyltti Päijät-Hämeen keskussairaalassa.
Päijä-Hämeen hyvinvointiyhtymän suunnitelmat ja tavoitteet sopivat yhteen uuden sote-mallinkanssa.Suvi Turunen / Yle

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä valmistelee yhteisyrityksen perustamista yksityisen sote-alan toimijan kanssa. Neuvotteluja käydään Mehiläisen, Pihlajalinnan sekä Terveystalon kanssa. Päätös kumppanista tehdään kuun lopulla. Uusi yhteisyritys alkaisi tuottaa Lahden, Kärkölän ja Iitin sote-keskuspalveluja vuoden 2021 alusta.

– Valmistelussa on koko ajan pidetty tarkasti huolta, että järjestämistehtävä säilyy yhtymällä. Meillä säilyy kyky ottaa palvelu tarvittaessa omaksi tuotannoksi, joten olemme edenneet hyvin pitkälti tämän sote-uudistuksen linjausten mukaisesti, jatkaa Ismo Rautiainen.

Meri-Lappi: Miten käy Mehiläisen kanssa solmitulle ulkoistussopimukselle?

Hallitus kertoi tänään sote-uudistuksen yhteydessä, että se esittää, että nykyisin voimassa olevia ulkoistussopimuksia voitaisiin purkaa voimaan tulevan lainsäädännön perusteella, mikäli maakunnan järjestämisvastuuta koskevat edellytykset eivät toteudu.

Meri-Lapissa on voimassa 15 vuoden suuri perusterveyden ja erikoissairaanhoidon ulkoistussopimus terveyspalveluyhtiö Mehiläisen kanssa. Sopimus ulottuu vuoteen 2033 asti ja on arvoltaan yli miljardi euroa. Palveluita tuottaa kuntien ja Mehiläisen sote-yhteisyritys Mehiläinen Länsi-Pohja.

Tornion kaupunginjohtaja Timo Nousiainen sanoo, että sopimukseen on kirjattu järjestämisvastuun siirtäminen maakunnalle.

– Tässä on ajatus, että maakunta tulee sitten palveluiden järjestäjäksi nykyisten kuntien ja sairaanhoitopiirin tilalle ja tuottaja tuottaa jatkossakin palvelut tälle alueelle ja väestöpohjalle. Sopimuksessa on eritelty vastuunjakotaulukolla, mitä palveluita tuottajalta tilataan ja miten palveluita järjestetään.

Hän pitää epätodennäköisenä, että Suomessa voitaisiin puuttua sopimuksiin taannehtivalla lainsäädännöllä.

Kainuu toivoo maakuntavaltuuston alle lisää tehtäviä

Kainuussakin uskotaan, että uudistus voi edetä suotuisasti. Maakuntajohtajan Pentti Malisen mukaan hallituksen esitys noudattaa täysin hallitusohjelmakirjausta.

– Ensinnäkin Uudenmaan erillisratkaisu on saatu aikaan. Toiseksi esitys ei sisällä niin sanottua valinnanvapauselementtiä, joka takkusi perustuslakivaliokunnassa edellisellä kerralla.

Malisesta Kainuun kannalta on toivottavaa, että vaaleilla valitun maakuntavaltuuston alle kootaan jatkossa lisää tehtäviä. Eli maakunnista tulee tehtäviltään monialaisia ja riittävän itsehallinnollisia. Valmistelun pitäisi pian käynnistyä parlamentaarisessa komiteassa.

– Esityksen mukaan sote- ja pelastuspalvelujen järjestäminen tulee Kainuussa vaaleilla valittavan valtuuston alaisuuteen. Tätä on odotettu jo edellisellä hallituskaudella.