Tutkija: Rasismi on myös suomalainen ilmiö – poliisit ja vartijat pysäyttävät sekä profiloivat Suomessakin vähemmistöjä

Uutta on, että äärioikeisto on alkanut epäillä poliisia poliittiseksi.

8 minuuttia
Mitä jos luottamus poliisiin menee? Millainen on poliisin ja kansalaisen suhde?
Mitä jos luottamus poliisiin menee? Millainen on poliisin ja kansalaisen suhde?

Poliisi tappoi kylmäverisesti miehen Yhdysvalloissa. Siitä lähtenyt ketjureaktio on suistanut yhteiskunnan raiteiltaan.

Tutkija Aura Kostiainen arvelee, että poliisin ja kansalaisten suhde on mennyt maassa rikki ja yhteiskuntajärjestys hajonnut.

– Poliisista on tullut poliittisen konfliktin osapuoli, Kostiainen sanoo.

Kostiainen on tutkinut poliisin ja kansalaisten suhdetta Suomessa. (siirryt toiseen palveluun)

Rasismilla ja kahtiajaolla on Yhdysvalloissa pitkä historia. Poliisi on Kostiaisen mukaan Yhdysvalloissa osa rasistisista rakenteellista syrjintää.

Rasismia on myös Suomessa

Kostiainen muistuttaa, että rasismi on yhtä lailla suomalainen ilmiö.

Tästä kertoo laaja Pysäytetyt-tutkimushanke. (siirryt toiseen palveluun)

– Eihän suomalainen yhteiskunta ole mitenkään vapaa rasismista. Päinvastoin. Yhteiskunnallinen keskustelu on kärjistynyt viime vuosina. Olisi kummallista, että yhteiskunnan vastakkainasettelujen kärjistyminen ja rasismin lisääntyminen ei näkyisi poliisin toiminnassa, Kostiainen sanoo.

Pysäytetyt-tutkimuksesta selviää, että rodullistettuihin vähemmistöihin kohdistuu monenlaista valvontaa. Tutkimus kertoo, että pysäytykset ja etnisen profiloinnin kokemukset ovat osa heidän elämäänsä sekä itse kohdattujen tilanteiden että muilta kuultujen kertomusten kautta. Pysäytyksiä ja etniseen profilointiin viittaavia tilanteita esiintyy monissa paikoissa: kaduilla ja puistoissa, rautatie- ja metroasemilla, autolla ajaessa, kaupoissa ja kauppakeskukseissa, ravintoloissa ja baareissa, lentokentillä ja satamissa.

Poliisin lisäksi haastateltavat kertoivat vartijoiden ja järjestysmiesten, rajavartijoiden, tullivirkailijoiden ja myyjien pysäyttäneen tai seuranneen heitä.

– Vaikka poliisi sinänsä käyttäytyi asiallisesti, on olennaista, miltä henkilöistä tuntuu, kun poliisi esimerkiksi pysäyttää joka kerta kun ajaa autoa, Kostianen sanoo.

Suomessa poliisiin luotetaan

Yhdysvalloissa luottamus poliisin on kärsinyt. Suomessa vastaava tilanne oli Kostiaisen mukaan sisällissodan jälkeen. Poliisi oli “osapuoli”.

Nyt poliisiin kuitenkin luotetaan. Sitä pidetään myös yleensä epäpoliittisena, Kostiainen sanoo.

Suomessa kansalaisten luottamusta poliisiin on mitattu vuodesta 1999 alkaen poliisibarometrilla. Viimeisimmän mittauksen mukaan 56 prosenttia haastatelluista luottaa poliisiin erittäin paljon ja 39 prosenttia melko paljon. Yhteensä poliisiin luottaa siis 95 prosenttia ihmisistä. Luku on kansainvälisesti vertailtuna korkea.

Esimerkiksi eduskunta nauttii pienempää luottamusta kuin poliisi.

Uutta on, että äärioikeisto ei luota poliisiin. Poliisista on äärioikeiston piirissä osin ryhdytty käyttämään nimistystä polpo, poliittinen poliisi.

– Kyse on yrityksestä nakertaa poliisin arvovaltaa ja tehdä poliittista poliittisen konfliktin osapuoli, Kostiainen arvelee.

Esimerkiksi Suomi ensin -mielenosoituksissa näkyi tätä ja MV-lehti on käyttänyt polpo-ilmaisua.

– Tämä on uutta, voi vain seurata, mistä tässä on kyse ja mitä tästä seuraa.

Perinteisesti Suomessa vasemmisto on luottanut vähemmän poliisiin kuin oikeisto.

Esimerkiksi Lännen median kyselyn mukaan poliisi on keskivertosuomalaista “oikeistolaisempi” ja “konservatiivisempi”, Kostiainen sanoo.

Lännen median kyselyyn vastasi joka kolmas suomalainen poliisi. Vastaukset osoittavat, että kaksi puoluetta on poliisien suosiossa. Vastaajista noin puolet äänesti viime vaaleissa joko kokoomusta tai perussuomalaisia. (siirryt toiseen palveluun)

Poliisilla monopoli väkivaltaan

Kostiaisen mukaan poliisi on vallankäyttäjä, jolla on valtion antama monopoli väkivaltaan. Poliisi pitää yllä yhteiskuntajärjestystä, josta kaikki hyötyvät. Toisaalta toiset ovat aina etuoikeutetumpia kuin toiset ja poliisi ylläpitää vallitsevaa olotilaa.

Poliisin ja kansalaisen suhde jakautuu Kostiaisen mukaan kolmeen. Poliisi on valtaa käyttävä auktoriteetti. Toisaalta poliisi on myös kansalaisten yhteistyökumppani: kansalaisiin pitää olla hyvä suhde, jotta nämä auttava poliisia. Toisaalta poliisi palvelee ihmisiä.

Ja demokratiassa kansalaiset voivat myös valvoa poliisia.

Kun luottamus poliisiin katoaa, siitä voi seurata koko yhteiskuntajärjestyksen romahtaminen.

Keskustelu on avoinna 9.6. klo 23 asti.

Protestit rasismia vastaan kärjistyivät paikoin: Göteborgissa kivitettiin poliiseja, Bristolissa kaadettiin orjakauppiaspatsas – video

Rasisminvastaisia protesteja ympäri maailmaa – Black lives matter -kylttejä niin Tokion, Lontoon, Berliinin, Sydneyn kuin Varsovankin kaduilla

Turvatoimia hellitetään Yhdysvaltojen suurkaupungeissa rauhallisen viikonlopun jälkeen

Enemmistö Minneapolisin kaupunginvaltuustosta kannattaa kaupungin poliisilaitoksen lakkauttamista