1. yle.fi
  2. Uutiset

Tiedätkö, mikä on avotuli? Yllättävän moni ei – näillä vinkeillä varmistat, ettet tuikkaa mökkimaisemaa tuleen

Luonnossaliikkujilla ja mökkeilijöillä on paljon puutteita paloturvallisuuden perusasioissa. Kokosimme listan asioista, jotka on syytä muistaa kesän kynnyksellä.

metsäpalot
kesämökki Asikkalassa
Suomeen odotetaan vilkasta mökkikesää. Juha-Petri Koponen / Yle

Ylivoimaisesti suurin osa metsä- ja maastopaloista on ihmisen toiminnan seurausta. Niistä puolestaan suurin osa syttyy nuotiosta tai grillistä.

Suomen pelastusalan keskusjärjestön mukaan vuosina 2015-2019 syttyi noin 13 500 maasto- tai metsäpaloa. Näistä vain noin tuhannessa syynä oli salama tai jokin muu luonnosta peräisin oleva syy.

– Voi sanoa, että kaikki loput palot johtuivat ihmisistä tai ihmisten käyttämistä laitteista. Määrissä on pienoista kasvua, joten asiaan on syytä kiinnittää huomiota, toteaa vanhempi asiantuntija Ilpo Leino SPEK:n rakennettu ympäristö -yksiköstä.

Vuosittain Suomessa syttyy noin 2 200 metsä- ja maastopaloa. Leinon mukaan jo perusasioissa riittää paljon petrattavaa. Hän haluaa mökkikesän kynnyksellä muistuttaa, että avotulen teko on ruohikkopalo- ja metsäpalovaroituksen aikaan kielletty.

– Se koskee myös puu- ja hiiligrillejä.

Kokosimme tähän juttuun kysymyksiä ja vastauksia metsä- ja maastopaloista. Kysymyksiin vastaavat SPEK:n vanhempi asiantuntija Ilpo Leino ja Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Jani Kanerva.

1. Miten usein nuotio, tulitikku tai tupakantumppi on maasto- tai metsäpalon syynä?

Ihmisen toiminnan aiheuttamissa paloissa tulentekovälineet ja tulitikut ovat keskeisessä osassa. Taustalla on yleensä huolimaton tai varomaton tulen käsittely maastossa.

Eniten metsä- tai maastopaloja ovat viimeisten viiden vuoden aikana aiheuttaneet nuotiot, grillit ja risujen poltto.

Savuke on sytyttäjänä kolmossijalla edellä mainittujen jälkeen.

Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Jani Kanerva Armilan paloaseman pihalla Lappeenrannassa.
Riskienhallintapäällikkö Jani Kanerva Etelä-Karjalan pelastuslaitokselta kertoo, että kipinä voi kyteä maassa jopa useita päiviä.Ville Toijonen / Yle

2. Voiko palo syttyä lasinsirpaleesta tai rikotusta lasista?

Metsäpalon syttyminen on lasista on mahdollista, mutta ei yleistä. Se vaatii suurennuslasityyppisen ilmiön, jolloin lasiin osuva auringonsäde muodostaa polttopisteen siten, että se alkaa kuumentaa maata taustalla.

3. Entä jos kirves kilahtaa kiveen polttopuita hakatessa?

Jos syntyy kipinä ja olosuhteet ovat kuivuuden, lämpötilan tai muun syyn johdosta hyvät, palon syttyminen on mahdollista.

Useimmiten metsä- tai peltotöiden yhteydessä syttyvät tulipalot lähtevät kuitenkin metsä- tai niittokoneista ja turvesoilla käytettävistä koneista.

4. Kuinka pitkään kipinä voi kyteä maassa?

Kipinä voi kyteä maassa tunteja tai jopa päiviä. Jos turvesuolla kipinä pääsee hienojakoisen turpeen sisään ja siellä on otolliset olosuhteet, palo voi syttyä vielä päivien kuluttua. Tämä riippuu myös tuulesta ja maaston kuivuudesta.

Tulitöissä, joissa kipinöi välillä paljonkin, on tehtävä jälkivartiointia vähintään tunnin ajan.

5. Mitä eroa on ruohikkopalovaaralla ja metsäpalovaaralla?

Ilmatieteen laitos antaa ruohikkopalovaroituksen keväällä, kun kasvukausi ei ole käynnistynyt ja maa on hyvin kuivaa edellisen kasvukauden jäljiltä. Metsäpalovaroitus annetaan sen jälkeen.

Varoituksissa on samat lakivelvoitteet: avotulen teko on niiden voimassaoloaikana kielletty.

Metsäpalovaroituksiin on tullut tänä vuonna kolmeportainen asteikko. Matalimmalla tasolla syttymisherkkyys pienin ja ylimmällä tasolla suurin. Ylimmällä tasolla myös palon leviämisriski korkeampi.

Avotulen teko on kielletty riippumatta varoitusindeksin tasosta.

6. Saako laavun betonirenkaaseen tehdä tulen metsäpalovaroituksen aikana?

Betonirengas tulentekopaikkana luokitellaan avotuleksi. Avotulikielto koskee myös puu- ja hiiligrillejä, jos ne pääsevät kipinöimään ympäristöön.

Jos kipinöinti ympäristöön on estetty, kyseessä ei ole avotuli.

Lue seuraavaksi