Entinen ja nykyinen kumppani ystävystyivät, ja nyt he purkavat myyttiä yhdenlaisesta äitiydestä – samaa tekee myös Suomen uusperheiden liitto

Ex-kumppani ja uusi avovaimo ystävystyivät keskenään, nyt naiset tekevät töitä yhdessä ja ovat koonneet kirjan 21 äidin kokemuksista äitiyteen kasvamisesta.

uusperheet
Helsinkiläiset Tytti-Lotta Ojala ja Marina Lönn haluavat osallistua äitimyytin murtamiseen haastamalla paha äitipuoli- ja nainen on naiselle susi -myytejä.
Helsinkiläiset Tytti-Lotta Ojala ja Marina Lönn haluavat osallistua äitimyytin murtamiseen haastamalla paha äitipuoli- ja nainen on naiselle susi -myytejä. Evelin Kask

Nyky-yhteiskunnassa äitiydellä on moni-ilmeiset kasvot. Kaksi helsinkiläisäitiä löysivät keskinäisen ystävyyden haasteista huolimatta äitiyden kautta. Se ei kuitenkaan ollut ainoa yhdistävä tekijä.

– Meitä yhdisti vauvat, mutta myös samanlaiset mielenkiinnon kohteet kuten design, estetiikka, aktiivinen synnytys ja imetys, sanoo 41-vuotias helsinkiläinen Tytti-Lotta Ojala. Hän ystävystyi entisen miehensä avopuolison Marina Lönnin kanssa, kun heidän molempien nuoremmat lapset olivat vauvoja.

Perheet asuivat tuolloin naapureina ja äidit auttoivat toisiaan lasten lyhytaikaisessa hoidossa. Vauva-arjessa oli Ojalasta mukavaa, kun voi keskustella toisen aikuisen kanssa.

– Puhuimme elämästä ja unelmista, ne olivat aika samanlaisia Marinan kanssa, hän kertoo. Ojala myöntää, että hän olisi halunnut Marinasta ystävän, jos olisi tutustunut häneen myös jossakin muualla, vaikka harrastusten parissa.

– Tytti-Lotta oli arjessa läsnä, häneltä sai tukea ja hänelle oli helppo puhua. Tilanteemme näissä lähtökohdista oli haastavampi kuin jos olisimme tavanneet muutoin, mutta ystävyytemme on rakentunut pikkuhiljaa, sanoo puolestaan 34-vuotias helsinkiläinen Marina Lönn.

Ojalalla on kaksi lasta, 2-vuotias nykyisen puolison kanssa ja 9-vuotias ensimmäisen kumppanin kanssa. Lönnillä on 2- ja 4-vuotiaat lapset sekä vuoroviikoin puolison 9-vuotias lapsi, joka on molemmille naisille yhteinen ja tärkeä. Lönn on hänelle bonusäiti.

– Halusin, että lapseni oppii tuntemaan myös muita turvallisia aikuisia. Halusin esimerkilläni näyttää, että hän saa rakastaa Marinaa ja luoda tähän läheisen suhteen. Se ei ole minulta pois, Ojala sanoo.

Naisten ystävyydestä kertoo myös Me Naiset -lehti (siirryt toiseen palveluun).

Toisen luonteenpiirteet saavat arvostusta

Ojala arvostaa Lönnin sovittelevaa, innostuvaa ja sitkeää luonnetta.

– Marina lähestyy asioita hyvän ja valon kautta. Se on äärettömän hieno luonteenpiirre.

Ojala pitää Lönniä myös rohkeana.

– Tässä tilanteessa en pidä itsestäänselvänä, että toinen haluaa päästää minut lähelleen ja tutustua minuun. Arvostan myös sitä, että molemmilla on tunne, että ystävyytemme voi syventyä.

Lönn puolestaan arvostaa Ojalan rehellisyyttä sekä valmiutta kuunnella ja keskustella.

– Tytti-Lotan rehellisyys on ihana piirre. Hän on energinen, hänen kanssaan on helppo ja hyvä puhua, hän ymmärtää ja tukee. Tytiltä saa yleensä myös jonkin neuvon tai vinkin. Tytti on voimaannuttava ihminen, arvostan häntä.

Yhteinen kirjaprojekti lähensi

Ojala ja Lönn ovat koonneet yhdessä kirjan Äitiyden jälki – tarinoita syntymästä. Mukana on 21 tarinaa erilaisesta äidiksi tulemisesta ja kasvamisesta.

– Haluamme murtaa nykyistä yhteiskunnallista keskustelua äitiydestä ja äitimyytistä. Kirja ei ole mikään vaahtokarkki-pilvilinnamalli, johon pitäisi pyrkiä. Äitiys on monenlaista ja siihen kuuluvat monenlaiset tunteet. Jokaisella on oikeus etsiä omannäköistä äitiyttä ja äitiyden ääntä, Ojala sanoo.

He ovat lukeneet keskusteluja erilaisilta äitifoorumeista sekä tutustuneet tieteellisiin ja yhteiskunnallisiin tutkimuksiin kirjaa varten.

Ojala kertoo yllättyneensä siitä, miten tiukassa "hyvän äidin" -malli on. Se ohjaa toimintaa lasten kanssa eikä sitä kyseenalaisteta, vaikka yhteiskunta ja naisen asema yhteiskunnassa ovat muuttuneet.

– Minusta on äärettömän surullista, että naiset kohtaavat näin ison asian kuin äidiksi tulon, äitinä elämisen ja kasvamisen, eivätkä voi iloita siitä, jos oma tarina ei noudata jotain historiallista näkemystä tilanteesta, tavasta ja hetkestä tulla äidiksi. Sen sijaan he joutuvat tuntemaan häpeää omasta tarinastaan, koska se ei ole muiden määrittelemän "oikean" mallin mukainen, hän toteaa.

Ojalan mukaan moni myös pyrkii sopimaan muiden hyväksymään malliin, vaikkei se tuntuisi omalta, tai vain kärsii hiljaa.

– Äitiys koskettaa jokaista naista jollakin tavalla elämän aikana. Äitiys on omapäistä, sitä voi joutua odottamaan tai sitä ei koskaan kuulu, se voi tulla vaikka ei odottaisikaan tai haluaisikaan. Äitiys vaikuttaa kaikkiin ja läpi elämän, Lönn sanoo.

Molemmat naiset näkevät, että yhteinen kirjaprojekti yhdisti ja lähensi heitä lisää.

– Kirjaprojekti on pakottanut nostamaan kissoja pöydälle ja keskustelemaan aiempaa avoimemmin, se on rakentanut myös ystävyyttä, Lönn sanoo.

– Olemme laittaneet itsemme likoon, olemme ruotineet myös omaa tarinaamme. Haluamme osallistua äitimyytin murtamiseen haastamalla paha äitipuoli ja nainen on naiselle susi -myytejä. Kaikella sillä on ollut merkitystä myös ystävyydellemme, Ojala sanoo.

Hän kertoo ymmärtävänsä nyt enemmän äitipuolen näkökulmaa ja Marinan asemaa kokonaisuudessa.

– Ei ole helppoa tulla mukaan uusperheeseen, kun toisella on jo lapsi ja perhe ennestään.

Tytti-Lotta Ojala kertoo, ettei itse ollut nuorempana niin varma äidiksi tulemisestaan. Äitiys pakottaa käsittelemään niitäkin asioita, joita muuten voisi elämässä pakoilla vähän pidempään.
Tytti-Lotta Ojala kertoo, ettei itse ollut nuorempana niin varma äidiksi tulemisestaan. Äitiys pakottaa käsittelemään niitäkin asioita, joita muuten voisi elämässä pakoilla vähän pidempään. Evelin Kask

Äitys on jokaisella erilaista

Marina Lönnille oma äitiys on antanut perspektiiviä asioihin. Ennen isoilta tuntuneet asiat ovat mitättömän pieniä ja aiemmin huomaamattomista asioista on tullut suuria.

– Parasta on lapsen katse ja rakkaus. Lapset ovat opettaneet, kuinka paljon itse voin rakastaa. Minusta kumpuaa rakkautta enemmän kuin silloin kuin elin yksin. Pysäyttävää on se, että vaikka itse olen viallinen, lapsi rakastaa ehdoitta.

Lönn kertoo rakastavansa herkkiä hetkiä lasten pohdintojen äärellä.

– Kuopus siltti yhtenä päivänä kasvojani ja sanoi: "Äiti olet enkeli." Tämä kiteyttää parhaiten tuntojani.

Hän painottaa, ettei kukaan ole mestari äitiydessä eikä ystävyydessä. Se antaa armollisuutta itseä ja muita kohtaan.

– Äitiys on tuntematon matka ihan niin kuin elämäkin. Et voi yhtään tietää, mitä tulee tapahtumaan. Se luo empaattisuutta ympärillä olevia kohtaan. Nautitaan hetkistä ja tuetaan toisiamme.

Tytti-Lotta Ojala kuvaa äitiyttä ihmisenä kasvamisen pikakelauksena. Äitiys pakottaa käsittelemään niitäkin asioita, joita muuten voisi elämässä pakoilla vähän pidempään. Lapsi on hänelle peili jokaisena päivänä.

– Rakkaus on äitiydessä suurinta. Parasta on herätä aamuisin, kun kolmen sentin päässä on iloinen pyöreä naama, joka sanoo: "Kukkuu äiti!" Sellaista vilpittömyyttä kohtaa tässä elämässä harvoin. Elämän ihmettely lapsen kanssa on ihanaa.

Molemmat muistuttavat, että jokaisessa äidissä ja ihmisessä on sisällä paljon enemmän kuin voi päältä päin nähdä. Johtopäätöksiä ei voi tehdä ulkonäön perusteella tuntematta toisen elämää ja tarinaa.

– Äideille ei tulisi jaella neuvoja pyytämättä. Ikinä ei tiedä, miksi aikuinen tai lapsi toimii, kuten toimii, Ojala kommentoi.

Taustalla omat lapsuuden kokemukset

Molemmat naiset ovat itse kokeneet lapsuudessa sen, etteivät vanhemmat tulleet toimeen keskenään. Tytti-Lotta Ojala oli lähiympäristössään 1980-luvulla myös ainoa, jonka vanhemmat olivat eronneet.

– Omat vanhempani eivät pystyneet olemaan ystäviä keskenään ja jättämään suhdettaan taakseen. Kärsin siitä kovasti. He olivat toisilleen korrekteja, eivät puhuneet toisistaan pahaa, mutta lapsi vaistoaa ristiriidat, Ojala kuvaa.

Myös Lönn kertoo kärsineensä omien vanhempien ristiriidoista.

– Vanhempani eivät olleet koskaan samoissa juhlissa. Yleensä isä vaan jäi pois. Juhlat vietettiin aina kahteen kertaan, Lönn kertoo.

Naiset haluavat omissa perheissään katsoa asioita lasten kannalta. Lapsille kukaan lähiaikuinen ei ole arvottomampi kuin toinen. Lapsilla on oltava oikeus yhdessäoloon ja yhteisiin juhliin, joissa ovat läsnä kaikki heille tärkeät ja rakkaat ihmiset. Perheet ovatkin viettäneet yhdessä lasten syntymäpäiviä ja myös esimerkiksi jouluja.

Uusperheissä lapsilla on ympärillään enemmän lähiaikuisia, on tärkeää, että välit kaikkien kanssa toimivat.

– Omat vanhempani kannustivat solmimaan suhteet Marinan kanssa ja ovat myös itse solmineet suhteen Marinaan ja hänen lapsiin. Äitini lähetti esimerkiksi jouluna Marinalle ja hänen miehelleen leivonnaisia ja lahjat heidän lapsilleen, Ojala kertoo.

Helsinkiläiset Tytti-Lotta Ojala ja Marina Lönn uskovat ystävyyden jatkuvan myös tulevaisuudessa. Heitä yhdistävät äitiyden lisäksi yhteiset mielenkiinnon kohteet.
Helsinkiläiset Tytti-Lotta Ojala ja Marina Lönn uskovat ystävyyden jatkuvan myös tulevaisuudessa. Heitä yhdistävät äitiyden lisäksi yhteiset mielenkiinnon kohteet.Evelin Kask

Ystävyys vaatii myös joustavuutta – tulevaisuus edessä

Naiset myöntävät, että ihan kaikista asioista ei voi keskustella.

– Ystävinä emme voi ihan kaikesta jutella vapaasti, ettemme loukkaa ketään. Marinalla on oikeus olla lojaali omaa miestään kohtaan. Minulle entinen mieheni on ajatuksissani ennen kaikkea lapseni isä ja kasvatuskumppani, jota kunnioita. En ajattele häntä entisenä miehenäni, Ojala sanoo.

– Kaikissa ystävyyssuhteissa on aiheita, joista ei puhuta tai voi olla molempia yhdistävä henkilö. Ei tämä niin poikkeuksellista ole. Olemme kaksi naista, ystävää ja äitiä, Lönn toteaa.

Lönn myöntää, että kuluttaa kaikkien energiaa, jos ex-puolisoiden välillä on erimielisyyttä tai riitaa. Hän toivoisi silloin voivansa olla itse koko tilanteen ulkopuolella.

– Välillä otamme hengähdystaukoja, emmekä kuule toisistamme viikkoon tai pariin. Silti Tytti-Lotta on ystävä, johon pidän eniten yhteyttä. Olen vähän sellainen erakkoluonne.

Molemmat uskovat, että he ovat ystäviä myös viiden vuoden päästä ja tulevaisuudessa.

– Vanhimman lapseni täysi-ikäisyyteen on yhdeksän vuotta, joten tapaamme varmasti muun muassa monissa perhejuhlissa. Kirjaprojekti syvensi myös ystävyyttämme lisää, joten näen meillä olevan niin paljon yhteistä viiden vuoden päästä. Se pitää meidät yhdessä, Ojala sanoo.

– Teemme töitä yhdessä ja tapaamme lähes viikoittain. Yritämme nähdä välillä myös ilman lapsia, vaikka he ovat vahvasti mukana ystävyydessämme, Lönn kertoo.

Paljon tabuja sisältävä aihe

Suomen uusperheiden liiton, Suplin (siirryt toiseen palveluun) mukaan uusperheissä on monesti haasteena äitiyden jakaminen, esimerkiksi bonusäidin rooli, millaisen suhteen hän voi muodostaa kumppaninsa aiempiin lapsiin. Yhteiskunnassa puolestaan on paineita biologiselle äidille siitä, että äitiys olisi jakamaton.

– Äitiys on vieläkin jollakin tapaa tabu yhteiskunnassa. On iso asia, että äitiys jaetaan ystävien kesken kuten Tytti-Lotta ja Marina sen tekevät, sanoo sanoo Suplin toiminnanjohtaja Kirsi Heikinheimo.

Heikinheimo on toiminut perheiden ja pariskuntien kanssa yli 30 vuotta. Hän on myös pari- ja perheterapeutti sekä uusperheneuvoja.

Eron jälkeen suhde ex-puolisoon on Heikinheimon mukaan tärkeä määritellä uudelleen. Myös uusperhe tarvitsee rajat suhteessa puolisoiden ex-elämään. Jos nykyisen kumppani ystävystyy ex-puolison kanssa, entinen puoliso tuleekin uudessa roolissa, ikään kuin uudesta ovesta, perheen sisälle.

Ensiliiton purkautumistapa vaikuttaa myös tuleviin suhteisiin.

– Miten ero on toteutunut, onko siinä kipuiltu, onko jäänyt käsittelemättömiä tunteita, onko pystytty sopimaan ja keskustelemaan asioista tai onko työstetty asiaa yhdessä esimerkiksi psykoterapiassa.

Käytännön asioista kuten taloudesta ja tapaamisoikeuksista yleensä päästään sovintoon, mutta tunnepuoli on ongelmallisempi.

– Jos toinen osapuoli kokee tulleensa omasta tahdostaan huolimatta jätetyksi tai muutoin mitätöidyksi tai epäoikeudenmukaisesti kohdelluksi, tilanne on hankalampi. Sellainen ruokkii ja pitää yllä katkeruutta, vihaa ja mustasukkaisuutta, joista voi olla vaikea päästä eteenpäin.

Taustalla voi erotilanteissa olla aina myös epävarmuutta omasta itsetunnosta ja riittämättämyyden kokemuksia. Lasten kohdalla biologinen äiti usein kokee myös lapsen arjen huonot hetket. Uusi kumppani näyttäytyy jotenkin hienompana, kun hän saa aikaan iloa omassa lapsessa.

– Sietäminen ei ole helppoa, jos itse on väsynyt. Moni äiti kipuilee sen kanssa, miten siedän, että ex-puoliso saa uuden kumppanin ja lapseni pitää hänestä.

Ongelmallisia ovat myös tilanteet, joissa sukulaiset esimerkiksi isovanhemmat suosivat biologisia lapsenlapsiaan, mutta eivät huomioi heidän uusperheen kautta tulleita sisaruksia. Sellainen lisää sisarusten välistä jännitettä ja epäsopua.

Heikinheimo ei pidä naisten ystävyyttä kuitenkaan poikkeuksellisena, vaikka näkeekin oman työnsä kautta enemmän ongelmallisia ihmissuhteita. Hän viittaa muun muassa kahteen äitiin Marika Rosenbergiin ja Tarja Törmäseen, jotka ovat kirjoittaneet kirjan Uusperheiden käsikirja. Heillä on uusperheistä ja ystävyydestä vastaavia kokemuksia kuin Ojalalla ja Lönnillä, sillä heilläkin on ollut keskenään sama puoliso ja he ovat ystävystyneet.

– Tällaisia tarinoita tarvitaan. On hienoa, että ihmiset jakavat myönteisiä kokemuksiaan. Puhumista tarvitaan kaikissa perheissä, mutta erityisesti uusperheissä. Uusperhe on kuin elävä ja liikkuva labyrintti, aina tulee jokin yllätys, Heikinheimo toteaa.

Lue myös:

Emmi-Liia Sjöholm oli äiti kolmatta kertaa kun sai esikoisensa: "Vanhemmuuteen liittyviä vahvoja tunteita ei nuorempana osannut ottaa vastaan"

Somevaikuttaja Natalia Salmela, 32, hämmästelee vanhemmuuteen liitettyjä mielikuvia: "Pikkulasten vanhemmat kuvataan zombeina, jotka eivät nuku"

Uusperheen ongelmat nostetaan Kajaanissa näyttämölle – ohjaaja-käsikirjoittaja: "Vekkuli, herkullinen ja draamallinen lähtökohta"

Uusperheen äiti sai tarpeekseen hälinästä, pakkasi kassin ja lähti "tauolle" yksiöönsä – nyt muutkin haluavat lainata sitä ollakseen rauhassa

Näin korona mullisti 7-henkisen perheen kesän – loma kuluu matkojen, mökin ja huvipuistojen sijaan kotipihassa