Selvittämätön murhamysteeri – Yksi Viron valtion perustajista kuoli Suomessa, mutta kukaan ei tiedä, miten ja miksi

Viron varapääministerin Jüri Vilmsin kuolema on yksi Suomen ja Viron yhteisen historian dramaattisista käänteistä. Maiden diplomaattisuhteet täyttävät tänään 100 vuotta.

Viro
Jüri Vilms oli kuollessaan vasta 29-vuotias, mutta hänellä oli takanaan intensiivinen ura Viron itsenäistymisvaiheen politiikassa.
Jüri Vilms oli kuollessaan vasta 29-vuotias, mutta hänellä oli takanaan intensiivinen ura Viron itsenäistymisvaiheen politiikassa.Eesti Rahvusarhiiv

TallinnaMitä tapahtui Jüri Vilmsille, Viron varapääministerille, joka katosi jäljettömiin Suomessa vuonna 1918?

Virallisen tarinan mukaan Vilms kuoli saksalaisteloittajan luotiin Helsingin Töölössä ja hänet haudattiin punakaartilaisten joukkohautaan Pohjois-Haagaan.

Töölönlahdella, Kansallisoopperan vieressä sijaitsevan punatiilisen rakennuksen seinässä on yhä Vilmsin reliefi sekä muistolaatta, jossa lukee: "Täällä Töölön sokeritehtaan pihalla kaatui Viron tasavallan varapääministeri Jüri Vilms."

Vilmsin ruumista ei kuitenkaan ole koskaan löydetty.

Asiaan perehtyneet tutkijat uskovat, että tarina saksalaisteloittajista on huijarien keksintöä.

Yksi virallisen version haastajista on Viron historiaa kymmeniä vuosia tutkinut emeritusprofessori Seppo Zetterberg. Hän alkoi perehtyä Vilmsin kohtaloon 1980-luvun lopulla, kun Viro avasi kansalliset arkistonsa tutkijoiden käyttöön.

Zetterberg huomasi heti, että Vilmsin kuolemaan liittyvä aineisto oli täynnä omituisuuksia. Huomio kiinnittyi muun muassa Vilmsin teloitusta esittävään valokuvaan, jota oli manipuloitu kömpelösti.

– Aseen edessä seisovalle miehelle on selvästi siirretty jostakin toisesta valokuvasta Jüri Vilmsin pää, Zetterberg kertoo Ylelle.

Tutkittuaan kuvaa tarkemmin Zetterberg huomasi, etteivät siinä esiintyvät teloittajat ole edes saksalaisia, kuten kuvan tiedoissa väitettiin; heillä on suomalaiset kypärät ja asepuvut.

Zetterbergin kiinnostus Vilmsin tapausta kohtaan kasvoi. Miksi joku halusi levittää varapääministerin kuolemasta väärää tietoa?

Kuva Jüri Vilmsin teloituksesta on Seppo Zetterbergin mukaan retusoitu. Kuva on Zetterbergin kirjasta Jüri Vilmsin kuolema (Otava, 1997).
Kuva Jüri Vilmsin teloituksesta on Seppo Zetterbergin mukaan retusoitu. Kuva Zetterbergin kirjasta Jüri Vilmsin kuolema (Otava, 1997).Silja Massa

Vilms lähetettiin Suomeen hakemaan apua Virolle

Viro julistautui itsenäiseksi 24. helmikuuta 1918, mutta jo seuraavana päivänä, 25. helmikuuta, saksalaiset miehittivät Tallinnan ja pysäyttivät maan itsenäistymispyrkimykset. Maaliskuun alkuun mennessä saksalaiset olivat saaneet koko Viron haltuunsa.

Viron väliaikainen hallitus päätti lähettää joukon poliitikkoja länteen levittämään sanaa maan itsenäistymisestä ja etsimään tukea Viron pelastamiseksi.

Maaliskuun 24. päivänä matkalle kohti Suomea lähtivät varapääministeri ja oikeusministeri Jüri Vilms, valtiovarainministeri Juhan Kukk sekä heidän matkakumppaninsa, virkamiehet Arnold Jürgens ja Johannes Peistik.

Miesten oli määrä ylittää Suomenlahti jään yli ja pyrkiä maihin Kotkan, Loviisan tai Haminan suunnalla. Suomesta seurueen oli tarkoitus jatkaa matkaa kohti Ruotsia.

Matkalla miehet kuitenkin katosivat. Virallisen tarinan mukaan seurue joutui saksalaisten vangeiksi Suomenlahdella sijaitsevassa Suursaaressa ja heidät kuljetettiin laivalla Helsinkiin teloitettaviksi.

Tämä totuus on kuitenkin vain pienen porukan keksintöä, sanoo Zetterberg.

Jüri Vilms (eturivissä, kolmas vasemmalta) kuului myös Viron kansankongressin johtoon. Vilmsin vieressä vasemmalla valtionpäämies Konstantin Päts.
Jüri Vilms (eturivissä, kolmas oikealta) kuului Viron kansankongressin johtoon. Vilmsin vieressä vasemmalla on valtionpäämies Konstantin Päts. Kuva on vuodelta 1917.Eesti Rahvusarhiiv

Huijaritutkijat rahastivat Viron valtiota

Tärkeän valtiomiehen katoaminen oli Virolle shokki, ja tapaus kylmensi Suomen ja Viron suhteita merkittävästi.

Suomessa riehunut sisällissota vaikeutti tapauksen tutkimista. Tutkimukset aloitettiin kunnolla vasta vuonna 1920, jolloin kolme virolaismiestä tarjoutui ottamaan Vilmsin tapauksen tutkittavakseen.

Näiden miesten taustat ja motiivit ovat Zetterbergin mukaan epäilyttäviä.

– He alkoivat nyhtää Viron valtiolta rahaa niin sanotun tutkimuksensa tekemiseen. Viro maksoikin heille avokätisesti, sillä varapääministerin kuoleman selvittämiselle oli kova tarve, Zetterberg kertoo.

Tutkimustuloksia syntyi nopeasti – Zetterbergin mielestä liiankin nopeasti.

Virallinen totuus Helsingin sokeritehtaalla tapahtuneesta teloituksesta nieltiin Virossa helposti, sillä mikä tahansa ratkaisu tuntui paremmalta vaihtoehdolta kuin epätietoisuus kadonneen ministerin kohtalosta.

Se, että esitetty ratkaisu oli Saksa-vastainen, oli Zetterbergin mukaan omiaan sumentamaan virolaisten arvostelukykyä.

– Virolaiset ja saksalaiset olivat vihollisia, joten Saksa-vastaisen totuuden löytymiselle oli suorastaan kansallinen tarve. Jüri Vilms sai tarinassa marttyyrin roolin, Zetterberg sanoo.

Lue lisää: Virolainen kirjallisuudentutkija: Saksalaisviha oli keskeistä virolaisten identiteetissä

Neljä ruumista nostettiin Pohjois-Haagan joukkohaudasta joulukuussa 1920 ja kuljetettiin Viroon, jossa Vilmsille ja kumppaneille järjestettiin suuri hautajaisseremonia. On mahdollista, etteivät ruumiit kuitenkaan kuuluneet kadonneille virolaispoliitikoille.

Vilmsille järjestettiin Virossa suuret hautajaiset vuonna 1920.
Vilmsille järjestettiin Virossa suuret hautajaiset vuonna 1920.Eesti Rahvusarhiiv

Suomen ja Viron suhteet ovat olleet myrskyisät

Vilmsin kuolema on vain yksi esimerkki Suomen ja Viron suhteiden dramaattisista vaiheista.

– Tykkäämme ajatella, että Suomi ja Viro ovat olleet aina rakkaita veljeskansoja, mutta historian varrella mailla on ollut myös paljon erimielisyyksiä, Zetterberg sanoo.

Erimielisyyksiä aiheutti muun muassa kieltolaki, joka oli Suomessa voimassa vuosina 1919–1932. Virossa kieltolakia ei ollut, ja viinaa hinattiin suurissa merisäiliöissä Virosta Suomen puolelle. Salakuljetus ei tietenkään miellyttänyt Suomea.

Zetterberg muistuttaa, että Viro ja Suomi olivat myös monissa asioissa toistensa kilpakumppanit. 1920- ja 1930-luvuilla kaksi pientä valtiota kilpaili esimerkiksi maataloustuotteiden länsikaupasta.

Vakavin diplomaattinen kriisi maiden välille puhkesi vuonna 1935, kun Viroa diktaattorimaisesti hallinneen Konstantin Pätsin poliittinen vastustaja Artur Sirk pakeni vankilasta Suomeen ja sai Suomesta oleskeluluvan.

Tilanne kärjistyi epäonnistuneeseen vallankaappausyritykseen, jonka suunnitteluun Sirk sai apua myös suomalaisilta. Tämän seurauksena presidentti Konstantin Päts uhkasi katkaista maiden diplomaattiset suhteet kokonaan.

Suomelle lähetetyssä nootissa valitettiin "veljeskansan maaperällä nähdyistä vihanilmauksista Viron Valtionpäämiestä ja Hallitusta vastaan".

"Olemme samaa perhettä"

Myrskyistä huolimatta Suomen ja Viron suhteet ovat olleet aina läheiset.

– Olemme samaa perhettä, kuin saman puun kaksi eri oksaa, Zetterberg sanoo.

Vaikka Suomen ja Viron diplomaattisten suhteiden lasketaan alkaneen sata vuotta sitten, esimerkiksi kauppa- ja kulttuurisuhteet ulottuvat paljon pidemmälle historiaan.

Zetterberg on tutkinut paljon muun muassa 1800-lukua, jolloin Viron kansallisen heräämisen johtohahmot kuten Johann Voldemar Jannsen ja Lydia Koidula kiertelivät ahkerasti Suomessa ja Elias Lönnrot puolestaan teki pitkiä tutkimusmatkoja Virossa.

Suomi nähdään usein Viron isoveljenä, mutta vaikutteet ovat kulkeneet toiseenkin suuntaan. Vielä 1930-luvulla suomalainen kulttuuriväki kävi etsimässä Virosta Eurooppaa. Suomalaisrunoilija Eino Leino, oman aikansa estofiili, kertoi aistivansa Virossa sen, millaiset tuulet Euroopassa puhaltavat.

Neuvostoaikana Viro sulkeutui, ja tietoa lännestä tihkui maahan lähinnä Suomen television kautta.

Suomen ja Viron välinen laivaliikenne loppui vuonna 1939, mutta käynnistyi uudelleen heinäkuussa 1965. Vanemuine-laivan kyydissä olleiden suomalaisten mukana Viroon tuli suomalaisia lehtiä, kirjoja ja länsimaisia ajatuksia.
Suomen ja Viron välinen laivaliikenne loppui vuonna 1939, mutta käynnistyi uudelleen heinäkuussa 1965. Vanemuine-laivan kyydissä olleiden suomalaisten mukana Viroon tuli suomalaisia lehtiä, kirjoja ja länsimaisia ajatuksia.Eesti Rahvusarhiiv

Viron uudelleenitsenäistymispyrkimyksissä Suomella oli auttajan rooli. Viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana Viro on kasvanut autettavasta Suomen tasavertaiseksi kumppaniksi.

Maiden välinen yhteistyö on nyt tiiviimpää kuin koskaan, ja sen uskotaan lisääntyvän tulevaisuudessa entisestään. Tulevaisuuden visioissa toistuvat suunnitelmat Helsingin ja Tallinnan muodostamasta kaksoispääkaupungista, jonka merenalainen tunneli yhdistää.

Tämänkaltaiset ideat eivät ole uusia. Valtionpäämies Konstantin Päts kehitteli jo Viron vapaussodan aikana vuosina 1918–1920 unionia tai kaksoisvaltiota Suomen kanssa. Pätsin haaveissa mailla olisi omat hallitukset ja lainsäädäntölaitokset, mutta myös useita yhteisiä laitoksia ja elimiä.

Virossa Pätsin ideat saivat laajaa kannatusta, mutta Suomi ei niistä innostunut.

Voisiko kaksoisvaltiosta tulla vielä joskus todellisuutta? Seppo Zetterberg ei usko tähän.

– Suomenlahden ylittävä kaksoisvaltio olisi naapurillemme Venäjälle kauhistus. Sen sijaan Helsingin ja Tallinnan muodostama kaksoiskaupunki, Talsinki, on enemmän tai vähemmän todellisuutta jo nyt, hän sanoo.

Lue lisää: Helsingin ja Tallinnan välinen kaksoiskaupunki on arkea yhä useammalle

Ennen puhuttiin Suomen ja Viron yhdistävästä heimosillasta. Nämä puheet ovat Zetterbergin mukaan nyt vaihtuneet puheisiin tunnelista.

– Kyllä minä uskon, että ennemmin tai myöhemmin tunneli yhdistää maat toisiinsa.

Suomen ja Viron presidentit vierailevat säännöllisesti toistensa luona. Viron kielen taidostaan tunnettu presidentti Tarja Halonen osallistui Tallinnan laulujuhlille vuonna 2004.
Suomen ja Viron presidentit vierailevat säännöllisesti toistensa luona. Viron kielen taidostaan tunnettu presidentti Tarja Halonen osallistui Tallinnan laulujuhlille vuonna 2004.Eesti Rahvusarhiiv

Mutta miten Jüri Vilmsin kävi?

Jos tarina Helsingin sokeritehtaalla tapahtuneesta teloituksesta on tosiaan valhetta, miten varapääministeri Jüri Vilms sitten kuoli?

Seppo Zetterberg tai kukaan muukaan ei ole onnistunut selvittämään mysteeriä. Erilaisia teorioita tapahtumien kulusta on paljon.

Kuolemasta on epäilty niin Suomen punaisia kuin valkoisiakin. Yksi vaihtoehto voisi Zetterbergin mukaan olla sekin, että huijaritutkijat tappoivat Vilmsin itse päästäkseen rahastamaan Viron valtiota "tutkimuksillaan".

Jotkut ovat myös veikanneet, että virolaispoliitikot putosivat jäihin ja hukkuivat Suomenlahdella jo ennen kuin pääsivät maihin.

Mysteeri on Zetterbergin mielestä esimerkki siitä, että diplomaattisuhteet voivat parhaimmillaan olla kaikkea muuta kuin tylsiä.

– Tämä tapaus on jännittävämpi kuin moni dekkari!

Lähteet:

Lue lisää:

Virolainen historioitsija: "Viro oli taloudellisesti Suomea vahvempi"

Virolainen folkloristi: ”Mitä muuta virolaiset olisivat voineet kuin laulaa?”

Viron suurlähettiläs: "Suomalaisten ja virolaisten nykysuhteista puuttuu syvyys"