"Onko minulla enää tulevaisuutta, jota olin suunnitellut?" kysyy Miisa Tervala, 21 – parikymppiset pelkäävät laman vievän työt ja hyvinvoinnin

Koronaepidemian talousvaikutukset ovat tähän mennessä iskeneet erityisesti nuoriin. Samalla horjuu usko tulevaisuuteen.

toimeentulo
Miisa Tervala
Kesätöistä saatavalla palkalla on yleensä suuri merkitys opiskelijan toimeentuloon. Tänä vuonna Miisa Tervala jäi ilman kesätyöpaikkaa - kuten tuhannet muutkin. Meeri Niinistö / Yle

Jos kaikki olisi sujunut niin kuin Miisa Tervala, 21, oli suunnitellut, hän olisi nyt kesätöissä, tekisi lopputyötään sosiaalialalta ja olisi kenties päässyt unelmatyöhön kunnalliselle puolelle.

Toisin kävi. Kesätyöpaikat, joihin Tervala oli hakenut, peruttiin ja opiskelija päätyi kirjoittamaan opinnäytetyötään. Hän elää opintolainalla, joka on säästynyt keväältä.

Koronaepidemian vaikutukset ovat tähän mennessä iskeneet erityisesti nuoriin. Erityisesti nuoret naiset ovat hakeneet (siirryt toiseen palveluun) aiempaa runsaammin toimeentulotukea ja työttömyysturvaa.

– Kun elää koko kesän velaksi, on jo miinuksella, kun uusi kouluvuosi alkaa. Onneksi on yleinen asumistuki, että saa vuokran maksettua.

Velaksi eläminen ahdistaa Tervalaa silminnähden. Hän on jo valmiiksi huolissaan mahdollisuuksistaan maksaa velka pois, jos sosiaalialan työpaikkoja vähennetään.

Tervalan on tarkoitus valmistua vuoden päästä, ja nyt hän miettii, onko valmistumisen jälkeen työpaikkoja, joihin hakeutua.

– Yksi päivä pysähdyin miettimään, onko minulla enää tulevaisuutta, jota olin suunnitellut.

Hyvinvointi huolettaa jo nyt

Koronakriisin vaikutus nuorten talouteen näkyy myös heidän hyvinvoinnissaan.

Jyväskylän yliopiston tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan alle 30-vuotiaat ovat kaikista ikäluokista eniten huolissaan omasta taloudellisesta toimeentulostaan, henkisestä hyvinvoinnistaan, sekä kriisin vaikutuksista omaan työuraan ja opintoihin. Siis koko paketista.

Tutkimusta tehnyt sosiologian professori Terhi-Anna Wilska on erityisen huolissaan nuorten työllistymisestä ja toimeentulosta.

– Jos yritykset työllistävät vähemmän, se osuu juuri näihin ammatista valmistuviin.

Samalla horjuu usko tulevaisuuteen. Kun valtio velkaantuu ja tulevaisuus näyttää pahalta, se vaikuttaa alle kolmekymppisten henkiseen hyvinvointiin, sanoo Wilska.

Miisa Tervala
21-vuotias Miisa Tervala on myös kärsinyt 90-luvun laman seurauksista. Nyt hän pelkää, että sama toistuu. Meeri Niinistö / Yle

Nuorista on aina leikattu ensimmäisenä

Miisa Tervala on syntynyt juuri vuosituhannen vaihteessa, kun Suomi vielä kärsi 90-luvun laman rippeistä. Silti 21-vuotias Tervala muistaa, millaista oli elää laman kourissa.

– Tuntuu, että nyt ollaan valmistumassa uuteen lamaan. Onko sitä aina vaan laman lapsi?

Tervala kertoo, että hänen vanhempansa ostivat 90-luvulla talon, josta sitten löytyi hometta. Samalla perheen ottaman lainan korot nousivat.

– Me asuttiin viidestään ensin yksiössä, sitten kaksiossa ja taisteltiin talon maksusta vuosia. Se vaikutti mun vanhempiini tosi paljon.

Talouskriisit iskevät ensimmäisenä nuoriin – tämä on todettu myös Valtioneuvoston tiedepaneelin raportissa (siirryt toiseen palveluun), joka julkaistiin kesäkuun alussa. Raportin mukaan erityisesti vastavalmistuneet voivat olla ryhmä, jolla koronakriisin vaikutukset voivat olla pitkäaikaisia.

Professori Wilskan mukaan olisi tärkeää, että vastavalmistuneet saataisiinkin nyt työelämään, jotta 90-luvun toisinnolta vältyttäisiin.

– Laman aikana valmistuneilla meni itseluottamus ja usko tulevaisuuteen. Silloin kärsi juuri se sukupolvi, joka oli menossa työmarkkinoille. Tärkeintä olisi, että kynnys työllistymiseen tehtäisiin mahdollisimman matalaksi.

Nuoret paremmassa asemassa kuin 1990-luvulla

Hallitus sopi kesäkuun alussa 5,5 miljardin euron kokonaisuudesta, jolla on tarkoitus tukea myös lasten ja nuorten hyvinvointia. Esimerkiksi alle 25-vuotiaille järjestetään työvoimakoulutuksia ja lisätään kesätyöpaikkoja.

Sosiologian professori sanoo, että paketissa on paljon hyvää, ja hän uskoo, että nuoret otetaan nyt paremmin huomioon kuin 90-luvulla.

– Nyt on paljon parempi ymmärrys siitä, mitä voi tapahtua, jos nuoriin ei panosteta. Kaikki sukupolvet ymmärtävät, että nuorten työpanosta tarvitaan, sanoo Terhi-Anna Wilska.

Wilskan mukaan alle kolmekymppisillä on myös vahvuuksia, joilla pärjää myös tukalammassa tilanteessa; nuoret on kasvatettu yksilökeskeisemmin ja he tunnistavat omat vahvuutensa.

– Heillä on parempi tietotaito ratkoa näitä ongelmaia, kuin yhdelläkään aikaisemmalla sukupolvella.

Miisa Tervala
Miisa Tervala toimii Laurea AMK:n opiskelijakunnan puheenjohtajana. Kevät on aiheuttanut opiskelijoille huolta toimeentulosta, valmistumisesta ja harjoittelupaikoista. Meeri Niinistö / Yle

"Kaikki vain kasaantuu"

Miisa Tervalan opinnäytetyö etenee hissukseen. Tervala jonottaa parhaillaan kirjastosta kirjaa, jota tarvitsee lopputyötään varten. Kampuskirjastojen sulkeminen on aiheuttanut sen, että kunnallisen kirjaston jonossa on nyt 160 opinnäytetyön tekijää ennen häntä.

Tervala aikoo kuitenkin valmistua vuoden päästä.

– Jos valmistun vuoden päästä, saan lainantakauksen, joka on minun tapauksessani tuhansia euroja. Minun on pakko valmistua, ei ole varaa opiskella kauempaa.

Tervala toivoo työllistyvänsä kunnalliselle puolelle, vaikka leikkauksia onkin väläytelty kevään aikana. Kukaan ei kuitenkaan vielä tiedä, mistä leikataan, ja mitä leikkaukset tulevat nuorelle sukupolvelle maksamaan.

– Tälle sukupolvelle jää isot paineet kaikesta. Nyt olisi oikea aika tehdä ilmastonmuutoksellekin jotakin. Siitä tulee sitä kalliimpaa, mitä kauemmin odotetaan. Kaikki vain kasaantuu tällä hetkellä. Paljon tulee maksettavaa.

Lue myös: Noora Lehtinen, 24, käytti opintoihin 120 000 euroa mutta ei saa alansa töitä – katso, mitä tässä taloustilanteessa kannattaa tehdä

Oletko sinä huolissasi tulevasta verotaakasta? Millä tavoin sinä tukisit juuri nuorten työllistymistä kriisin aikana ja sen jälkeen? Voit keskustella aiheesta klo 23:een asti.