Keskustan Kulmuni selittää yllättävää esitystään eläkeiän nostamisesta – väläyttää eläkeputken poistamista

Katri Kulmunin mukaan nyt on kyse siitä, uskaltavatko päättäjät tehdä uudistuksia.

Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni esitti aamun tiedotustilaisuudessa yllättäen eläkeiän nostamista. Kuva: Mikko Stig / Lehtikuva

Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni esitti aamun tiedotustilaisuudessa yllättäen eläkeiän nostamista. Kulmuni totesi, että budjettiriihessä edessä on vaikeita asioita kuten eläkeiän nosto, työllisyystavoitteen reilu korottaminen ja työttömyysturvan joustavoittaminen.

Kulmuni totesi, että vain tämänkaltaisilla asioilla voidaan välttää toimeentuloa näivettävät verot ja leikkaukset. Listalla eläkeiän nostaminen oli uutta.

Kulmuni täsmentää Ylelle, että aloite eläkeiän nostamisesta liittyy työelämäprofessori Vesa Vihriälän raporttiin. Työelämää ja työmarkkinoita täytyy uudistaa, jotta työllisyysastetta saataisiin lähemmäs pohjoismaista tasoa.

– Vaikka eläkeuudistus on saatu tehtyä pitkän prosessin jälkeen, niin kuitenkin eläkkeelle jäämisikä on matalampi kuin muissa Pohjoismaissa. Ihmiset eivät jaksa olla töissä työuran loppuvaiheessa.

Kulmunin mukaan eläikäasioista neuvotellaan työmarkkinaosapuolten kanssa. Hän korostaa, että hallituksella on kuitenkin kokonaisvastuu.

– Nimenomaan hallituksen täytyy kyetä tekemään päätöksiä koko Suomen hyvinvoinnin kannalta.

Vuoden 2017 eläkeuudistus on Kulmunin mukaan ollut paikallaan, kun se on tehty. Nyt hallituksen on kuitenkin tähdättävä korkeampaan työllisyysasteeseen. Syksyn budjettiriiheen on luvassa entistä kovempi tavoite.

– Kyllä siellä esimerkiksi eläkeputki, sen poisto, on yksi asia, joka väistämättä on pöydällä, tai työttömyysturvajärjestelmän muuttaminen.

Eläkeputki eli työttömyysputki koskettaa ikääntyneitä työttömiä. Se tarkoittaa, että työtön saa työttömyysturvaan lisäpäiviä 500 päivän enimmäisajan jälkeen. Eläkeputki jatkuu, kunnes eläkeikä alkaa.

Kulmuni korostaa, ettei Suomi voi selvitä pelkällä velkavetoisella kasvulla. Syksyllä odottavat isot uudistukset. Ellei niihin kyetä, pöydälle tulee leikkauksia ja veronkiristyksiä.

– Kyse on siitä, uskaltavatko päättäjät nyt tehdä uudistuksia.

Kulmuni muistuttaa, että valtio ottaa tänä vuonna 20 miljardia euroa velkaa koronaelvytykseen. Velkaantuminen halutaan pysäyttää vuosikymmenen loppuun mennessä. Vakauttamistoimia tehdään syksyllä vuosikymmenen tähtäimellä.

– On tärkeää, että hallitus pystyy tekemään myös taloutta vakauttavia päätöksiä, vaikka ne eivät tulisikaan kaikki voimaan välittömästi.

Varman Risto Murto ihmettelee aloitetta kriisin keskellä

Työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto pitää Kulmunin aloitetta yllättävänä.

– Perinne on ollut, että eläkeuudistukset on valmisteltu huolella eikä ainakaan keskellä kriisiä.

Murron mukaan eläkeikiä ei muutoinkaan muutella nopeasti.

– Yleensä ajatuksena on ollut, että vanhemmilla työntekijöillä säilyy ennustettavuus.

Lisäksi nyt ollaan keskellä edellisen vuoden 2017 muutosten toteuttamista.

– Eläkeiät nousevat sen perusteella vielä ainakin viisi vuotta.

Koronakriisi haittaa myös eläkejärjestelmää, jonka kestävyys vaatii toimia, mikäli työttömyys lisääntyy ja talouskasvu hyytyy

– Yleensä on katsottu kokonaisuutta, ei vain eläkeiän nostamista.

Murto kiinnittäisi työurien pidentämisessä nyt eniten huomiota nuoriin. Hän pitää korkeakoulupaikkojen lisäämistä hyvänä päätöksenä.

Vanhanen suututti palkansaajat

Eläkeikään puuttuminen on herkkä asia, joka vaatii kolmikantaista valmistelua työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Eläketurvakeskuksen johtaja Jaakko Kiander ei ole kuullut mistään eläkeiän nostamiseen tähtäävistä toimista. Suuri eläkeikäuudistus on tehty melko hiljattain.

– Myös eläkeputken siirtämisestä on juuri sovittu.

Kulmunin vieressä tiedotustilaisuudessa seisoi tuleva valtiovarainministeri, joka sai työntekijäjärjestöt takajaloilleen vuonna 2009.

Pääministeriaikanaan Matti Vanhanen päätti Rukan lumilla, että eläkeikä pitää nostaa 65 vuoteen. Eläkeuudistuksesta oli puhuttu, mutta se ei ollut edennyt.

Rukan lumilla tämä täsmentyi itselläni, että meidän pitää vaan näyttää suuntaa, Vanhanen sanoi tuolloin Ykkösaamun haastattelussa.

Vanhanen alkoi viedä asiaa heti eteenpäin. Palkansaajajärjestöt suuttuivat, kansalaiset keräsivät adressia ja oppositiossa ollut SDP jätti asiasta välikysymyksen.

Varsinaiseen uudistamiseen päästiin vasta vuosia myöhemmin.

Eläkeikäuudistus vain muutama vuosi sitten

Merkittävä uudistus eläkkeellle siirtymiseen tehtiin vuonna 2017.

Vuonna 2017 sovittiin, että vanhuuseläkkeen alaikäraja nousee portaittain, niin että eri ikäluokilla on omat eläkeikänsä. Tämä lykkää eläkkeelle jäämistä. Lisäksi lykkäyskorotus kannustaa jatkamaan työssä.

Eläkeputkea on juuri siirretty. Työtön voi päästä eläkeputkeen nyt syntymävuodesta riippuen 59–62-vuotiaana. Putkea on siirretty tähän mennessä moneen kertaan.

Ongelma on edelleen, että suuri osa ihmisistä ei pysy työssä 65-vuotiaaksi. Nyt tavoitteena on, että vuoteen 2025 mennessä keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä nousee 62,4 vuoteen.

Uusi haaste on työkyvyttömyyseläkkeiden kääntyminen nousuun parin viime vuoden aikana.

Lisätty Varman toimitusjohtajan Risto Murron kommentit klo 14.37