Näin teollisuus aikoo leikata päästöjään seuraavien kymmenien vuosien aikana – jos nimittäin kaikki menisi nappiin

ilmastonmuutoksen hillitseminen
Nesteen öljyjalostamo, Sköldvik, Porvoo
Esimerkiksi kemianteollisuus arvioi sähkön kulutuksen moninkertaistuvan, kun fossiilisia polttoaineita ryhdytään korvaamaan. Arkistokuvassa on Nesteen tuotantolaitos Porvoossa syksyllä 2017.Jari Järvinen / Yle

Yhteensä 13 toimialaa on selvittänyt oman alan yritystensä kanssa polkuja vähähiilisyyteen tukeakseen hallituksen vuoden 2035 ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamista.

Kuinka tämä voi onnistua? Kysyimme asiaa työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtajalta Riku Huttuselta ja kemianteollisuuden Hiilineutraali kemia 2045 -tavoitteen projektipäälliköltä Rasmus Pinomaalta.

Miltä näyttää – voidaanko Suomen teollisuus muuttaa hiilineutraaliksi muutamassa vuosikymmenessä?

– Kyllä voidaan muuttaa siinä hallituksen asettamassa aikataulussa eli vuoteen 2035 mennessä, mutta se edellyttää huimaa määrää investointeja, TEM:n ylijohtaja Huttunen myöntää. Suuret, päästöjä vähentävät investoinnit painottuisivat 2030 alun jälkeen.

– Tavoite on täysin mahdollinen, joskin todella haastava. Jos vielä mietitään niitä mahdollistavia tekijöitä, niin energia ja erityisesti päästöttömän, toimitusvarman ja hinnaltaan globaalisti kilpailukykyisen sähkön rooli on tässä aivan avainasemassa. Lisäksi meidän on pidettävä huoli, että osaaminen on tarpeeksi korkealla tasolla Suomessa ja että houkuttelemme myös ulkomaisia osaajia Suomeen, kemianteollisuuden Pinomaa puolestaan sanoo.

Kuinka realistista teollisuuden on luopua fossiilisista polttoaineista?

– Suomalainen teollisuus on lähtenyt erittäin myönteisesti liikkeelle. Se on etsinyt aivan tosissaan niitä keinoja, joilla päästään kohti vähähiilistä ja päästötöntä tulevaisuutta. Eli kyllä se on mahdollista, Huttunen vakuuttaa. Hänen mukaansa tavoite ei ole haihattelua, mutta vaatii toki merkittäviä satsauksia elinkeinoelämältä mutta myös valtiolta.

– Luopuminen fossiilisista polttoaineista on täysin mahdollista pitkällä aikavälillä. Välttämättömin ratkaisu pitkällä tähtäimellä on sähköistää teollisuuden tuotantolaitteistoa, jolloin polttaminen voitaisiin lopettaa lähes kokonaan. Tällöin sähkön tarve kasvaa merkittävästi ja on olennaista, että sähkö voidaan tuottaa päästöttömästi, projektipäällikkö Pinomaa sanoo.

Kuinka isoja investointeja tavoitteen saavuttaminen vaatii?

– Meidän omien arvioidemme mukaan nykyinvestointien tulisi kasvaa lähes 70 prosenttia seuraavan kolmen vuosikymmenen aikana, Pinomaa kertoo.

– Pelkästään energiantuotannosta puhuttaessa kyse on noin 20 miljardin euron investoinneista. Vähintään saman verran voidaan laskea teollisuuden tarpeisiin. Etenkin paljon energiaa käyttävään teollisuuteen pitää investoida, Huttunen selvittää.

Riku Huttusen potretti puistossa.
TEM:n ylijohtaja Riku Huttunen.Nella Nuora / Yle

Mistä rahat haalitaan?

– Ennen kaikkea sieltä, mistä muualtakin eli yksityisiltä markkinoilta. Mutta valtio voi sitten auttaa vaikkapa veroratkaisuilla, sääntelyratkaisuilla ja edistämällä vaikkapa tutkimustoimintaa, Huttunen luettelee.

– Hankkeet rahoitetaan varmasti pääosin yksityisellä rahalla, ja siksi taloudellisesti kannattavan liiketoiminnan mahdollistava toimintaympäristö on edellytys investoinneille. Julkisen rahan rooli tulee erityisen tärkeäksi, kun puhutaan korkean riskin projekteista, uuden tutkimisesta ja kehittämisestä, teknologian skaalauksesta ja EU-rahan houkuttelemisesta Suomeen, Pinomaa huomauttaa.

Miten varmistetaan puhtaasti tuotetun sähkön riittävyys?

– Siinä on kysymys pitkän aikavälin kysynnästä ja tarjonnasta. Siksi onkin tärkeää, että teollisuus on itse laatinut näitä niin sanottuja tiekarttoja. Niiden kautta saadaan parempi kuva tulevaisuudesta. Ja siitä, milloin sitä sähköä tarvitaan lisää, Huttunen sanoo.

Miten päästöt leikataan konkreettisesti lähelle nollaa?

– Sähköntuotantommehan on jo yli 80-prosenttisesti päästötöntä. Kaukolämpö toki esimerkiksi täällä pääkaupunkiseudulla pitäisi saada mahdollisimman päästöttömäksi. Myös terästeollisuudesta, metsästä ja kemiasta löytyvät ne suurimmat ratkaisut. Pitää katsoa myös toimialojen sisälle; eihän kukaan vielä valmista hiiletöntä terästä, mutta ratkaisuja kehitetään, Huttunen huomauttaa.

Kuvassa on projektipäällikkö Rasmus Pinomaa.
Asiantuntija, projektipäällikkö Rasmus Pinomaa, kemianteollisuus.Kemianteollisuus

Pinomaa sanoo, että suuren ilmastokunnianhimon toteutuminen on riippuvainen täysin uusista teknologioista. Hänen mukaansa tässä on kolme merkittävää kokonaisuutta, jotka tulisi ottaa huomioon.

– Ensimmäinen on sähköistäminen. Prosessit, jotka nykyään ovat lämpöintensiivisiä pitäisi konvertoida niin, että lämpö voidaan tuottaa sähkön avulla. Toinen merkittävä tekijä on niin sanotut power-to-x-teknologiat. Näillä pystytään tekemään sähköstä, vedestä ja hiilidioksidista raaka-aineita ja polttoaineita sekä näiden avulla voidaan varastoida ja kuljettaa energiaa. Kolmantena merkittävänä tekijänä on niin sanottu sektori-integraatio, eli kansankielellä erilaiset synergiat teollisuuksien välillä, Pinomaa luettelee.

Lue myös:

Selvitys: Puhtaan sähkön tarve kasvaa rajusti, kun teollisuus luopuu fossiilisista polttoaineista – Suomeen tarvitaan tuhat uutta tuulivoimalaa