Muotikasvit voivat villiintyä uusiksi karkulaisiksi luontoon – kotipuutarhuri, näin kannat vastuusi vieraslajeista ja helpotat kitkemissavottaa

Esimerkiksi kyläyhteisöt voivat syksyllä hakea valtion tukea haitallisten vieraslajien torjuntaan ensi vuodeksi.

luonto
Emilia Kankare ja Olivia Wahlroos kitkemässä haitallisia vieraslajeja.
Emilia Kankare ja Olivia Wahlroos tietävät haittakasvien torjunnan olevan pitkäjänteistä työtä. Esimerkiksi jättipalsamia on saatu vuosien työllä pois eri puolilta Turkua, ja vanhat ketokasvit ovat alkaneet elpyä.Arash Matin / Yle

Alkukesä on oivallista aikaa kartoittaa omaa pihaa ja puutarhaa haitallisten vieraslajien varalta. Tutuimpia ovat kielletyt kurtturuusut ja komealupiinit, jättipalsamit ja jättiputket.

Ajoissa torjuntatoimiin ryhtymällä pääsee vähemmällä, kannustaa vanhempi tutkija Terhi Ryttäri Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE).

– Vaikkapa jättipalsamiesiintymää pihan nurkalla on mainio hetki nyt ryhtyä nyppimään. Ne irtoavat helposti ja ovat vielä pienikokoisia, kasvijätettäkään ei tule niin paljoa, vinkkaa Ryttäri.

Jättiputki.
Jättiputkien hävittämisessä on syytä suojautua, sillä sen kasvineste yhdessä auringonvalon kanssa aiheuttaa palovamman kaltaisia iho-oireita.Kasper Heimolehto / Yle

Jättiputketkin ovat helpommin hävitettävissä juuri nyt, kun eivät vielä ehtineet kasvaa aivan nimensä veroisiksi. Karsia kannattaa muitakin haitalliseksi tunnistettuja lajeja, vaikka ne eivät kiellettyjen listalle vielä olisikaan päätyneet.

Hyvä opas tunnistamiseen ja torjuntatöihin löytyy osoitteesta Vieraslajit.fi (siirryt toiseen palveluun).

"Käsittämättömiä yllätyksiä" muotilajien mukana?

Tilanne kuitenkin elää jatkuvasti, ja sikälikin kotipuutarhurin on hyvä olla vastuullinen harrastuksessaan.

Terhi Ryttärin mukaan ei voi jumittua vain vanhastaan tunnettujen lajien haitallisuuteen. Puutarhamuodit voivat poikia uusia karkulaisia Suomen luontoon kasvukauden pidentyessä ja talvien leudontuessa.

– Ihmiset haluavat kokeilla kaikenlaista uutta, ja ilmaston lämmetessä lajien selviytymismahdollisuudet kasvavat. Sieltä voi tulla ihan käsittämättömiäkin yllätyksiä.

Mahdollisia tulevia uhkia on kuitenkin vaikea nimetä, sen verran laaja on maailman kasvikirjo.

Jos puutarhan uusi koristus tuntuu kerrassaan villiintyvän, on syytä epäillä siitä koituvan harmia luonnolle ajan kuluessa.

– Itsekin olen joutunut muutaman lajin hävittämään rivitalotontilta, kun olen huomannut niiden pärjäävän liiankin hyvin. Menevät maan alle ja naapureidenkin puolelle, naurahtaa Terhi Ryttäri.

Myös Turun kaupungin luonnonsuojelutarkastaja Emma Kosonen toteaa, että pihalta luontoon pyrkivän kasvin leviämiseen täytyy puuttua. Joskus vanhassa on vara parempi.

– Puutarhoissa olisi hyvä pitäytyä tunnetuissa, hyväksi havaituissa lajeissa. Vanhoissa perennoissa ja maatiaislajikkeissa. Niiden kanssa usein myös onnistutaan hyvin, muistuttaa Kosonen.

Puutarhajätteiden kippaaminen pöpelikköön kielletty

Haitallisten vieraslajien torjunnassa pääsee parhaisiin tuloksiin oikealla ajoituksella.

– Jos jättipalsamia kitkee kukintoaikaan ja heittää maastoon, saattavat siemenet kypsyä vielä sen jälkeenkin ja singahtaa useiden metrien päähän. Vesistöön päätyessään leviäminen alkaa, sanoo Terhi Ryttäri.

Jättipalsami.
Jättipalsamin siemenet leviävät helposti vielä niittämisen jälkeenkin, jos puutarhajätettä ei käsittele huolellisesti.Kasper Heimolehto / Yle

Sama koskee toisinaan naapurikiistojakin aiheuttanutta jättiputkea. Isot tatarlajit puolestaan ovat herkkiä lisääntymään pienestäkin juurakon kappaleesta.

Puutarhajätteiden asianmukainen käsittely onkin avainasemassa haitallisten vieraslajien torjunnassa. Pihan omistajan vastuulla on toimia niin, ettei pahenna ongelmaa lähiympäristössään.

– Meillä on ollut vähän maan tapa, että puutarhajätteitä kipataan kottikärryllä oman tontin ulkopuolelle metsiin. Tai pahimmillaan johonkin puron varteen, sieltä ne pääsevät leviämään edelleen, varoittaa Ryttäri.

Esimerkiksi omakotialueilla torjuntatöitä kannattaa koordinoida naapuruston kesken. Yhteistyöllä haitakkeet saadaan pois alueelta tehokkaammin ja puutarhajätteiden hävittäminenkin voi hoitua halvemmalla.

Vieraslajien torjuntaan on ensimmäistä kertaa merkitty rahaa myös valtion budjettiin. Syksyllä 2020 avautuu hankehaku valtion avustuksista esimerkiksi kyläyhteisöille torjuntatoimiin ensi vuodelle.

Reima Leinonen Kainuun ely-keskuksesta aloitti työnsä valtakunnallisena vieraslajikoordinaattorina toukokuun alussa. Hänen mukaansa koronakevät on hieman hidastanut jo täksi kesäksi kaavaillun hankehaun valmistelua.

Linnut levittävät kurtturuusua sisämaasta saaristoon

Asetus haitallisista vieraslajeista täytti kesäkuun alussa vuoden. Viime kesänä se aiheutti runsaasti epätietoisuutta ja polemiikkia kotipuutarhurien keskuudessa.

Ehkä eniten puhetta aiheutti käsky kitkeä kurtturuusut, jotka valtaavat etenkin merenrantoja ja saaristoa syrjäyttäen alueille ominaisia lajeja. Sisämaassa asuvia kitkentäkomento on kummastuttanut.

– Sisämaan esiintymät ovat jatkuvia lähteitä, joista linnut siirtävät siemeniä muuttomatkoillaan etelään rannikolle ja saaristoon. Siellä villiintyessään se aiheuttaa luonnolle harmia, selvittää SYKE:n Terhi Ryttäri.

Kurtturuusuja Porissa.
Kurtturuusu muodostaa nopeasti laajoja, tiheitä kasvustoja, jotka vievät elintilaa muun muassa saariston alkuperaisiltä kasveilta ja vaikeuttavat rantojen virkistyskäyttöä.Kasper Heimolehto / Yle

Samaan hengenvetoon hän muistuttaa, että on myös sallittuja, jalostettuja lajikkeita. Haitallisten kurtturuusujen hävittämisessä on siirtymäaikaa vuoteen 2022.

– Syksyllä olisi hyvä katsella ruusunmarjoja, onko siellä siemeniä. Jos niitä löytyy, voi lajikekin karata omille teilleen. Voi vaikka kerätä ruusunmarjat ja tehdä sosetta!

Lupiinipoliiseja turha pelätä

Vieraslajeja koskevan lainsäädännön noudattamista valvovat ely-keskukset.

Käytännön toteutus on yhä mietintämyssyssä, kertoo neuvotteleva virkamies Johanna Niemivuo-Lahti maa- ja metsätalousministeriöstä.

– Yhdessä parhaillaan mietitään, miten lain valvonta voitaisiin järkevimmin hoitaa, toteaa Niemivuo-Lahti.

Sarkastisissa kommenteissa ihmeteltiin viime kesänä, tuleeko joku aidan taakse valvomaan, onko puutarhasta kitketty kurtturuusut ja lupiinit pois.

– Ei ole mitään lupiinipoliiseja. Neuvotteluteitse, ohjeistamalla ja torjunnan tarpeellisuudesta kertomalla lähdetään liikkeelle. Ihan toista kautta, sanoo Johanna Niemivuo-Lahti.

Lupiineja
Puutarhoista jo vähentynyt, mutta tienvarsilla rehottava lupiini syrjäyttää ketokukkia ja vaikuttaa myös päiväperhosten selviytymismahdollisuuksiin.Heikki Haapalainen / Yle

Uhkasakon mahdollisuuskin lakiin on kirjattu, mutta se on aivan viimeinen keino puuttua torjuntatoimien sivuuttamiseen.

– Korostan, että ihan viimeiset keinomahdollisuudet löytyvät sieltä sakkopykälien alta, vakuuttaa Niemivuo-Lahti.

Kesä aikaa kommentoida esitystä hallintasuunnitelmaksi

Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) tuore, haitallisten vieraslajien torjuntaa koskevan hallintasuunnitelman luonnos on tulossa lähiviikkoina kommentoitavaksi sähköiseen lausuntopalvelut-järjestelmään.

Ehdotuksen valmistelivat Luonnonvarakeskus ja Suomen ympäristökeskus.

Japanintatar. Esa Rouvali, Porin kaupungin viheralueiden kunnossapidon piiripuutarhuri.
Japanintatar voi kasvattaa jopa 3-metrisiä versoja, ja valtaa tehokkaasti elintilaa muilta kasveilta. Piiripuutarhuri Esa Rouvali esittelee porilaista kasvustoa.Kasper Heimolehto / Yle

Kesän aikana kerätään esimerkiksi kuntien, järjestöjen ja tutkimuslaitosten näkemyksiä luonnoksesta. Tarkennusehdotusten pohjalta muokataan hallintasuunnitelman lopullinen versio.

Nyt lausuntokierrokselle tuleva hallintasuunitelmaluonnos koskee kansallista vieraslajiluetteloa, eli vuosi sitten voimaan tullutta valtioneuvoston asetusta.

– Pyrimme kertomaan, mitkä ovat kaikkein oleellisimmat ja ensisijaiset kohteet, joista kyseisen lajin torjunta tulee käynnistää, kertoo neuvotteleva virkamies Johanna Niemivuo-Lahti.

Lisäksi hallintasuunnitelmassa määritellään kunkin lajin torjunnassa keskeisimmät yhteistyö- ja vastuutoimijat, sekä toivottu aikataulu torjuntatoimien käynnistämiselle.

Esimerkiksi kansallispuistot, luonnonsuojelualueet tai muut arvokkaat luonnon monimuotoisuusalueet ovat kärkipäässä alueina, joissa vieraslajien uhkaa luonnon monimuotoisuudelle tulee torjua.

Hallintasuunnitelma tulee antamaan ohjeistusta myös suurille maanomistajille, kuten kaupungeille ja kunnille alueista, joilla torjuntatyöhön on tarve ryhtyä.

Vieraslajit ovat maailmanlaajuisestikin yksi suurimpia luonnon monimuotoisuuden uhkaajia. Suomeen jo juurtuneiden lajien kitkeminen vaatii voimavaroja, ja uusien tulo olisi parasta ehkäistä ennalta.

– Mitä nopeammin ihmiset oppivat tunnistamaan ja torjumaan haitallisia vieraslajeja, sen edullisempaa ja helpompaa haittojen vähentäminen on, toteaa MMM:n neuvotteleva virkamies Johanna Niemivuo-Lahti.

Onko sinulla kokemuksia haitallisten vieraskasvien torjunnasta, tai antaa vinkkejä niiden kitkemiseen? Keskusteluun voit osallistua keskiviikkoon 10. kesäkuuta kello 23.00 asti Yle Tunnuksella.

Asiasta aiemmin:

Vieraslajiasiantuntijan neuvo: Nyt keräämään lupiinikimppuja ja näivettämään kurtturuusuja

Testaa Ylen testillä, tunnistatko haitalliset vieraskasvit – Kurtturuusun lisäksi moni muukin tuttu kasvi on riesa luonnossa

Yle luonto: Näin tunnistat kielletyn kurtturuusun