Valtaosa afrikkalaistaustaisista kokee Suomessa syrjintää ihonvärinsä vuoksi, kertoo tuore selvitys – lapsillekin saatetaan huudella törkeyksiä

Yli puolet vastaajista ei ole ilmoittanut kokemastaan syrjinnästä viranomaisille.

rasismi
Ufoka Eugene.
Ihmisoikeusaktivisti Ufoka Eugene on kohdannut epäsuoraa rasismia töissä. Vihapuheen kohteeksi afrikkalaistaustaiset joutuvat Suomessa yleisimmin julkisilla paikoilla ja liikennevälineissä.Matti Myller / Yle

Yhdenvertaisuusvaltuutetun tuore selvitys (siirryt toiseen palveluun) osoittaa, että neljä viidestä afrikkalaistaustaisesta on kokenut Suomessa syrjintää ihonvärinsä takia. Yleisimmin rasistista syrjintää ja häirintää kohdataan julkisissa kaupunkitiloissa, kouluissa ja työpaikoilla. Valtaosa vastaajista oli kohdannut syrjintää kuukausittain, viikoittain tai päivittäin.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistoon tulevissa alkuperään perustuvissa syrjintäkanteluissa afrikkalaistaustaisuus tai ihonväri ei ole kuitenkaan noussut aiemmin selkeästi esiin. Nyt julkaistulla kyselyselvityksellä pyrittiin selvittämään afrikkalaistaustaisten henkilöiden kokeman alkuperään liittyvän syrjinnän lisäksi myös siihen liittyvän aliraportoinnin syitä.

Verkkokysely oli tarkoitettu 15-vuotiaille ja sitä vanhemmille henkilöille, jotka kokevat olevansa afrikkalaistaustaisia. Selvityksessä afrikkalaistaustaisuus perustuu itseidentifikaatioon eli henkilön omaan käsitykseen etnisestä alkuperästään.

Verkkokyselyyn kohdistui joukkoistettua häirintää ja sabotointia

Syksyllä 2019 toteutettuun Yhdenvertaisuusvaltuutetun verkkokyselyyn kohdistui laajamittaista ja ohjeistettua häirintää ja sabotointia. Yli puolet vastauksista karsittiin muun muassa rasistisen kielen ja äärioikeiston käyttämän koodiston vuoksi. Seulonnan jälkeen vastaajia oli 286.

Lisäksi yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston yksittäinen virkahenkilö joutui joukkoistetun rasistisen häirinnän kohteeksi. Joukkoistettu häirintä ei kuitenkaan ole rikosoikeudellinen termi eikä sitä ole sellaisenaan erikseen kriminalisoitu. Yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan nykyisellä lainsäädännöllä ei pystytä tehokkaasti puuttumaan joukkoistettuun häirintään.

– Toivomme, että selvitykseen kohdistunut häirintä- ja sabotointiyritys ei hiljennä tärkeää keskustelua rasismista ja afrosuomalaisiin kohdistuvasta syrjinnästä Suomessa, toteaa Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistopäällikkö Rainer Hiltunen blogitekstissään (siirryt toiseen palveluun).

Huutelua ja solvaamista kaupoissa ja kaduilla

Tuoreen selvityksen mukaan yleisimmin rasistista syrjintää ja häirintää kohdataan julkisissa kaupunkitiloissa ja liikennevälineissä, työelämässä, työnhaussa ja koulutuksessa. Avovastauksissa kaupat ja ostoskeskukset, kadut ja ravintolat mainitaan paikkoina, joissa koettiin etenkin sanallista häirintää, kuten huutelua, pilkkaamista ja solvaamista.

African Anti-Racist Societyn perustaja ja ihmisoikeusaktivisti Ufoka Eugenen kertoo, että julkisilla paikoilla ja liikennevälineissä rasismi ilmenee useimmiten vihapuheena mutta myös väkivaltana.

– Vihapuhetta kuulee julkisissa liikennevälineissä, kuten junassa ja tuttavieni kimppuun on jopa hyökätty. Myös poliitikot voivat olla avoimesti rasistisia puheissaan, kuten Ano Turtiainen (ps.) muutama päivä sitten Twitterissä, Ufoka kertoo.

Ufoka Eugene mielenosoituksessa.
Ufoka Eugenen mielestä Suomessa käytävästä rasismikeskustelusta on puuttunut afrikkalaistaustaisen väestön ääni ja kokemukset.Matti Myller / Yle

Ensimmäiset kokemukset rasistisesta syrjinnästä jo ennen kouluikää

Koulutukseen Suomessa osallistuneista vastaajista 67 prosenttia on kokenut syrjintää tai häirintää koulutuksessa ihonvärinsä vuoksi. Syrjintää esiintyy kaikilla koulutusasteilla varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle ja korkeakouluun saakka. Viidesosa vastaajista on kokenut rasistista syrjintää ensimmäisen kerran jo alle kouluikäisenä.

African Anti-Racist Societyn toinen perustajajäsen Libin Mohamed muistaa hyvin, kun kuuli kymmenvuotiaana ensimmäistä kertaa sen kaikkein yleisimmän haukkumasanan.

– Aikuinen nainen haukkui minua pihalla neekeriksi ja sanoi, että painu takaisin kotimaahasi. Olin todella loukkaantunut, vaikka en edes tiennyt, mitä se sana tarkoittaa. Itkin äidilleni ja ihmettelin, miksi nainen tuli aggressiivisesti niin lähelle ja oli niin vihainen minulle, Mohamed sanoo.

Libin Mohamed mielenosoituksessa.
Libin Mohamed haluaa tarjota aikuisen tukea erityisesti rasismia kohtaaville lapsille, jotta he selviävät koettelemuksistaan paremmin kuin hän itse.Matti Myller / Yle

Selvityksen mukaan syrjintää harjoittavat sekä muut opiskelijat, opetushenkilökunta ja muu henkilökunta, kuten kuraattorit tai kouluterveydenhuoltajat. Rasismi ilmenee kouluissa esimerkiksi alentavana ja epäkunnioittavana kielenkäyttönä, vähättelynä ja kiusaamisena.

27 prosenttia vastaajista oli kokenut myös fyysistä väkivaltaa koulussa. Eniten syrjintää koettiin vuorovaikutustilanteissa muiden oppilaiden kanssa esimerkiksi välitunnilla.

Pelkkä nimi voi olla esteenä työhaastatteluun kutsumiselle

Työelämään osallistuneista tai sinne hakeneista vastaajista 60 prosenttia on kokenut rasistista syrjintää. Työelämässä syrjivää käytöstä harjoittavat sekä työkaverit, työnantajat että asiakkaat tai potilaat. Vastaajat kokevat syrjintää etenkin rekrytoinnissa ja työpaikalla. Lisäksi syrjintä tulee esiin palkkauksessa ja muissa työsuhteeseen liittyvissä eduissa.

Ufoka Eugene ei ole itse kokenut yhtä avointa syrjintää kuin Libin Mohamed. Työpaikallaan hän ei kuitenkaan päässyt mukaan englanninkieliseen dokumenttiin, sillä hänen sanottiin puhuvan afrikanenglantia.

– Ihmettelin, että mitä on afrikanenglanti; äidinkieleni on englanti ja koulutusjärjestelmämme on peräisin Iso-Britanniasta ja englanninkielinen, Etelä-Kamerunista lähtöisin oleva Ufoka Eugene kertoo.

Ufokan mukaan afrikkalaistaustaisilla ei ole Suomessa samanlaisia työmahdollisuuksia kuin valtaväestöllä.

– Meitä ei välttämättä kutsuta työhaastatteluihin pelkän nimemme tai ihonvärimme vuoksi. Työpaikoilla rasismi ilmenee esimerkiksi siten, että kollegat eivät luota osaamiseemme tai tietotaitoomme ihonvärimme takia, hän lisää.

Selvityksen mukaan syrjintää koetaan myös julkisissa palveluissa, kuten sosiaali- ja terveyspalveluissa.

– Kun odotin verotoimistossa omaa vuoroani, joku huusi minulle, mitä sinä täällä teet ja painu takaisin kotimaahasi. Siihen vastasin, että minäkin olen täällä vain Suomen kansalainen, joka on tullut täyttämään tänne verohakemustaan. Pankeissa syrjintä voi ilmetä myös siten, että ei oleteta, että toinen puhuu suomea tai tajua mistään mitään, Libin Mohamed kertoo.

Enemmistö vastaajista on kokenut moniperusteista syrjintää eli henkilöitä oli syrjitty kahden tai useamman syrjintäperusteen vuoksi. Yleisimmiksi syrjintäperusteiksi vastaajat kokevat ulkomaalaisuuden, kielen, uskonnon ja vakaumuksen. Kansalaisuus on toiseksi yleisin syy syrjinnälle.

Yli puolet vastaajista ei ilmoittanut kokemastaan syrjinnästä virallisille tahoille

Viidesosa vastaajista kertoo poliisin, vartijoiden tai muun turvallisuudesta vastaavan harjoittamasta etnisestä syrjinnästä. Vartijat ovat seuranneet heitä koko kaupassa käynnin ajan tai heitä oli syytetty virheellisesti varkaudesta, väkivaltaisuudesta tai aggressiivisuudesta.

Kyselyselvityksen mukaan 61 prosenttia vastaajista ei ilmoita kokemastaan syrjinnästä millekään viralliselle taholle. Yleisin syy ilmoittamatta jättämiseen on se, ettei ilmoittamisen luoteta johtavan mihinkään.

Ufoka Eugene ja Libin Mohamed eivät ilmoittaneet kokemastaan syrjinnästä viranomaisille.

– Yksi ongelma on kielimuuri. Täällä vaaditaan sujuvaa suomen kielen taitoa ja monella maahanmuuttajalla se ei ole tarpeeksi hyvä. Monissa afrikkalaistaustaisissa maahanmuuttajayhteisöissä ei myöskään luoteta poliisiin, sillä meistä tuntuu, että poliisit kohtelevat meitä eri tavalla tai epäreilusti valtaväestöön verrattuna, Ufoka Eugene sanoo.

– Jos osaa suomea, on helpompi myös puolustautua, kun kohtaa rasismia. Yhdistyksemme pyrkii puhumaan heidänkin puolesta, jotka eivät puhu kieltä. Myös he tarvitsevat äänen, Mohamed sanoo.

Luottamusta viranomaisiin nakertaa selvityksen mukaan näkyvien vähemmistöjen puuttuminen viranomaistahoissa toimihenkilöinä. Lisäksi vastaajat pelkäsivät ilmoituksen aiheuttavan tilanteen, jossa joutuisi uudestaan syrjityksi.

Ufoka Eugene
Ufoka Eugenen mielestä kielimuuri on Suomessa iso ongelma syrjinnän raportoimisessa. Epäreilu ja erilainen kohtelu valtaväestöön verrattuna, tekee puolestaan poliisiin luottamisesta vaikeaa.Matti Myller / Yle

Yhteistyötä viranomaisten ja afrikkalaistaustaisten kanssa lisättävä

Sekä Yhdenvertaisuusvaltuutettu että Ufoka Eugene peräänkuuluttavat vuorovaikutuksen lisäämistä afrikkalaisten ja afrikkalaistaustaisten ja viranomaisten välillä. Yhdenvertaisuusvaltuutetun tiedotteessa toimistopäällikkö Rainer Hiltunensanoo vastuun olevan suomalaisella yhteiskunnalla ja viranomaisilla.

– On tärkeä tehtävä viestittää, että teemme kaikkemme syrjintään ja rasismiin puuttumiseksi. Ensiksi voisimme tunnustaa ongelman olemassaolon ja kuunnella paremmin rasismia kokeneita, Hiltunen toteaa tiedotteessa.

Ufoka Eugenen mukaan Suomessa ei ole aiemmin ollut afrikkalaisten ja afrikkalaistaustaisten kohtaamaan rasismiin erikoistunutta tahoa, joka pystyisi käymään keskustelua myös viranomaisten kanssa ja parantamaan vuorovaikutusta eri tahojen välillä.

– Yhdistyksemme aikoo perustaa Afrikka-talon, josta saisi apua syrjinnästä ilmoittamisen lisäksi traumojen käsittelyyn. Haluamme auttaa yhteisömme jäseniä myös yrittäjyydessä, Ufoka kertoo.

Ufokan mielestä Suomessa käytävästä rasismikeskustelusta on puuttunut afrikkalaistaustaisen väestön ääni.

– Yleensä rasismista puhuvat tahot edustavat Suomessa POC-ihmisiä (people of colour). Ymmärrän ja arvostan heidän näkemystään ja kokemuksiaan rasismista. Me kohtaamme kuitenkin erilaista rasismia afrikkalaisuuden ja mustan ihonvärimme vuoksi. Haluamme kertoa siitä omalla äänellämme itse, Ufoka sanoo.

Libin Mohamed kertoo, että Suomessa syntyneet ja asuvat afrosuomalaiset lapset ovat yhdistyksen toiminnassa avainasemassa.

– Haluamme varmistaa, että heille ei käy samalla tavalla kuin meille. Vaikka he saattavat törmätä rasismiin Suomessa, siitä voi selvitä aikuisten tuella. Jos olisin itse aikoinaan saanut aikuisen tuen, niin ehkä olisin selvinnyt paremmin. Me olemme jo toinen ja kolmas sukupolvi Suomessa, joten meillä on tietämystä siitä, miten nuoria ja lapsia voidaan auttaa, Mohamed sanoo.

– Ja jos olet aikuinen ja näet rasismitilanteen, niin puutu ihmeessä. Me olemme kaikki ihmisiä ja yhtä kansaa. Meidän pitäisi elää täällä maailmassa yhdessä ilman rasismia, hän lisää.

Nyt julkaistun selvityksen tulokset ovat linjassa EU:n perusoikeusviraston tekemän ja vuonna 2018 julkaistun Being Black in the EU (BBIEU) -selvityksen kanssa. Sen mukaan afrikkalaistaustaiset kohtaavat Suomessa eniten rasistista häirintää selvitykseen osallistuneisiin 12 muuhun EU-maahan verrattaessa: Suomessa 63 prosenttia vastaajista ilmoitti tuolloin kokeneensa rasistista häirintää viimeisen viiden vuoden aikana.

Juttua korjattu 9.6.2020 kello 10.30: muutettu sanat kyselytutkimus ja tutkimus sanoiksi kyselyselvitys ja selvitys.

Jutun rakennetta on muutettu 9.6.2020 klo 13:09, mutta mitään ei ole poistettu.

Lue seuraavaksi:

Jälleen rasismin vastainen mielenosoitus Helsingissä – uusi yhdistys vaatii poliisia käyttämään haalarikameroita

Syntyikö nyt rasismin #metoo-liike? Tutkimuksen mukaan poliisi syrjii etnisiä vähemmistöjä myös Suomessa

Suomalainen nimi on valtava etu Suomen työmarkkinoilla – tutkija lähetti tuhansia työhakemuksia eri nimillä ja tulokset hätkähdyttävät