Uupumusta, kuumeilua ja  hajuaistin puuttumista – rajun koronataudin sairastaneilla myöhäisoireet voivat kestää viikkoja tai jopa kuukausia

Koronaviruksen pitkäaikaisista vaikutuksista virustaudin sairastaneilla henkilöillä tiedetään vielä varsin vähän. 

koronavirus
Yleisö seuraa turvavälein yleisurheilun Uusi Alku kutsukilpailua 7. kesäkuuta 2020 Lahdessa.
Koronan myöhäisoireita ovat muun muassa sahaava kuume, pitkittynyt yskä ja uupumus. Kuvan yleisurheilukisan yleisö piti turvavälit kunnossa Lahdessa viime sunnuntaina.Roni Rekomaa / Lehtikuva

Koronaviruksen aiheuttamaan tautiin sairastuneilla potilailla on esiintynyt taudinjälkeisiä, pitkään jatkuneita myöhäisoireita, kertoo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen. Potilaat ovat kertoneet muun muassa aaltoilevasta kuumeesta ja nivelsäryistä, uupumuksesta, väsymyksestä, hengitysoireista ja sitkeästä yskästä.

Oireet ovat esimerkiksi influenssan jälkioireisiin verrattuna yleisempiä ja pitkäkestoisempia.

– Ehkä se tyypillisin on hajuaistin heikkeneminen tai puuttuminen, joka lievemmin oirein sairastaneellakin on saattanut kestää jopa viikkoja. Jotkut potilaista ovat viestittäneet tällaisista vaeltavista nivelkivuista, ja joillakin on saattanut oma reumatauti tai reaktiivinen niveltulehduskin laueta. Ehkä viimeisenä uupumus ja totaalinen väsyneisyys, joka sekin saattaa vaihdella, kuvailee Järvinen.

Järvisen mukaan samankaltainen hajuaistin menetys tai heikkeneminen ei liity yhtä yleisesti muihin infektioihin. Tämä saattaa kertoa siitä, että tulehdus on vaurioittanut hajuhermoa. Hajuaistin heikkeneminen johtaa yleensä myös makuaistin heikkenemiseen.

– Hengitystieinfektiot, jotka turvottavat nenän limakalvon, vievät tyypillisesti hajuaistin pois tavallisessakin flunssassa. Näillä potilailla hajuaisti katoaminen on kuitenkin kestänyt jo viikkojen ajan, toteaa Järvinen.

Myöhäisoireiden yleisyydestä ei ole tietoa

Esimerkiksi HUSin alueella ei voida osoittaa jälkioireiden yleisyyttä. Tietoa toistaiseksi on vain taudin vakavammin sairastaneista potilaista, jotka ovat saaneet sairaalahoitoa, kertoo Järvinen. Lieväoireisten potilaiden tai kotona tautia sairastaneiden myöhäisoireista ei ole tarkkaa käsitystä.

Ylilääkäri Asko Järvisen mukaan turhaa antibioottien syömistä voi ja pitää vähentää.
Infektioylilääkäri Asko JärvinenVesa Marttinen / Yle

Vakavimmat jälkitaudit ovat sairastuneilla potilailla liittyneet hengitysvajaukseen, josta toipuminen kestää pitkään.

– Silloin siellä ilman muuta on syntynyt jonkinasteista keuhkovauriota. Fyysinen suorituskyky ei ole ennallaan, ennen kuin pitemmän ajan kuluttua. Yksilökohtaiset erot ovat isoja, toteaa Järvinen.

Keskushermoston oireista epäilyjä, mutta ei vielä tutkimusnäyttöä

Asiantuntijoiden keskusteluissa ovat nousseet esiin myös epäilyt koronaviruksen vaikutuksista keskushermostoon. Asiasta ei kuitenkaan ole vielä tutkimusnäyttöä.

– On mietitty, voisiko tämä tauti aiheuttaa aivoissa tulehdusmuutoksia, ja sitä kautta aiheuttaa jonkin hermoston osan toiminnan heikkenemiseen. On myös pohdittu, voisiko tauti laukaista hermostoa kohtaan kohdistuvan elimistön sisällissodan eli autoimmuunisairauden, joka sitten johtaisi oireiluun, arvioi Järvinen.

Hän vertaa tilannetta aivokuumeen yhteydessä esiintyviin psyykkisiin oireisiin tai hermoston oireisiin.

– Emme kuitenkaan tiedä aiheuttaako tämä koronavirustauti merkittävästi ja ylipäätään keskushermoston tulehdusta, painottaa Järvinen.

Koronavirus saattaa laukaista tiettyjä sairauksia

Tietoa siitä, mitä sairauksia koronavirusinfektio voi laukaista ei vielä ole. On kuitenkin tautiryhmiä, joiden tiedetään esimerkiksi yleistyvän ja aktivoituvan esimerkiksi influenssan sairastumisen jälkeen.

Esimerkkinä Järvinen mainitsee kaikki autoimmuunitaudit eli reumaattiset taudit, jotka voivat koronavirusinfektion johdosta laueta eli aktivoitua uudestaan. Autoimmuunitauti voi ilmaantua minkä ikäiselle tahansa.

– Toinen, mikä jatkossa saattaa osoittautua koronaviruksen aiheuttamaksi, on erilaisten veritulppien ilmaantuminen vielä jonkin aikaa infektion jälkeen. Tiedämme, että influenssan jälkeen aivoveritulppien ja sydänveritulppien esiintyminen on kuukausien ajan noussut ja uskoisin, että koronavirusinfektion jälkeen näin on myös todennäköistä. Ikäihmisillä riski tähän on kasvanut, Järvinen sanoo.

Voit keskustella aiheesta 11.6. klo 23:een asti.

Lue lisää:

Koronaviruksen yhteyttä lasten vakaviin tulehdusoireisiin selvitetään – kyseessä todennäköisesti jokin muu kuin Kawasakin tauti

Koronatauti voi iskeä myös munuaisiin – Yhdysvalloissa pulaa dialyysilaitteista

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus